

Lehtikuva Pekka Sakki, Kimmo Mäntylä
Toimitus suosittelee
Viikon 46/2013 luetuin
Kansantaloustieteen professori: Euro oli virhe ja katastrofi
Professori Vesa Kanniainen kertoi näkemyksistään toukokuussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Hän suositteli kriisimaiden velkasaneerausta, irrottamista eurosta ja devalvaatiota. Tämä olisi johtanut luottotappioihin ja tarpeeseen pääomittaa Saksan ja Ranskan pankkeja ja kansallistaa ne. Kanniainen piti kaavailtuja tukipaketteja tapana tukea mutkan kautta Saksan ja Ranskan pankkeja.
Samaan aikaan mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa Kanniainen vieroksui Euroopan keskuspankin johtajan lobbausmatkaa Suomeen Portugalin tukipaketin käsittelyn alla ja ihmetteli pelottelua Suomen aseman heikkenemisellä EU:ssa.
– On mahdollista, että ainoa, mikä heikkenee, on niiden poliitikkojen ja virkamiesten asema, jotka ovat rakentaneet karriääriään EU:ssa.
Kansan Uutisten Viikkolehdelle kesäkuussa 2012 Kanniainen kertoi, että Ruotsin oma valuutta olisi hyvä malli Suomelle, ja että omaan valuuttaan paluuseen on hyviä perusteita. Rahaliiton selviämisen edellytyksiä Kanniainen piti heikompina, kuin on kuviteltu. Eurooppalaisia huippupoliitikkoja hän syytti ”eurouskonnosta”.
Eurooppalainen Suomi ry:n raportissa vuonna 2012 Kanniainen näki kolme skenaariota rahaliitolle:
1) paluu kansallisiin valuuttoihin, 2) suojamuurit, yhteisvastuu ja rahan painaminen ja 3) suppeampi euroalue. Vaikka hän luonnehti rahaliittoa epäonnistuneeksi ja suppeaankin rahaliittoon kuulumista Suomelle huonoksi vaihtoehdoksi, todennäköisimpänä vaikka ”ei välttämättä toivottavana” hän piti vaihtoehtoa numero kaksi.
Heinäkuussa 2012 Uuden Suomen haastattelussa Kanniainen vaati selvitystä Suomen eroamisesta eurosta, ja varoitti:
– Eurouskovaiset poliitikot ja etenkin komissio elävät omassa haavemaailmassaan. He katsovat tätä poliittisena kysymyksenä, kun tämä on nimenomaan talouskriisi. Tässä on kyseessä aito rahaliiton kriisi.
Rahaliitto oli syypää kriisiin
Kriisitaloustieteet-kurssin luentokalvoissaan vuonna 2012 Kanniainen huomautti, että rahaliitto loi itse ongelmansa: Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Saksan korolla. Eurojärjestelmän rakenne ja EKP:n vakuuskäytäntöä yhteismitoitti maariskit, eikä valuuttakurssiriskejäkään enää ollut. EU valitsi kriisinhoitostrategiaksi yhteisvastuun, vaikka vaihtoehtokin olisi ollut. Esimerkiksi USA:n liittovaltio ei vastaa osavaltioiden veloista.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemassa Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 3/2013 Kannianen esittää, että finanssikriisien taustalla on ollut rahapolitiikan liiallinen keveys. Kriisejä on edeltänyt aina pankkien luotonannon raju kasvu, mistä on seurannut huonoja sijoituksia ja lopulta tappioita. Syyttävää sormea ei siis pidä välttämättä osoittaa velkaantuneeseen Etelä-Eurooppaan tai sitä lainoittaneeseen Pohjois-Eurooppaan, vaan suoraan Euroopan keskuspankkiin ja rahaliiton arkkitehteihin.
Anni Sinnemäki kertoi 9. lokakuuta 2013 Facebook-statuksessaan suuren valiokunnan keskustelusta eurooppalaisesta talouspolitiikasta:
– Vesa Kanniainen kritisoi valtioneuvoston EU-selontekoa matalasta analyyttisyyden tasosta. Kanniainen korostaa että erityisesti Kreikan ja Portugalin osalta, että velkaantuivat koko ajan liikaa ja sittemmin liian alhaisella korolla. Kanniainen myös ajattelee, et nyt hän on sitä mieltä että Suomen ei olisi kannattanut liittyä euroon.
Eurokriittisyys ei ole EU-vastaisuutta
Elokuussa 2013 Kanniainen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän totesi euron nettohyödyn olleen jäsenmailleen negatiivinen ja suositteli hallitukselle asiantuntijatyöryhmän perustamista tutkimaan eurosta eron vaikutuksia. Suomessa yleistä käsitystä euron tuomasta vakaudesta hän kutsui harhaksi, jonka taustalla kummittelevat 20 vuoden takaiset tapahtumat. EU:n ystävänä Kanniaista häiritsi rahaliiton kritiikin mieltäminen EU-vastaisuudeksi.
– Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi .. eurojärjestelmä on katastrofi .. oma raha on ollut Ruotsille siunaus .. kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu, Kanniainen tykitti. HS:n toimittaja Katja Boxberg kirjoitti: ”Kanniainen sanoo monta kertaa, että hänellä ei ole puoluepoliittista kantaa, vaan että hän perustaa käsityksensä yhteisvaluutasta puhtaasti taloudelliseen arvioon.”
Kanniainen on aiemmin ollut haastateltavana tai kirjoittanut mm. kokoomuksen Nykypäivä-lehteen, Kansan Uutisiin, Kirkko & Kaupunkiin, STTK:n lehteen ja myös Perussuomalaiset-lehteen (nro 12/2012). Nykyisin professori on vaiteliaammalla linjalla.
– Olen tehnyt päätöksen, että en enää anna haastatteluita poliittisesti sitoutuneiksi tulkittaville medioille. Mikäli haluat kirjoittaa mielipiteistäni, ne löytyvät kyllä aiemmista haastatteluistani ja verkkosivuiltani. Tosiasiat voittavat lopulta, yli sadan tieteellisen julkaisun ja yli kahdensadan haastattelun Kanniainen vastaa Perussuomalaisen haastattelupyyntöön.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Heikki Koskenkylä: Holtittoman rahankäytön on loputtava

Koskenkylä: Onko poliittinen unioni tavoitteena realistinen?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








