

PS ARKISTO
Junnilan esittämä lakimuutos laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila esittää lakialoitteella tiukennuksia sakon muuntorangaistuksen käyttöön. Lakialoite suitsisi rikoksia toistuvasti tehtailevia taparikollisia, jotka jäävät nykytilanteessa käytännössä ilman rangaistusta ja laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse. Ongelman arjessa kohdannut kansanedustaja Mikko Lundén allekirjoitti aloitteen ensimmäisenä.
Aiemmin näpistyksistä, lievistä petoksista tai kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta saattoi selvitä käytännössä ilman rangaistusta, jos rikoksista seuranneita sakkoja ei syystä tai toisesta pystytty perimään. Ensi vuodesta alkaen samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkotuomio on käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä, jolloin sakkorangaistus voidaan muuntaa vankilatuomioksi, ellei sakkoa saada perittyä.
– Sakon muuntorangaistus on kuitenkin mahdollista vasta, jos henkilö on syyllistynyt vuoden aikana vähintään seitsemään samankaltaiseen rikokseen. Vaatimus on kohtuuttoman suuri, sillä vuoden sisällä jo muutamakin toistuva sakko samankaltaisesta rikoksesta osoittaa jo selvää piittaamattomuutta laista, kertoo kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Istumista jo neljännen sakon jälkeen
Lakialoitteessa sakon muuntorangaistus tulisi mahdolliseksi jo neljännen sakkotuomion jälkeen. Eduskunnan sisäisen tietopalvelun laskelmien mukaan muutos lisäisi valtion vuosittaisia kuluja useita miljoonia euroja.
– Vaikeassa taloustilanteessa miljoonaluokan lisämenot ovat valitettavia, mutta rikosoikeudellinen seuraus tai sen tosiasiallinen puute ei kuitenkaan voi oikeusvaltiossa riippua siitä, mikä on valtion kulloinenkin rahatilanne. Pitää muistaa, että pelkästään näpistyksistä aiheutuneiden tappioiden vuoksi valtiolta jää vuosittain miljoonien arvonlisäverot saamatta, Junnila sanoo.
Varkaushävikki jopa puoli miljardia
Jatkuvat näpistykset ja näpistysten yritykset ovat suuri ongelma vähittäiskaupan alalle. Kaupan liiton teettämän hävikkibarometrin mukaan varkaushävikki ja sen torjunta aiheuttaa vuosittain jopa 550 miljoonan euron tappiot. Myös väkivallalla uhkaaminen näpistelytilanteissa on lisääntynyt huomattavasti kuluvan vuoden aikana, joka nakertaa yleistä turvallisuutta. Kauppiaana toimiva kansanedustaja Mikko Lundén tuntee tilanteen perinpohjaisesti.
– On tärkeää, että toistuvasti rikoksia tehtailevat taparikolliset ovat muuntorangaistuksen ajan poissa rikosten tieltä, eikä maksukyvyttömyys enää toimi suojana rikoksesta annettua tosiallista rangaistusta vastaan. Kyllä näistä on seuraamus oltava, Lúnden toteaa.
Muuntorangaistuksen uhka saattaa lisätä maksuhaluja
Lakialoitteessa todetaan muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon päättyvän prosessin kestävän noin vuoden, joten viranomaisyhteistyön sosiaalipoliittinen rooli henkilöiden elämänhallinnan palauttamisessa korostuu jatkossa. Muuntorangaistuksen uhka saattaa lisätä myös sakkojen maksuhalukkuutta, jolloin rangaistusseuraus toteutuu tehokkaammin siinä muodossa, missä se on määrätty, eikä ole tarvetta turvautua ankarampaan vaihtoehtoon vapaudenriiston muodossa.
Myös oikeusministeriö on lausunnoissaan katsonut, ettei ole hyväksyttävää, että henkilöt voivat toistuvasti syyllistyä sakkorikoksiin saamatta minkäänlaista todellista rangaistusta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus kuriin – EU:lta huomautus Suomelle löperöstä linjasta

Demarikansanedustaja vähätteli huonon maahanmuuttopolitiikan osuutta jengiväkivaltaan – Purra: ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan”

Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”

Junnila: Onko oikeusministeri tehtäviensä tasalla?

Junnila patistaa hallitusta Nesteen biojalostamoinvestoinnissa: ”Kaikki lailliset keinot käyttöön investoinnin saamiseksi Suomeen”

Ari Koponen toivoo lähestymiskieltoa kaupan alalle: ”Taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä”

Liigat vievät edelleen lihat kauppojen hyllyiltä – fileet vaihtuivat paistiin ja etuselkään
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








