Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Serbia

”Balkanin reitti” on edelleen portti parempaan elämään EU:ssa – Pohjoismaista karkotetutkin etsivät uutta alkua Italiasta

Presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon alkaneeksi Venäjällä 21. syyskuuta 2022. Hyökkäysota Ukrainassa tuli saman tien lähemmäksi suurkaupunkien isovenäläisiä, jotka siihen asti olivat tuhonneet Ukrainaa lähinnä syrjäseuduilta kotoisin olevien edustajiensa välityksellä. Tiedostaville kansalaisille ja hyvinvoivalle keskiluokalle tuli kiire ottaa hatkat kohti aurinkorantoja.

Pelko joutumisesta tykinruoaksi sai aikaan ryntäyksen, jonka seurauksena 700 000 venäläistä <a href="https://www.reuters.com/world/europe/kremlin-rejects-reports-that-700000-have-fled-russia-2022-10-06/">jätti</a> viime syksynä isänmaan taakseen ja suuntasi maailmalle määräämättömäksi ajaksi. Mukana joukossa oli toki myös heitä, jotka saivat tarpeekseen valtion totalitaarisesta linjasta ja päättivät lähteä, ennen kuin olisi liian myöhäistä.
Venäläisiä löytyy maanapaosta isommin joukoin ainakin Kazakstanista, Serbiasta, Turkista, Emiraateista sekä Thaimaasta. Luvut kannattaa toki <a href="https://www.rbc.ru/society/05/11/2022/6363d2d49a794742e4a5e6cb">suhteuttaa</a> Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tilastoihin, joiden mukaan maasta tehtiin 9,7 miljoonaa matkaa ulkomaille heinä-syyskuun välisenä aikana.
Venäläiset valtasivat Thaimaan
Yhdysvaltain ja Euroopan suljettua ovensa Thaimaa on avannut sylinsä venäläisille. Lomaparatiisiin suuntaavat nyt niin keskiluokka, kuin kutsuntoja välttävä nuorempi polvikin. Pelkästään tammikuun ensimmäisillä viikoilla Thaimaahan suuntasi 100 000 venäläisturistia ja he olivat suurin turistiryhmä kuningaskunnassa.
Thaimaa on pidättäytynyt ottamasta kantaa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja haluaa pitää ilmeisen hyvät välit isoon asiakkaaseen. Turismi on Thaimaalle erityisen tärkeä elinkeino, sillä se muodostaa 12 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Venäläiset voivat oleskella Thaimaassa 45 vuorokautta ilman viisumia. Jos lyö tiskiin 17 000 euroa, maassa voi oleskella viisi vuotta.
”Ajattelin olla täällä sodan loppuun asti”
Thaimaa on kelpo paikka etätyön tekijöille ja heitä kutsuntoja pakenevassa kohderyhmässä saattaa olla paljon. Jopa Venäjän hallinto on puuttunut ilmiöön ja yrittää lainsäädännöllä estää maan rajojen ulkopuolelta äiti-Venäjälle tehtävän työn. Kremlin arvion mukaan venäläisyhtiöillä on ulkomailla 100 000 etäosaajaa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/russia-risks-causing-new-year-it-worker-flight-with-remote-working-law-2023-01-02/">kertoo</a> Reuters.
Dagens Nyheter on <a href="https://www.dn.se/varlden/phuket-ar-paradiset-for-ryssar-pa-flykt-undan-kriget/">tavoittanut</a> Thaimaasta 30-vuotiaan Romanin. Tämä raportoi etänä urheilusta ja tekee työtä venäläismedialle. Ikänsä puolesta hän olisi hyvinkin saattanut joutua rintamalle. Hän oli alun perin ajatellut olla Thaimaassa vain muutaman kuukauden mutta aika saattaa venyä pitemmäksi.
&#8211; Ukrainalaiset ovat naapureitamme, veljiämme, en halua taistella heitä vastaan.
&#8211; Ajattelin olla täällä sodan loppuun asti. Voi mennä siihen saakka, kunnes Putin kuolee.

Hyökkäyssota sai kansan liikkeelle – venäläinen keskiluokka ja kutsuntoja välttelevät suurin turistiryhmä Thaimaassa

Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tänään jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa he ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittomat rajanylitykset estävän raja-aidan rakentamiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ja että aidan rakentamiseksi kyseiselle EU:n ulkorajalle haetaan rahoitusta EU:lta.

