

SU
Kaarisade ”keijotti” Aamulehden – mutta isompi kysymys kuuluu, miksi suvaitsevaiset valtalehdet julkaisevat absurdia soopaa, jos kyseessä on änkyräfeminismin edistäminen
Aamulehden lukijakirjeissä julkaistiin lauantaina kirjoitus, jossa käsiteltiin suomalaisia startup-yrityksiä, joissa ei kirjoittajan mukaan vielä olla havahduttu ”äijäkulttuurin” ongelmallisuuteen, kuten Piilaaksossa. Kirjoitus oli jälleen kerran parodiapoliisi Keijo Kaarisateen kynästä. Kaarisade on lähettänyt eri toimituksiin suvaitsevaisuudessaan absurdeihin mittoihin yltäneitä ”lukijakirjeitä”, jotka on toimituksissa otettu totena vastaan ja julkaistu. Näin kävi jälleen, konerasvaisen äijäkulttuurin kritiikki upposi Aamulehteen kuin kuuma veitsi voihin. Kaarisateen keppostelu muistuttaa maailmankuulua tapausta, jossa fysiikan professori Alan Sokal sai julkaistua postmodernissa kulttuuritutkimuksen julkaisussa artikkelin, jonka sisältö oli silkkaa hölynpölyä, mutta joka kuitenkin kuulosti hyvältä ja imarteli lehden toimittajien ideologisia ennakkoluuloja.
Aamulehden julkaisemassa lukijakirjeessä oltiin huolissaan siitä, miten monimuotoisuuskeskustelu on vasta tekemässä tuloaan Suomeen, vaikka Piilaaksossa on jo havahduttu ”äijäkulttuuriin”, eli etuoikeutettujen, eliittikouluja käyneiden valkoisten miesten korostumiseen kasvuyrityskentällä. Teksti oli parodiahahmo Keijo Kaarisateen kynästä. Veistely jatkui:
– Suomessakin yleiset äijäkulttuuriin langenneet yritykset rekrytoivat henkilöstöä, joiden kanssa viihtyy helposti myös vapaa-aikana. Johtajaporukka yhtenäistyy oluen, epäkorrektien vitsien ja saunomisen kautta.
Hälytyskellojen olisi luullut soineen Aamulehden toimituksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjoittaja pöyristyi sukupuolittuneesta talouden kielestä, jossa markkinoita ”penetroidaan”, mutta yrityksiä ei feminiinisesti ”synnytetä”, vaan niitä ”perustetaan”.
– Kääntöpuolena on muille työntekijöille aiheutunut toiseuden kokemus ja myrkyllinen ilmapiiri, kirjoittaja valitteli.
– Jos esimerkiksi nainen haluaa edetä tällaisessa yrityksessä, hänen on täytettävä maskuliinisia kriteerejä. Hänen on esittäydyttävä suorasanaisena, kriittisenä, rohkeana ja rationaalisena.
Hälytyskellojen olisi luullut soineen Aamulehden toimituksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjoittaja ylisti ”ilmastoa laajemmin hyödyttäviä feminiinisempiä yrityksiä” ja pöyristyi sukupuolittuneesta talouden kielestä, jossa markkinoita ”penetroidaan”, mutta yrityksiä ei feminiinisesti ”synnytetä”, vaan niitä ”perustetaan”.
Lopuksi kirjoittaja toivoi, ettei startup-kulttuuri ”vahingossa ota mallia menneiden vuosikymmenien konerasvaisesta irvikuvastaan”.
Lukijakirjeen oli allekirjoittanut kasvuyritysvalmentaja Otso Härkönen Tampereelta. Aamulehti julkaisi kirjoituksen sekä painetussa lehdessä että nettiversiossaan.
Lauantaina iltapäivällä Keijo Kaarisade linkitti Aamulehden lukijakirjeen Twitterissä seuraavilla saatesanoilla:
– Kuuleeko Aamulehti? Minun on epäilty kirjoittaneen mielipidetekstin ”Äijäkulttuuri ei startupeihin kuulu”.
– Menikö se nyt niin että te olette siellä täydessä valmiudessa poistamaan tekstini ja odotatte nyt vain sitä että sanoisin olevani sen takana?
Kuuleeko Aamulehti? Minun on epäilty kirjoittaneen mielipidetekstin "Äijäkulttuuri ei startupeihin kuulu".
Menikö se nyt niin että te olette siellä täydessä valmiudessa poistamaan tekstini ja odotatte nyt vain sitä että sanoisin olevani sen takana?https://t.co/1mTmXoc2FK
— Keijo Kaarisade (@keijomedia) November 23, 2019
Lauantai-iltaan mennessä Aamulehti oli pohtinut asiaa ja todennut tulleensa keijotetuksi. Lukijakirjeen loppuun ilmestyi seuraavanlainen lisäys:
”Muokkaus 23.11.2019 kello 21.00. Poistettu kirjoittajan nimi vääränä.”
Edellisen kerran Keijo Kaarisade höynäytti Aamulehteä 16.6. kirjoituksella ”Miesten ei tarvitse pelätä ministerien naisenemmistöä”. Tuolla kertaa kirjoittajan nimenä oli Elina Kemppi-Pirhonen.
Koko ”lukijakirje” täällä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt avautuu twitter-sensuroitu vihapuhepoliisi Keijo Kaarisade: ”Ihmiset pelkäävät leimautua sananvapauden ja länsimaisen yhteiskuntamallin puolustajiksi”

Sensuroitu parodiapoliisi Keijo Kaarisade SU:n haastattelussa – sananvapauden rajoituksia ei saa tehdä pimeinä 007-operaatioina

Ilmiö nimeltä Keijo Kaarisade – miksi valtakunnan suurimmat lehdet julkaisevat täysin älyvapaita mielipidekirjoituksia, jos vain tekstien arvopohja on riittävän vihervasenta?

Professori Mikki Hiiri on huolissaan ilmastohätätilasta – tutkijoiden vetoomuksessa outoja allekirjoittajia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








