Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: ”Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Voimassa olevan hankintalain mukaan julkiset hankinnat on pyrittävä toteuttamaan niin, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Kansanedustaja Kaisa Juuson mukaan hankintalain vaatimus ei nyt toteudu.

Lain mukaan on myös pyrittävä huomioimaan hankinnan kokoon ja laajuuteen nähden riittävä avoimuus ja syrjimättömyys. Hankintalaissa säädetään myös, että julkiset hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

– Kentältä tulleen palautteen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten on nykyisin vaikea enää saada rakennusurakoita. Tämä johtuu siitä, että julkiset hankintayksiköt ovat kiristäneet hankintalain tulkintaa. Kunnat ja kuntayhtymät sekä valtio asettaessaan omia rakennushankkeitaan urakkakilpailuun nostavat liikevaihtoriman niin korkealle, että alueelliset yritykset putoavat heti pois urakkakilpailusta, kertoo kansanedustaja Kaisa Juuso.

– Ne eivät pääse edes mukaan tarjouskilpailuun jättämään tarjousta. Hankintalain vaatimus pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolisesta kohtelusta ei toteudu.

PK-yritykset kokevat tulleensa syrjityiksi

Rakennusteollisuusliitolta ja rakennusyrittäjiltä tulleen palautteen mukaan viimeaikaisissa tarjouskyselyissä hankintayksiköt ovat yhä useammin alkaneet vaatia rakennusliikkeen vuosiliikevaihdolta hankintalaissa säädettyä maksimia eli tarjouskilpailun kohteen ennakoidun hinnan kaksinkertaista arvoa.

Vallitsevasta tulkintakäytännöstä on näin muodostunut hankintalain toisessa pykälässä säädetyn hankintalain tavoitteen vastainen. Hankintalain nykyinen tulkintakäytäntö rajoittaa laajasti alueellisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin rakennusurakkakilpailuihin.

– Vallitseva käytäntö lisää rakennusalan keskittymistä suurille valtakunnallisille yrityksille. Kehitys on johtanut useissa maakunnissa siihen tilanteeseen, että julkinen rakentaminen on keskittymässä kahdelle tai kolmelle suurimmalle valtakunnalliselle toimijalle.

– Hankintalain liikevaihtorajan liian tiukka soveltaminen on johtanut kilpailun vähenemiseen, ja monet pienet ja keskisuuret yritykset kokevat tulleensa syrjityiksi julkisissa hankinnoissa vastoin hankintalaissa säädettyjä tavoitteita. Kehitys vähentää alueellisten yritysten mahdollisuuksia työllistää ja toimia markkinoilla, toteaa Juuso.

Rakennusteollisuus vaatii liikevaihtorajan alentamista

Hankintalaissa mainitun liikevaihtorajan nostamista maksimiin pidetään rakennusteollisuuden ja alan yrittäjien keskuudessa perusteettomana. Rakennusteollisuuden piirissä vuosittaiset volyymit ja liikevaihdot vaihtelevat hyvin paljon. Korkea edellisen vuoden liikevaihto ei sinällään kuvaa yrityksen taloudellista kantokykyä ja yrityksen edellytyksiä menestyksellisesti toteuttaa urakkakilpailun kohteena oleva rakennushanke.

Rakennusteollisuuden piiristä vaaditaankin liikevaihtorajan alentamista sekä sen laskemista useamman vuoden keskiarvona. Lisäksi todetaan rakennusyrityksen referenssien sekä yrityksen taloudellisen tilanteen ja luottoluokituksen olevan parempia tunnuslukuja kuvaamaan taloudellista kantokykyä kuin yksipuolisen liikevaihtolukeman.

– Rakennusteollisuusliiton ja rakennusliikkeiden esittämät muutokset parantaisivat alueellisten rakennusyritysten nykyisin heikkoa asemaa julkisten kohteiden tarjouskilpailuissa. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen ministerille, kertoo Juuso.