Rajavartiolaitos suunnittelee parhaillaan alustavasti tehokkaampia raja-aitoja rajanylitys- ja riskialueille. Kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tehneet toimenpidealoitteen, koska hallitus ei ole tehnyt asiasta vielä poliittista päätöstä.
Tuoreessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan turvallisuusselonteossa todetaan, että itärajan riskialueiden valvontatekniikkaa ja infrastruktuuria on syytä vahvistaa.
Hybridivaikuttaminen uhka sotilaallisen toiminnan ohella
Antikainen ja Immonen kertovat toivovansa hallitukselta nopeampaa päätöksentekoa. Heidän mukaansa raja-aita on enemmän kuin tarpeellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta, ja hybridivaikuttaminen on noussut uudeksi uhaksi sotilaallisen toiminnan ohella.
&#8211; Hybridiuhissa on kyse pahantahtoisesta ulkoisesta vaikuttamisesta, jolla valtiollinen toimija pyrkii eri keinoja yhdistelemällä systemaattisesti vaikuttamaan kohteena olevaan maahan. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti, Antikainen ja Immonen toteavat.
&#8211; Hybridivaikuttaminen on autoritääristen valtioiden keskeinen vaikuttamisväline. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridioperaatioilla voidaan lamauttaa, painostaa ja epävakauttaa tiettyä valtiota.
Pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta
Muun muassa Valko-Venäjä on hyödyntänyt hybridivaikuttamista painostuskeinona EU-maita kohtaan tuomalla EU:n ulkorajoille tuhansia siirtolaisia. Myös Suomi joutui vuosina 2015–2016 vastaavanlaisen hybridivaikuttamisen kohteeksi, kun Venäjältä tuli yhteensä noin 1 750 henkilöä itärajan yli pohjoisten rajavartioasemien kautta hakemaan Suomesta turvapaikkaa.
&#8211; Niin sanotun pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta sekä kuormittaa kohdemaan viranomaisia. Yksi keino siirtolaisten välineellistämiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi on rakentaa fyysinen rajaeste, jolla estetään laittomia rajanylityksiä, kansanedustajakaksikko toteaa.
Useat EU-maat rakentaneet raja-aitoja
Puola päätti viime vuonna rakentaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen yli viisi metriä korkean teräsaidan. Liettua aitasi vuonna 2017 maarajan, jota sillä on Venäjälle kuuluvan Kaliningradin kanssa. Aidalla on tarkoitus estää sekä salakuljetusta että Venäjän provokaatiota. Viime vuonna myös Liettuan parlamentti puolsi raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle.
Norja aitasi Venäjän vastaisen rajansa sen jälkeen, kun Venäjältä alkoi saapua turvapaikanhakijoita rajan yli loppuvuodesta 2015. Latvia sai vuonna 2019 Venäjän rajan vastaisesta aidastaan valmiiksi 93 kilometrin osuuden.
&#8211; Viron ja Venäjän välinen raja-aita valmistui viime vuoden lopussa. Se kattaa 110 kilometriä 294 kilometrin yhteisestä maarajasta Venäjän kanssa. Teräsverkkoaita on 2,5 metriä korkea ja päällystetty piikkilankakerällä, Antikainen ja Immonen avaavat.
Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla
Kaksikko huomauttaa, että yhtenä ensimmäisistä maista Schengen-rajansa vahvistamisen aloitti Kreikka Turkin vastaisella maarajallaan. Vuonna 2012 Kreikka sai valmiiksi aidan runsaan kymmenen kilometrin mittaiselle rajaosuudelle.
&#8211; Bulgarian ja Turkin rajalla on vuodesta 2014 lähtien rakennettu raja-aitaa. Unkari ryhtyi aitaamaan Serbian vastaista rajaansa heinäkuussa 2015. Sen jälkeen Unkari aitasi vielä Slovenian ja Kroatian vastaiset rajansa. Myös Pohjois-Makedonia on aidannut Kreikan vastaisen rajansa, sillä Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat pyrkivät kohti Keski-Eurooppaa Länsi-Balkanin maiden läpi. Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla, kun se ei ole alkanut vahvistaa rajaansa aidoin.
Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja
Suomella on valvottavanaan 1 343,6 kilometriä EU:n ulkorajaa, josta maarajaa on 1 289,6 kilometriä. Rajan toisella puolella on aggressiivisesti Euroopan maita kohtaan suhtautuva Venäjä, joka on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa helmikuun 24. päivästä lähtien.
&#8211; Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja, mikä tekee sen kestävyydestä erityisen tärkeän, mikäli Venäjä yrittää kohdistaa aggressiivisia toimia EU-maita kohtaan. Suomen nykyinen raja-aita itärajalla on erittäin vaatimaton. Aidalla ei ole henkilöiden rajan ylitystä estävää vaikutusta, vaan sen pääasiallisena tarkoituksena on pitää kotieläimet rajan oikealla puolella.
&#8211; On välttämätöntä, että itärajan valvonnan tehostamiseksi ja laajamittaisen maahantulon torjumiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle tulee rakentaa huomattavasti nykyistä järeämpi aita. Koska kyseessä on myös EU:n ulkoraja, on oikein ja kohtuullista, että EU myöntää rahoitusta raja-aidan rakentamiseen, Antikainen ja Immonen toteavat.
&nbsp;

