

LEHTIKUVA
Julkisen sanan neuvosto on vetelä keskustelukerho: Kokoustaa harvoin, käsittelyyn seuloutuu vain kapea siivu kansalaisten kanteluista
Vastoin media-alan lobbarien ja yhdistyspomojen vaatimuksia Suomen hallitus on lopettamassa tuen maksamisen Julkisen sanan neuvostolle. Oikeusministeri Leena Meren mukaan leikkauspäätöksen taustalla on ajatus siitä, että JSN voisi rahoittaa toimintansa itse.
Julkisen sanan neuvoston (JSN) toiminnan tukemiselle veronmaksajien rahoista on tulossa stoppi.
Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden valtion talousarviossaan, ettei JSN saisi enää jatkossa valtionapua. Avustuksen leikkaamisen myötä JSN:n rahoituksesta olisi leikkautumassa noin kolmasosa.
Vielä viime vuonna 2023 JSN sai oikeusministeriöltä toimintaansa 135 000 euroa. Loput kuluista ovat maksaneet JSN:n kannatusyhdistyksen Jusanekin jäsenjärjestöt. Niihin kuuluu media-alan kotimaisia suuryrityksiä ja jäsenjärjestöjä.
Uhka rahantulon katkeamisesta säikäytti
Julkisen tuen leikkautuminen on otettu alalla vastaan liki hysteerisissä tunnelmissa. Esimerkiksi Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kuvailee esitystä poistaa tuki kertaheitolla ”järkyttäväksi”. Ahon mukaan julkinen tuki on edellytys median nauttimalle luottamukselle, ja lisäksi myös ”turvallisuuskysymys”.
Päätoimittajien yhdistyksen kannanoton mukaan media-alan itsesäätely on ”uskottavampaa ja vaikuttavampaa”, kun valtio on rahoituksen kautta mukana.
Päätoimittajayhdistyksen ja Journalistiliiton kannanotoista puuttuu se näkökulma, että tiedotusvälineillä olisi mahdollisuus rahoittaa JSN:n toiminta omista varoistaan. Esimerkiksi Sanoma Media Finland Oy:n liikevaihto oli 553,1 miljoonaa euroa vuonna 2023, joten JSN:n kustannuksiin osallistuminen olisi mitätön siivu yhtiön rahoista.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan leikkauspäätöksen taustalla oli nimenomaan ajatus, että JSN voisi rahoittaa toimintansa itse. Oikeusministeri vertaa JSN:aa Mainonnan eettiseen neuvostoon, joka saa rahoituksensa alan järjestöiltä.
Neuvoston merkitystä lobataan mielikuvilla
JSN:n valtiontuen puolustelijoiden ja media-alan lobbarien usein kuultu väite on ollut, että JSN:n julkisen tuen heikentäminen lisäisi mediariitojen oikeuskäsittelyjä ja sitä kautta toisi valtiolle lisää kustannuksia. Väitteen avulla luotu mielikuva siitä, että JSN käsittelee saamansa kantelut ja ratkaisee ne, johtaa harhaan.
Toki järjestelmä on lähtökohtaisesti selkeä: JSN:lle voi kannella mistä tahansa, kunhan pystyy osoittamaan, että tiedotusväline on rikkonut Journalistin ohjeita.
Todellisuudessa JSN hylkää valtaosan kanteluista. Esimerkiksi vuonna 2015 neuvosto otti käsittelyyn vain 92 kantelua eli noin 21 prosenttia kaikista kanteluista.
JSN:n uusimmasta toimintakertomuksesta selviää, että kanteluiden määrä on nousussa: JSN:lle tehtiin vuoden 2023 aikana 739 kantelua. Määrä on huomattavasti suurempi kuin koskaan aiemmin. Ratkaistuja kanteluita kertyi viime vuonna kuitenkin vain 75. Näistä 31 oli sellaisia, joista kantelu oli saapunut jo edellisenä vuonna.
Median itsesääntelyelimeen kantelun lähettävän tavallisen kansalaisen olisikin kenties hyvä tiedostaa, että todennäköisesti JSN ei reagoi. Jos kantelu sattuisikin pääsemään käsittelyyn, reagointi on hidasta.
Kansalaisen kantelu karsiutuu herkästi
JSN:n toimintaa ohjaava perussopimus luettelee useita perusteita kantelun käsittelemättä jättämiselle. Esimerkiksi JSN ei ilman erityistä syytä ota käsiteltäväkseen asiaa, jonka julkaisemisesta on kulunut enemmän kuin kolme kuukautta. Johdonmukaiselta vaikuttaa toki sopimuksen kohta, jonka mukaan samassa asiassa vireillä oleva oikeudenkäynti estää kantelun päätymisen käsittelyyn.
Perussopimuksessa kuitenkin todetaan myös, että neuvoston puheenjohtaja voi harkintansa mukaan lopettaa kantelun käsittelyn. Näin ollen JSN-puheenjohtaja Eero Hyvöselle jää periaatteessa viimeinen sana käsittelypäätösten tekemisessä.
JSN:n toimintakertomuksesta selviää, että viime vuonna puheenjohtaja päätti olla ottamatta neuvoston käsittelyyn eli karsi 445 kantelua, joista osa oli saapunut jo vuoden 2022 puolella.
Vaikka JSN voi periaatteessa myös ottaa puheenjohtajan karsiman kantelun uudelleen käsittelyyn siitä riippumatta, onko kantelusta tehty uudelleenkäsittelypyyntöä, näin tapahtuu vain harvoin. Tätä mahdollisuutta neuvosto käytti vain kerran vuoden 2023 aikana.
Syksyllä vain kolme kokousta
Lukujen perusteella voi todeta JSN:n olevan vetelä keskustelukerho, jonka käsittelyyn lopulta seuloutuu vain kapea siivu kansalaisilta neuvostolle lähetetyistä kanteluista. Tänä vuonna aikavälillä 1. tammikuuta – 18. kesäkuuta JSN:lle on lähetetty kaikkiaan 334 kantelua, joista 197 eli vajaa kaksi kolmannesta karsiutui pois.
Neuvosto myös kokoontuu sangen verkkaiseen tahtiin, sillä alkavana syksynä JSN kokoustaa vain kolme kertaa. Kokonaiskuvan arvioinnissa JSN:n julkisen tuen lakkauttamisesta hätkähtäneiden kannanotot näyttävätkin pahasti ylireagoinnilta. Samalla on hyvä muistaa, että JSN ei ole viranomaistaho eivätkä neuvoston jäsenet ole viranomaisia, joten julkisen tuen leikkautuminen ei heikennä valtion toimintoja.
Tutkijatohtori Toni Malminen toteaa viestipalvelu X:ssa osuvasti, että julkisten tukien vastaanottajille kehittyy herkästi taipumus uskoa siihen, ettei tuensaajien toiminta olisi enää mahdollista ilman valtiota.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- julkinen tuki Toni Malminen Eero Hyvönen Hanne Aho veronmaksajien rahat valtionapu Journalistin ohjeet Julkisen sanan neuvosto Journalistiliitto Leena Meri leikkaukset media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kommentti: Elina Grundströmin johtama viher-JSN jakaa medialle tuomioita, joissa haisee kaksoisstandardi

Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto suojelevat syytteen saanutta faktantarkistajaa – ei sanaakaan kunnianloukkauksesta, kääntävät keskustelun ”toimittajien häirintään”

Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








