LEHTIKUVA
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sai valmiiksi mietinnön kaivosmineraaliveron korotuksesta. Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio toteavat, että kaivosmineraalivero nousee osana valtiontalouden tasapainottamista, mutta veronkorotukset Suomessa vaativat pistemäistä ja harkittua toteutusta.
– Valtiontaloutta on pakko laittaa kuntoon. Hallitus on tehnyt sopeutusta pääosin julkisia menoja vähentämällä, mutta myös yksittäisiä veronkorotuksia on tehty. Kaivosveron korotus on yksi rajattu ja selkeä toimi osana sopeutusta, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.
Metallisten kaivosmineraalien vero nousee 2,5 prosenttiin, kun se on aiemmin ollut 0,6 prosenttia. Muiden kaivosmineraalien vero nousee 0,60 euroon tonnilta, kun se on aiemmin ollut 0,20 euroa tonnilta. Samalla veron määräytymistä täsmennetään niin, että määräperusteisesti verotettavissa mineraaleissa veron ajankohta sidotaan louhitun mineraalin nostoajankohtaan.
– Selkeät säännöt ja veron määräytymisen ennakoitavuus ovat tärkeitä seikkoja sekä valtiolle että kaivosalan toimijoille, kansanedustaja Sami Savio toteaa.
Valtiovarainvaliokunta esittää, että veron tuotosta 70 prosenttia ohjautuisi valtiolle ja 30 prosenttia kaivoksen sijaintikunnalle. Lisäksi kaivosten sivuvirtojen käsittelyä on selkeytetty. Jos mineraalia ei oteta talteen eikä toimiteta muualle hyödynnettäväksi, veroa ei lähtökohtaisesti synny. Jos sitä taas otetaan myöhemmin talteen esimerkiksi rikastushiekasta ja toimitetaan uudelleenkäsittelyyn, verovelvollisuus syntyy.
– Kaivospaikkakunnille pitää ohjautua selkeä osuus verotuotosta kaivosten sosiaalisen hyväksyttävyyden vuoksi, Vähämäki sanoo.
Perussuomalaiset edustajat muistuttavat, että Suomen kokonaisveroaste on jo valmiiksi korkealla. Siksi veronkorotuksia ei pidä tehdä laajasti, vaan kohdennetusti ja perustellen, samalla kasvun ja työnteon edellytyksistä kiinni pitäen.
– Hallitus on laskenut useaa kansalaisten arkeen vaikuttavaa veroa ja sillä tavoin varmistanut kansalaisten ostovoiman vahvistumista myös vuonna 2026. Kun julkista taloutta sopeutetaan, voi veronkorotuksilla olla vain rajallinen rooli kokonaisuudessa, Savio sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Kansanedustaja Miko Bergbom kehotti eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona oppositiopuolueita tutustumaan omiin ohjelmiinsa ennen kuin lähtevät arvostelemaan hallituksen päätöksiä talouspolitiikan saralla. Perussuomalaisten hallituskaudella palkansaajien ostovoima on nimittäin vahvistunut, kun taas edellisen vasemmistohallituksen aikana se heikkeni.
Eduskunnassa käytiin tänään keskustelua arvonlisäveron korottamisesta, koska käsittelyssä oli hallituksen esitys, jossa alennetussa 10 prosentin arvonlisäverokannassa olevat tuotteet siirrettäisiin 14 prosentin arvonlisäverokantaan - lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra lausui alkusanat Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän alkajaisiksi torstaiaamuna Helsingissä. Puheen pääpaino oli luonnollisesti tuoreen budjettiehdotuksen teemoissa, mutta koska yleisössä oli paljon verotuksen ammattilaisia, kannusti hän kaikkia miettimään, miten voisimme remontoida verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä.
Vaikka hallitus joutuu tekemään myös veronkorotuksia, ei kokonaisveroaste nouse vuoden 2023 tasosta hallituksen päätösten vuoksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotaakka vähenee, vaikka esimerkiksi arvonlisäveroa joudutaan valitettavasti kiristämään.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