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Etyjin vaalitarkkailuoperaatiosta palannut kansanedustaja Vilhelm Junnila pitää tärkeänä, että lännessä seurataan tarkasti myös Serbian kehitystä eikä katsota vain Unkariin.

&#8211; Unkari on Natossa ja EU:ssa toisin kuin Serbia, joka ei ole jäsen kummassakaan. Sillä on henkisiä ja taloudellisia siteitä Venäjään ja mittavaa epäluuloa länsimaita kohtaan Kosovon sodan perintönä, Etyjin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila arvioi.
Muuttoliike suuntautuu Eurooppaan
Junnila oli tarkkailemassa sunnuntaina pidettyjä presidentinvaaleja ja ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Istuva presidentti Aleksandar Vučić sai jatkokauden, ja hänen SNS-puolueensa sai eniten ääniä myös parlamenttivaaleissa. Vučićin puolueen liittolaisena vaaleissa oli Serbian sosialistipuolue SPS, jonka kanssa SNS:llä ja SPS:llä on tukeva enemmistö eli 55 prosenttia parlamentin paikoista.
&#8211; Serbiassa on merkittävää ja vanhemmissa ikäluokissa lähes kritiikitöntä venäläismielisyyttä, mutta toisaalta muuttoliike suuntautuu vahvasti Eurooppaan. On nähtävissä useita signaaleja, että Aleksandar Vučićin hallinto kääntyy suunnitelmallisesti kohti länttä. Serbian geopoliittinen merkitys tulee korostumaan lähivuosina ja sen kehitystä kannattaa seurata.
Poikkeusilmoituksia ja väkivaltaa
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö yhteistyökumppaneineen seurasi vaaleihin valmistautumista helmikuun 24. päivästä alkaen. Osana tarkkailuoperaatiota tarkastettiin 1 435 vaalipaikkaa, joista yli kymmenesosan toimintaa arvioitiin kielteisesti.
&#8211; Tuhansien huomioiden lisäksi teimme painavampia poikkeusilmoituksia 260 kappaletta. Väkivaltaa oli jonkin verran. Yhdessä omassakin tarkastuskohteessa tarvittiin poliisia, mutta yleisesti havaitut puutteet ja väärinkäytökset eivät näytelleet vaaleissa suurta roolia, Junnila kertoo.
Äänestäjiä pidettiin pimennossa
Äänestysaktiivisuus oli linjassa virallisten lukemien kanssa.
&#8211; Vaalilautakuntien kokoa oli suurennettu, jotta myös oppositio olisi huomioitu. Prosessin läpinäkyvyyteen kiinnitettiin enemmän huomiota kuin vaalisalaisuuden varjelemiseen, Junnila luonnehtii.
Vaalitarkkailijoiden lausunnossa todetaan myös, että vaikka media kirjoitti kaikista ehdokkaista, useimmat valtakunnalliset televisio- ja radiokanavat suosivat valtakoalitiota. Kaikilla äänestäjillä ei siten ollut välttämättä riittävän kattavia tietoja äänestyspäätöstensä pohjaksi.

Junnila: Etyjin seurattava Serbian kehitystä – ”Maassa on merkittävää ja vanhemmissa ikäluokissa lähes kritiikitöntä venäläismielisyyttä”

Kiinan lompsa lävähtää helposti auki, kun kyse on Uudesta Silkkitiestä. Helppo raha on jo sokaissut monen päättäjän pään. Jos velallisen maksut jäävät rästiin, muuttuu Kiinan ääni kellossa ja veljestä tuleekin veljenpoika.

