

Eduskunnan jättänyt veteraanipoliitikko Toimi Kankaanniemi iloitsi tuoreen kansanedustaja Kaisa Garedewin kanssa perussuomalaisten vaalimenestyksestä. / MIKA RINNE
Kaksi uutta kansanedustajaa ja lisää kannatusta Keski-Suomessa: ”Muutosta haluttiin”
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalivalvojaiset pidettiin hotelli Albassa Jyväskylässä. Puolueen saama hyvä eduskuntavaalien tulos sai aikaan riemukkaita huutoja ja aplodeja.
Keski-Suomen vaalipiirissä perussuomalaisten kannatus oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18 prosenttia ja nyt 20,5.
Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Luoma-aho keräsi 3 943 ääntä, mutta jäi täpärästi ilman eduskuntapaikkaa.
– Nostettiin kannatusta viime vaaleista ja ollaan demareiden jälkeen kakkospaikalla. Kolmas paikka oli myös odotuksissa, mutta siitä jäätiin harmillisesti. Oma äänimäärä oli huikea ensikertalaiselle. Äänestäjät halusivat muutosta, ja se näkyi valtakunnallisesti, Luoma-aho sanoi.
Suomalainen ensin
Perussuomalaisista eniten ääniä sai Keski-Suomen vaalipiirissä everstiluutantti (evp) Tomi Immonen. Laukaassa asuva Immonen oli eduskuntavaalien ensikertalainen, ja pottina oli 5 285 ääntä.
– Olen iloisin ja helpottunein mielin. Yhdeksän kuukauden vaalikampanja on takanapäin, ja seuraavaksi saa keskittyä työntekoon eduskunnassa, Immonen iloitsi.
57-vuotiaalla Immosella on takanaan 30 vuoden sotilasura, joka sisältää myös kokemuksia kriisinhallintatehtävistä ja kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä.
– Ammattisotilaana olen joutunut sopeutumaan uusiin tehtäviin, ja muutokset eivät juurikaan tässä iässä enää jännitä, Immonen totesi.
Hän toimii Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana. Perheeseen kuuluvat avovaimo ja kolme lasta.
– Olen suoraselkäinen mies. Ajan suomalaisten etua ja asiaa. Suomalainen tulee ensin. Liian paljon rahaa ja hyvinvointia on annettu ilmaiseksi muualle, Immonen lausui.
Muutosta haluttiin
Toinen uusi Keski-Suomen perussuomalainen kansanedustajana on Kaisa Garedew. Jyväskyläläinen Garedew keräsi 5 112 ääntä, kun viime eduskuntavaaleissa tulos oli 1 675 ääntä.
– Tosi mahtavalta ja hyvältä tuntuu. Esitän nöyrän kiitoksen kaikille äänestäjille. Perussuomalaisten vaaliteemat purivat ja muutosta haluttiin, Garedew luonnehti.
Hänen mukaansa vaalikentillä ihmisiä huolestutti muun muassa valtion velkaantuminen.
– Myös translain läpimeno oli suuri pettymys monille äänestäjille. Lisäksi ruoan ja bensan hintojen nousu sekä korkea ilmastotavoite huolestuttivat. Ihmiset olivat todella kyllästyneitä Marinin hallitukseen, Garedew kertoi.
45-vuotias Garedew on lähihoitaja. Hän toimii myös alue- ja kaupunginvaltuutettuna. Perheeseen kuuluvat aviomies ja viisi lasta.
– Varmasti teen työtä koko sydämelläni Suomen kansan puolesta. Tavallinen kansa, duunarit, lapsiperheet ja kristilliset arvot ovat minulle todella tärkeitä, Garedew painotti.
Demokratia toimi
Jämsäläinen kansanedustaja Jouni Kotiaho sai vaaleissa 3 650 ääntä, mikä on lähes 800 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa. Se ei kuitenkaan riittänyt jatkokauteen.
– Demokratia pelasi, kansa äänesti ja elämä jatkuu. Saimme puolueena enemmän ääniä kuin vuoden 2019 vaaleissa, mutta niin saivat muutkin puolueet. Tämän takia Keski-Suomen kolmas paikka lipsahti demareille, Kotiaho analysoi.
Perussuomalaiset europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ja konkariedustaja Toimi Kankaanniemi eivät lähteneet enää ehdolle eduskuntavaaleihin.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Janne Luoma-aho Tomi Immonen eduskuntavaalit 2023 Sanna Marinin hallitus ilmastotavoitteet vaalivoitto vaalitulos Kaisa Garedew Jouni Kotiaho bensan hinta Translaki Keski-Suomi Ruoan hinta Toimi Kankaanniemi Velkaantuminen Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Uusi kansanedustaja Miko Bergbom: ”Äärimmäisen kiitollinen fiilis”

Wille Rydman: ”Hieno ilta isänmaan tulevaisuudelle”

Perussuomalaisten nuorin kansanedustaja Joakim Vigelius ajaa vastuullista taloudenpitoa ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa: ”Näistä aion puhua seuraavat neljä vuotta”

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen: ”Äänestäjiltä saatiin huikea luottamuksen osoitus”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








