Kaksi Dödspatrullen-jengin jäsentä tuomittiin Uppsalassa seitsemän vuotta sitten tapahtuneesta murhasta

Kaksi somalien perustaman Dödspatrullen-rikollisjengin jäsentä on tuomittu Uppsalassa seitsemän vuotta sitten tehdystä murhasta. Tapaus kuvastaa länsimaisen oikeusvaltion avuttomuutta häikäilemättömien murhaajien edessä: rikollisia on vaikea saada tuomittua, ja kun tuomio vihdoin saadaan, se kutistuu nuoriso- tai paljousalennusten johdosta melko pieneksi.

Kaksi Dödspatrullen-rikollisjengin jäsentä on tuomittu Uppsalassa vuonna 2017 tehdystä murhasta. Heidän katsottiin syyllistyneen 45-vuotiaan miehen murhaan hampurilaisravintolan parkkipaikalla. Valkoisiin suojahaalareihin pukeutuneet miehet hyppäsivät ulos Porsche Cayenne -merkkisestä autosta, ampuivat uhria useita kertoja eri puolille vartaloa ja pakenivat autollaan.

Käräjäoikeus piti raskauttavana sitä, että teko oli huolellisesti suunniteltu ja se toteutettiin ”teloituksen luonteisesti” ampumalla uhria lukuisia kertoja, kertoo Expressen-lehti. Miehet saivat kuitenkin varsin lievät tuomiot, vaikka rikosnimikkeenä oli murha. Nuorina rikoksentekijöinä heitä ei voitu tuomita elinkautiseen vankeuteen.

Paljousalennusta ja nuorisoalennusta

Yhtenä Dödspatrullen-jengin johtohahmoista pidetty Mustafa ”Musse” Mohamed sai 9 vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomion murhasta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan murhasta olisi kuulunut antaa 18 vuoden vankeustuomio, mutta koska Mohamed on kyseisen teon jälkeen tuomittu useista muista rikoksista, hän sai tuomiostaan paljousalennuksen. Hän oli oikeudenkäynnin alkaessa jo valmiiksi istumassa tuomiota muun muassa huumekaupasta.

Toinen somalimies sai 17 vuoden vankeustuomion muun muassa Uppsalan murhasta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta. Koska hän oli rikoksentekohetkellä vasta 19-vuotias, hän sai murhasta nuorisoalennusta, mutta rangaistukseen yhdistettiin tuomiot niistä rikoksista, joista hän oli jäänyt kiinni 21 vuotta täytettyään.

Ensimmäisellä kerralla todisteet eivät riittäneet

Miehet vangittiin Uppsalan murhasta epäiltyinä jo vuonna 2017 vain puolisen vuotta murhan jälkeen, mutta sillä kertaa todisteet eivät riittäneet syytteen nostamiseen. Miehet vapautettiin ja molemmat saivat kymmenien tuhansien kruunujen ”koppikorvaukset” tutkintavankeudessa istumastaan ajasta.

Poliisin tekniset tutkimusmenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet, joten vuonna 2021 murhaajien käyttämistä suojahaalareista saatiin uusia DNA-näytteitä. Tällä kertaa todisteet riittivät tuomioon.

Kolmas somalimies on vielä poliisilta karkuteillä. Hänen epäillään kuljettaneen tappajien pakoautoa. Hänestä on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus.

Palkkamurha

Uppsalan murhaa pidetään palkkamurhana. Murhatuksi tullut mies oli aiemmin itse sekaantunut Södertäljessä tehtyyn murhaan. Ilta-Sanomat kirjoittaa, että Dödspatrullen on tullut tunnetuksi nimenomaan siitä, että muut rikollisjärjestöt tilaavat siltä palkkamurhia. Europolin raportin mukaan joillakin palkkamurhien tilaajilla on ollut kytköksiä Kolumbian huumekartelliin.

Dödspatrullen (”kuolemanpartio”) on somalien perustama rikollisjengi, jonka jäsenyys perustuu etnisyyteen. Se toimii myös Suomessa harjoittaen huumeiden tukkukauppaa. Suomen Kuvalehden mukaan Dödspatrullen on pyrkinyt värväämään puhtaan rikosrekisterin omaavia somalinuoria mukaan huumeiden varastointi- ja jakelutehtäviin.

Yhteyksiä Itä-Helsingin somalijengiin

Kuolemanpartion ei tiedetä tappaneen vielä ketään Suomessa, mutta Ylen mukaan ruotsalaisjengillä on yhteyksiä niin ikään somaleista koostuvaan Vuosaaren RK-98 -katujengiin.

Viime kesänä RK-98 -katujengin johtohahmona pidetty 24-vuotias somalimies tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen liittyen tapaukseen, jossa uhria ammuttiin jalkaan Vuosaaressa lokakuussa 2021.

Tuomio tuli siis lähes kaksi vuotta rikoksen tapahtumisen jälkeen. Syyttäjä vaati tuomiota tapon yrityksestä, mutta oikeus päätyi siihen, että jalkaan ampuminen oli vain törkeä pahoinpitely. Törkeän pahoinpitelyn lisäksi jengin johtohahmo sai tuomion muun muassa ampuma-aserikoksesta, törkeästä ryöstöstä ja törkeän kiristyksen yrityksestä.

Vuosaaren juttuvyyhdissä kaikkiaan 12 jengiläistä sai ehdottoman vankeustuomion. Oikeus kovensi rangaistuksia, sillä se katsoi, että rikoksia tehtiin osana järjestäytynyttä rikollisryhmää.