Montenegro halusi rakentaa syystä tai toisesta 40 kilometrin pätkän moottoritietä. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan investointipankki kieltäytyvät lainaamasta tarvittavia rahoja. Kiinalaispankki kaivoi kuvettaan ja löi pöytään vaaditun summan.
Montenegrolla oli vaikeuksia jo lainan ensimmäisen erän takaisinmaksussa. Laina muutettiin euromääräiseksi ja miljardin euron velka suojattiin valuuttakurssien muutoksilta. Se pitäisi maksaa pois 14 vuoden kuluessa.
Jos maksut yhä takkuavat, Montenegron ainoa satama saattaa siirtyä kiinalaisten omistukseen. Kyseessä ei ole aivan läpihuutojuttu, sillä Montenegro on NATO:n jäsen.
Moottoritie on kuuma
<a href="https://www.dn.se/varlden/har-bygger-kina-nya-sidenvagen-och-framtiden/">Sopimus</a> moottoritien rakentamisesta on suurilta osin salainen. Tämä on herättänyt epäilyksiä varojen väärinkäytöstä. Joka tapauksessa sopimuksen sai tiettävästi yritys, jolla on koplauksia valtion aikaisempiin johtohenkilöihin. Varmuutta asiasta ei ole niin kauan kuin sopimuksen sisällöstä ei ole varmaa tietoa.
&#8211; Olemme ehkäpä ainoa maa Euroopassa, jolla ei moottoritietä ole, joten totta kai tarvitsemme sellaisen. Tosin emme tällaista: moottoritie maksaa melkein miljardin eikä vie mistään mihinkään, sanoo riippumatonta korruption vastaista liikettä edustava Lazar Grdinic.
Kiinalla etsii nopeinta tietä Eurooppaan
Kiina on ainakin vuosikymmenen etsinyt satamaa Kroatiasta, Albaniasta tai Montenegrosta. Vielä ei ole tärpännyt. Satama Adrianmeren rannalla nopeuttaisi osaltaan yhteyksiä keskiseen Eurooppaan.
Kiinalainen yritys omistaa jo Pireuksen sataman Kreikassa ja sieltä on tarkoitus ulottaa Uusi Silkkitie nopeiden raide- ja maantieyhteyksien avulla Budapestiin. Kannattaa ehkä muistaa, että Kreikkakin on Naton jäsen.
Kiinalla on läheiset välit myös Serbiaan, jonka on tulkittu olevan enemmän tai vähemmän Venäjän linnoitus Balkanilla. Serbia kuitenkin <a href="https://balkaninsight.com/2021/12/15/china-in-the-balkans-controversy-and-cost/">nimittää</a> Kiinaa ulkopolitiikkansa ”neljänneksi tukipylvääksi”. Veljellisenä apuna Kiina on toimittanut Serbiaan muun muassa 1 200 kasvojentunnistuksella varustettua peltipoliisia eli liikennekameraa.
Presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping julkaisi Uusi Silkkitie -hankkeen (Belt and Road Initiative) vuonna 2013. Kiinan on määrä sijoittaa väylähankkeisiin lähinnä Euroopassa ja Afrikassa vajaat 1 000 miljardia dollaria. Balkanin hankkeisiin Kiina on tähän mennessä investoinut 32 miljardia euroa kaikkiaan 135 hankkeeseen.
&nbsp;

Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro vaatii loppua Euroopan unionin laajentumiselle uusiin jäsenmaihin.
Kotro on huolissaan EU:n laajentumisen kielteisistä vaikutuksista suomalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.

