Kansanedustajat väittelivät julkisesta taloudesta ja velasta: Demarit eivät tahdo leikata mistään, vaan kiristävät mieluummin veroja – perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Velkaa, veroja vai leikkauksia? -webinaarissa tiistaina kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk), Niina Malm (sdp) Kai Mykkänen (kok) ja perussuomalaisten Jani Mäkelä debatoivat julkisesta velasta, verotuksesta ja leikkauksista. Puolueiden linjaerot tulivat hyvin esille.

Suomen velkaantuminen kiihtyy ja valtion budjetti on tänä vuonna lähemmäs 10 miljardia alijäämäinen. EVA:n tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) arvioikin, että julkisen talouden nopea velkaantuminen on suuri huoli, sillä tuleville sukupolville jää velasta kohtuuton lasku.

Perussuomalaisten kannattajat käsittävät, ettei yli varojen voi elää loputtomasti. Nyt velkaa on kuitenkin jo otettu ennätysmäärä, eikä aiempaakaan velkaa ole oikein kyetty lyhentämään.

– Tällainen meno ei yksinkertaisesti voi pitkään jatkua, joten uskon, että tukea löytyy toimille, joilla tilannetta saadaan korjattua. On muistettava, että hyvä taloudenpito on myös aina tavallisen ihmisen ja vähäosaisenkin etu, Jani Mäkelä sanoi.

Perussuomalaiset kuitenkin korostaa taloustoimissa kansallista näkökulmaa. Mäkelä tarkensi, mistä siinä on kyse.

– Talousvyötä ei pitäisi kiristää ennen kuin on leikattu ulkomaille meneviä tulonsiirtoja, kuten esimerkiksi kehitysapua, EU:n sisäisiä rahansiirtoja ja maahanmuuton kustannuksia. Vasta sen jälkeen voidaan keskustella, mistä Suomessa leikataan. Asiat on toki voitava kotimaassakin laittaa tärkeysjärjestykseen. Perusasioista kuten terveydestä, koulutuksesta ja turvallisuudesta on Suomessa leikattava vasta viimeisenä.

PS keventäisi verotusta ja purkaisi turhia normeja

Keskeisenä ongelmana Suomessa on heikko työllisyyskehitys, jonka taustalla on useita syitä. Sanna Marinin johtama hallitus teki äskettäin päätöksen poistaa eläkeputken, eli työttömyysturvan lisäpäivät. Kuitenkin nyt tarvittaisiin myös muita tehokkaita työllistämistoimia.

Demareiden Niina Malmilla ei ollut esittää mitään konkreettisia keinoja työllistämiseen. Malm ainoastaan totesi, että nykyään työelämästä eläköidytään mielenterveysongelmien vuoksi, joten olisi kartoitettava syitä, miksi työelämässä voidaan huonosti. Keskustan Antti Kurvinen puolestaan esitti paikallista sopimista. Kurvinen myös valitteli heikon työllisyyskehityksen johtuvan yhteiskunnan jäykistä rakenteista.

Kokoomuksen Kai Mykkänen esitti ratkaisuksi osa-aikatyöt sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen.

Mäkelä sanoi, että Suomen talous- ja työllisyysongelmien taustalla on osin mukanaolo euroalueessa, joka on jälkikäteen osoittautunut haitalliseksi ratkaisuksi. Mäkelä korosti, että työllisyyttä voidaan vahvasti nostaa parantamalla rakenteellisesti kaiken työn tekemisen kannattavuutta.

– Verotusta on siis kevennettävä ja samalla purettava normeja, koska normin noudattaminen on aina pois tuottavasta työstä ja vastaavasti myös normin noudattamisen valvominen maksaa. Ellei normin säätämiseen ole välttämätöntä pakkoa, niitä ei pidä tehdä.

Mäkelän mukaan työn tekemisen pitääkin aina kannattaa itsessään.

– Liiat viherrykset, esimerkiksi turpeen käytön alasajo, pitäisi ymmärtää jättää pois. Kilpailuetuja ei ole enää varaa vahingoittaa, kyllä Suomessa tarvitaan edullista logistiikkaa ja kuljetusta ja edullista energiaa. Näistä asioista kun huolehditaan, niin teollisuus pysyy pystyssä.

