
KUVAKAAPPAUS/YLE
Junnila: Demarien maahanmuuttolinja ei perustu työllisyydelle – ”Tämä hallitus edistää vain sellaista maahanmuuttoa, jossa omalla palkalla tulee toimeen”
Demarien talous- ja työllisyyspolitiikan vahvana kärkenä on edelleen haalia Suomeen lisää maahanmuuttajia maailmalta sen sijaan, että kansallisin voimin pyrittäisiin löytämään keinoja kotimaisen työllisyyden vahvistamiseksi ja parantamaan työnteon kannustimia Suomessa.
Eilen Ylen A-studiossa demarien puheenjohtaja Antti Lindtman vaati hallitukselta lisätoimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle. Tänä aamuna samaa laulua Ylen Aamu-tv:ssa jatkoi Lindtmanin puoluesisar, kansanedustaja Tytti Tuppurainen, jonka mielestä työperäisen maahanmuuton kiristykset olisivat este ”osaavalle työvoimalle”.
– Työvoimaa ei hankita ulkomailta, vaan pikemminkin lähetetään viesti, että tänne ei pidä tulla. SDP haluaa vauhdittaa työvoiman maahanmuuttoa, koska nyt tarvitaan lisää työvoiman tarjontaa, Tuppurainen päästeli.
Rakenteellisia uudistuksia
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila huomautti Tuppuraiselle, että demarien tähänastinen maahanmuuttolinja ei ole perustunut työllisyydelle.
– Aiemmin teidän mallinne on perustunut siihen, että tietyille autoritäärisille valtioille annetaan kehitysyhteistyörahaa, ja maahanmuutto Suomeen ei ole perustunut työllisyydelle. Tämä hallitus edistää vain sellaista maahanmuuttoa, jossa omalla palkalla tulee toimeen.
– Luomme sekä kotimaista työtä että mahdollistamme kansainvälisten osaajien tulon tekemään sellaista työtä, jota Suomen veronmaksajien ei tarvitse subventoida.
Hallitus on jo toteuttanut laajoja työmarkkinauudistuksia sekä esimerkiksi lisännyt työn kannustavuutta keventämällä työhön kohdistuvaa verotusta. Junnila toi esille, että kyse on rakenteellisista uudistuksista, joiden tulokset eivät näy heti uudistuksien tekemistä seuraavana päivänä.
– Esimerkiksi paikalliseen sopimiseen on tulossa lisäratkaisuja. Myös jo aiemmat tehdyt työllisyystoimet tulevat jatkossa vaikuttamaan.
Demarit salasi oman vaihtoehtonsa
Hallituksen politiikkatoimet tähtäävät talouskasvun vauhdittamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen. Samalla tarvitaan kuitenkin myös sopeutustoimia.
– Tietenkin menosopeutuksilla on myös vaikutusta talouskasvuun, mutta samalla on huomioitava, millaisia sopeutuksia on tehty. Kun nyt tingitään esimerkiksi rahan lappamisesta ulkomaille autoritäärisille valtioille kehitysavun kautta, niin eihän se tosiasiallisesti heikennä talouskasvua kotimaassa, Junnila sanoi.
Hän myös sivalsi Tuppuraista siitä, etteivät demarit ole esittäneet omaa vaihtoehtoaan.
– Jos mitään ei tehtäisi, ensi vuonna pitäisi ottaa neljä miljardia lisää velkaa. Sosiaalidemokraateilta ei ole tullut vaihtoehtoja, tai jos on tullut, ne on salattu kansalaisilta, Junnila sanoi viitaten SDP:n vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksiin, joita puolue ei ole suostunut julkistamaan.
Kansalaisten ostovoima vahvistuu
Junnila muistutti Tuppuraista myös siitä, että positiivisia taloussignaaleja näkyy aika ajoin jo nyt, vaikka varsinainen talouskasvu antaa vielä odottaa itseään.
Korkotason lasku, inflaation hidastuminen, piristyvä taloustilanne ja ostovoiman kasvaminen lisäävät kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen, mikä näkyy myös rakentamisen piristymisenä.
– Tässä tilanteessa kannattaa huomioida myös, että tässä tilanteessa sekä kansalaisten tulot että ostovoima ovat kasvaneet. Mielestäni sekin on merkittävää.
Suomen Uutiset
Lue myös
Oleskeluluvan hakijoiden toimeentulorajat nousevat – nykyiset rajat eivät enää vastaa elinkustannuksia
Oleskelulupien myöntäminen tiukentui – jatkossa hakijan omalla toiminnalla entistä enemmän vaikutusta
Artikkeliin liittyvät aiheet
- taloustilanne työnteon kannustimet menosopeutukset ostovoima työllisyyspolitiikka ulkomainen työvoima Kehitysyhteistyö Tytti Tuppurainen Maahanmuuttopolitiikka Antti Lindtman Vilhelm Junnila Talouspolitiikka Inflaatio SDP
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