Pelko EU-kriittisten noususta
Kotro syyttää EU-eliittiä halusta lakaista maton alle laajentumiseen liittyvät kysymykset. Hän viittaa ranskalaisen Le Figaro -sanomalehden esille nostamaan (30.4.2019) tietoon, jonka mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron olisi vaatinut EU-komissiota siirtämään laajentumispolitiikkaan liittyvän raportin julkaisua pelätessään EU-kriittisten puolueiden nousua eurovaaleissa.
EU:lla on käynnissä jäsenyysneuvottelut Montenegron, Serbian ja Turkin kanssa. Lisäksi EU pyrkii aloittamaan osana EU:n ja Länsi-Balkanin vakautus- ja assosiaatioprosessia jäsenyysneuvottelut Albanian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon ja Pohjois-Makedonian kanssa.
Terrorismin uhka kasvaa
Kotron mielestä EU:n laajentumispolitiikka tuo ongelmia vanhoille jäsenmaille.
– Uudet jäsenmaat vaativat EU:lta suuria panostuksia infrastruktuurin ja maatalouden kehittämiseen. Osa ehdokasmaista kasvattaisi myös islamilaisen terrorismin uhkaa EU-alueella, perustelee Kotro.
– EU:n laajetessa suomalaisen leipä kapenee, kiteyttää Kotro.
Eliitti rankaisee toisinajattelijoita
EU:n tulisi Kotron mukaan keskittyä demokratian levittämisen sijaan turvaamaan kansanvalta nykyisissä jäsenmaissaan.
– EU haluaa uusien jäsenmaiden olevan tahdottomia ja kuuliaisia alamaisia. EU-eliitti haluaa rankaista kaikkia pyrkimyksiä omaan itsenäiseen linjaan, kuten olemme nähneet Unkarin vastustettua EU:n pakolaiskiintiöitä, sanoo Kotro.

Eurovaaliehdokas Kotro: ”EU:n laajetessa suomalaisen leipä kapenee”

Pakolaiskriisi luo Serbiassa suuren ongelman talven lähestyessä: lukuisat ihmiset ovat vaarassa jäädä maahan loukkuun, eikä majoitustilaa ole riittävästi. 

– Meillä oli viime vuonna kylmin koskaan mitattu talvi, silloin oli miinus 25 astetta, Muhamed Abdullah kertoo <a href="https://next.ft.com/content/46eda4aa-8ec0-11e5-8be4-3506bf20cc2b" target="_blank">Financial Timesille</a> (FT).
Avustusjärjestöt ovat FT:n mukaan perinteisesti inhonneet ajatusta siitä, että niiden pitäisi toimia kehittyneiden maiden alueella, mutta tilanne muuttuu nyt talven tulon myötä.
Afganistanista ja Syyriasta lähteneet lapset kulkevat ajoin paljain jaloin. Serbian eteläisessä Presovon kaupungista on tulossa humanitaarinen kriisipesäke.
Sandaaleissa ja t-paidoissa jalan kulkeville siirtolaisille ei ole Serbiassa tarjota riittävästi majoitusta.
<h4>Raja-aitoja pystytetään ja suunnitellaan</h4>
Unkari toimitti Makedonialle sata kilometriä piikkilankaa ja muita tarvikkeita eteläisen Kreikan rajan sulkemiseen. Muita raja-aitoja on Turkin vastaisella rajalla niin Bulgariassa kuin Kreikassa. Unkari on aidoittanut itse Serbian ja Kroatian vastaiset rajat.
Lisäksi useita raja-aitoja on suunniteltu. Itävalta suunnittelee raja-aitaa Slovenian vastaiselle rajalleen. Slovenia puolestaan kaavailee aidoittavansa Kroatian vastaisen rajansa. Lisäksi Unkari voi pystyttää aidan myös Romanian vastaiselle rajalle.
Rajatarkastukset puurouttavat myös siirtolaisvirran kulkua. Aidat ja rajatarkastukset ovat luomassa Serbiasta todellisen kuolemanloukun.
– Jos rajat sulkeutuvat tänä talvena, pahin voi tapahtua täällä, Kansainvälisen pelastusjärjestön aluejohtaja Kirk Day sanoi Presovossa.

Serbia

”Balkanin reitti” on edelleen portti parempaan elämään EU:ssa – Pohjoismaista karkotetutkin etsivät uutta alkua Italiasta

Hyökkäyssota sai kansan liikkeelle – venäläinen keskiluokka ja kutsuntoja välttelevät suurin turistiryhmä Thaimaassa

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Junnila: Etyjin seurattava Serbian kehitystä – ”Maassa on merkittävää ja vanhemmissa ikäluokissa lähes kritiikitöntä venäläismielisyyttä”

Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina

Eurovaaliehdokas Kotro: ”EU:n laajetessa suomalaisen leipä kapenee”

Serbiassa siirtolaiskriisi on kohtaamassa talven

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025