Junnila: Etyjin seurattava Serbian kehitystä – ”Maassa on merkittävää ja vanhemmissa ikäluokissa lähes kritiikitöntä venäläismielisyyttä”

Etyjin vaalitarkkailuoperaatiosta palannut kansanedustaja Vilhelm Junnila pitää tärkeänä, että lännessä seurataan tarkasti myös Serbian kehitystä eikä katsota vain Unkariin.

– Unkari on Natossa ja EU:ssa toisin kuin Serbia, joka ei ole jäsen kummassakaan. Sillä on henkisiä ja taloudellisia siteitä Venäjään ja mittavaa epäluuloa länsimaita kohtaan Kosovon sodan perintönä, Etyjin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila arvioi.

Muuttoliike suuntautuu Eurooppaan

Junnila oli tarkkailemassa sunnuntaina pidettyjä presidentinvaaleja ja ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Istuva presidentti Aleksandar Vučić sai jatkokauden, ja hänen SNS-puolueensa sai eniten ääniä myös parlamenttivaaleissa. Vučićin puolueen liittolaisena vaaleissa oli Serbian sosialistipuolue SPS, jonka kanssa SNS:llä ja SPS:llä on tukeva enemmistö eli 55 prosenttia parlamentin paikoista.

– Serbiassa on merkittävää ja vanhemmissa ikäluokissa lähes kritiikitöntä venäläismielisyyttä, mutta toisaalta muuttoliike suuntautuu vahvasti Eurooppaan. On nähtävissä useita signaaleja, että Aleksandar Vučićin hallinto kääntyy suunnitelmallisesti kohti länttä. Serbian geopoliittinen merkitys tulee korostumaan lähivuosina ja sen kehitystä kannattaa seurata.

Poikkeusilmoituksia ja väkivaltaa

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö yhteistyökumppaneineen seurasi vaaleihin valmistautumista helmikuun 24. päivästä alkaen. Osana tarkkailuoperaatiota tarkastettiin 1 435 vaalipaikkaa, joista yli kymmenesosan toimintaa arvioitiin kielteisesti.

– Tuhansien huomioiden lisäksi teimme painavampia poikkeusilmoituksia 260 kappaletta. Väkivaltaa oli jonkin verran. Yhdessä omassakin tarkastuskohteessa tarvittiin poliisia, mutta yleisesti havaitut puutteet ja väärinkäytökset eivät näytelleet vaaleissa suurta roolia, Junnila kertoo.

Äänestäjiä pidettiin pimennossa

Äänestysaktiivisuus oli linjassa virallisten lukemien kanssa.

– Vaalilautakuntien kokoa oli suurennettu, jotta myös oppositio olisi huomioitu. Prosessin läpinäkyvyyteen kiinnitettiin enemmän huomiota kuin vaalisalaisuuden varjelemiseen, Junnila luonnehtii.

Vaalitarkkailijoiden lausunnossa todetaan myös, että vaikka media kirjoitti kaikista ehdokkaista, useimmat valtakunnalliset televisio- ja radiokanavat suosivat valtakoalitiota. Kaikilla äänestäjillä ei siten ollut välttämättä riittävän kattavia tietoja äänestyspäätöstensä pohjaksi.