Yrityksiä ei pidä kiusata anonyymillä työnhaulla

Kansanedustajat ottivat kantaa myös anonyymiin työnhakuun, eli käytäntöön, jossa työnantaja muun muassa käsittelisi työhakemuksia ilman hakijoiden tunnistetietoja kuten nimeä, ikää ja sukupuolta.

Malmin mielestä idea anonyymiydestä on hyvä ja kehityskelpoinen. Hieman yllättäen myös Mykkänen väläytti idealle vihreää valoa, ja ilmaisi olevansa kokeilujen kannalla.

Kurvinen sanoi vierastavansa työnantajien ohjaamista anonyymien työhakemusten kehittelyyn. Kurvinen kuitenkin sanoi olevansa ”varovaisen myönteinen” kokeiluille.

Mäkelä ei kannata anonyymejä työnhakuprosesseja sen enempää yksityiselle kuin julkisellekaan puolelle. Mäkelän mielestä työnantajalla pitää olla oikeus valita, kenet ottaa töihin.

– Kun meillä Suomessa on yrittämisen ja elinkeinonharjoittamisen vapaus, niin olisi aika erikoista lähteä rajoittamaan työnantajia tällä tavalla työhönotossa, Mäkelä linjasi.

Kokoomus tahtoo virkamiehille lisää rahakannustimia

Monien suomalaisten mielestä taloutta tulisi vahvistaa julkisen sektorin tehostamistoimilla. Kansanedustajat esittivät hyvinkin erilaisia konsteja vaikuttavuuden kasvattamiseksi.

Malm toisi hallintoon mukaan tekoälyn, joka voisi vaikka suunnitella koulujen ruokalistoja tai miettiä, milloin katuvaloja pidetään päällä tai mitä tienpätkiä aurataan lumesta. Kurvinen tehostamistoimena hyödyntäisi digitalisaatiota ja kartoittaisi etätyömahdollisuuksien lisäämistä.

Mäkelä, joka on koulutukseltaan ja taustaltaan tietojärjestelmäasiantuntija, huomautti, että monissa asiantuntijatehtävissä aikaa menee huomattavan paljon teknisten järjestelmien ongelmien kanssa ”puljaamiseen”.

– Tehottomia tietojärjestelmiä ei pidä väkisin työntää sinne, minne ne eivät sovellu. Ehdotankin, että organisaatioita voitaisiin tehostaa yksinkertaisesti sillä, että ihmiset tekisivät niitä töitä, jotka sopivat heille parhaiten. Tällöin esimerkiksi lääkäri käyttää työaikansa lääkärin työn tekemiseen, eikä hänen tarvitse toimia sihteerinä tai etsiä vikoja tietojärjestelmistä.

Yllättävimmän vastauksen tehostamiskysymykseen tarjosi Mykkänen, joka haluaisi laittaa virkamiesten ”kannustinpalkkiojärjestelmät kuntoon”. Mykkäsen mukaan virkamiesten muhkeammat tulospalkkiot lisäisivät virkamiesten motivaatiota pyrkiä kustannustehokkuuteen.

Perussuomalaiset leikkaisi muualta kuin peruspalveluista

Kansanedustajia pyydettiin myös nimeämään pari julkisen talouden kokonaisuutta, joihin voisi kohdistaa leikkauksia.

Malm linjasi, että demarit ei halua leikata mistään, vaan sen sijaan on tarvittaessa vaikka kiristettävä verotusta, että kaikki julkiset menot ja palvelut voidaan säilyttää. Kurvisen mukaan sote-kulujen ja asumistuen kulujen kasvua voidaan leikata.

Mykkänen nosti esille passivoivien tulonsiirtojen parantamisen perumisen.

Mäkelä korosti, että julkisessa taloudessa etusijalle tulee asettaa peruspalvelut, joten leikkauskohteita on haettava muualta kuin peruspalveluista.

– Näitä esimerkkejä on paljon erilaisia. Omassa vaalipiirissäni on esimerkiksi kuusi kaupunginteatteria ja neljä kaupunginorkesteria. 300 000 – 400 000 asukkaan alueella pärjättäisiin varmaan vähemmälläkin. Leikkauksia voidaan tehdä myös julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa tehostamalla. Keskijohtoa julkisissa organisaatioissa voidaan varmasti vähentää.