Keskusta ja vasemmisto sekä hallituksen tueksi rynnännyt kokoomus ylistivät vuorotellen EU-elvytyspakettia Ylellä – perussuomalaiset muistutti ikävistä tosiasioista – ”Talouskurilla on pyyhitty pöytää”

Hallituspuolueiden ja kokoomuksen kansanedustajat hehkuttivat suoraan sydämestä Ylen A-Talkissa Suomelle miljardien tappiot tuovaa EU-elvytyspakettia, jonka väitetään olevan kertaluonteinen. Perussuomalaisten Lulu Ranne huomautti, että EU on rikkomassa omia sääntöjään ja elvytyspaketista Suomelle tulevat väitetyt edut ovat kyseenalaisia. – Vaakakupissa ovat myös Suomen itsemääräämisoikeus ja kansallisen budjettivallan menettäminen. Samalla joudumme maksamaan vuosikausiksi satoja miljoonia lisämaksuja, Ranne muistutti.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen selitti eilen Ylen A-talkissa kokoomuksen ailahtelevaa ja epäselvää linjaa EU-elvytyspaketista. Torstaina kokoomus ilmoitti, että viikko aiemmin tehty ryhmäpäätös äänestää tyhjää on nyt purettu, joten enemmistö kokoomusedustajista tulee todennäköisesti tukemaan elvytyspaketin läpimenoa eduskunnassa.

Satonen esitti ohjelmassa useita kertoja, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön sittemmin lisätyt lausumat esimerkiksi paketin kertaluonteisuudesta sekä siitä, että jatkossa kaikki EU-maat vastaavat omista veloistaan ovat nyt poistaneet kokoomuksen huolet. Vielä viikko sitten kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen väitti, että paketissa olisi ”pahoja valuvikoja”.

– Valtiovarainvaliokunnan mietintöön saatiin tärkeitä asioita, joten luonnollista on, että ollaan sen puolella. Meillä on nyt vahvat lausumat, se on kokoomukselle keskeistä, Satonen hehkutti.

Suomen lausumia ei enää lueta EU:ssa

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne moitti kokoomuksen selittelyjä surkeiksi. Ranne huomautti, että elvytyspakettiin ei lausumien myötä ole tullut mitään olennaisia muutoksia ja että samat ongelmat ovat pysyneet.

Ranne huomautti, että Satosen toistuvasti ylistämillä, valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyillä lausumilla ei ole mitään painoarvoa EU-tasolla.

– Se ei tässä miksikään muutu, että tämän paketin myötä – mikäli se hyväksytään – EU:ta ollaan muuttamassa kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Perussuomalaiset vastustaa tätä kehitystä.

– Kuvitteleeko kokoomus oikeasti, että EU:ssa luetaan mietinnössä olevia lausumia? Jos Suomi ja muut maat hyväksyvät elvytyspaketin, niin sitten se vain pannaan toimeen. Ei Suomen papereita enää kukaan sitten lue.

Onko Suomen etu maksaa kuusi ja saada takaisin kaksi?

A-Talkissa olivat paikalla myös hallitusta edustavat kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk) ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen, jonka mukaan elvytyspaketissa kyse olisi ratkaisusta, joka vaikuttaa Suomen vientiteollisuuden kykyyn toimia ja elpyä. Kyllönen vielä erikseen painotti, että jos ”EU ei elvy, ei Suomikaan”.

Kyllöseltä näyttää jääneen lukematta esimerkiksi taloustieteen tohtori Juha Tervalan valtiovarainvaliokunnalle antama lausunto. Tervalan mukaan elvytyspaketti todennäköisesti heikentää Suomen taloutta ja tulonsiirroille perustuva järjestely ei ole Suomen edun mukainen.

Satosen tapaan myös Ovaska esitti, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyt ”tiukat lausumat” varmistaisivat tulevaisuudessa sääntöjen noudattamisen ja talouskurin. Ovaskan mukaan lausumat sitoisivat myös Suomen tulevia hallituksia palattaessa aikaan, jolloin ”taloussäännöt pelaavat”. Ovaska myös erikseen vakuutteli, että yhteiset pelisäännöt olisivat keskustalle tärkeitä.

Lulu Ranne huomautti Ovaskalle ja Kyllöselle, että elvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan tai elvytyksen kanssa.

– Tässä on kyse vain tulonsiirroista ja liittovaltiokehityksestä. Keskusteluissa vain pyritään selittämään kertaluonteisuudesta sekä siitä, että järjestely ei muka olisi perussopimusten vastainen. Tosiasiassa tässä kuitenkin otetaan yhteistä velkaa. Talouskurilla on siis pyyhitty pöytää.

Ranne viittasi no bailout -periaatteeseen todetessaan, että elvytyspaketilla EU rikkoo omia sääntöjään.

– Meille on nyt tulossa uusia sääntöjä. Ei kai kukaan enää edes kuvittele, että uudessa kehittyvässä liittovaltio-EU:ssa sääntöjä noudatettaisiin tämän paremmin. Eikä ole Suomen etu maksaa 6 miljardia, kun takaisin saadaan noin kaksi, Ranne sanoi.

Missä viipyy vaikutusarvio elvytyspaketista?

Hallitus ei ole teettänyt elvytyspaketista vaikutusarviota tai muutakaan esitystä, miten ja millä tavalla elvytyspaketti vahvistaisi Suomen vientiä – tai miten elvytyspaketti muuten olisi Suomen edun mukainen järjestely.

Konkreettisia perusteluja eivät A-Talkissa esittäneet myöskään Kyllönen, Ovaska ja Satonen – poliittista retoriikkaa saatiin sitäkin enemmän.

Satonen myös epämääräisesti varoitteli, että jos Suomi lähtisi kaatamaan elvytyspaketin, vaikuttaisi se ”Suomen kansainväliseen asemaan.”

– Pelissä ovat todella isot asiat, Suomen pitää tehdä yhteistyötä. Jos matto nyt vedetään alta, on vaikea ennustaa mitä tapahtuisi, Satonen herutteli.

Kyllösen mielestä edessä on ota tai jätä -tilanne, koska elvytyspaketti on kiinni EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksessä ja tällä kokonaisuudella olisi vaikutuksia elinkeinoelämään sekä ympäristö- ja ilmastoasioihin.

Elvytyspaketti parempi kaataa nyt

Ranne huomautti, että markkinat eivät ole toistaiseksi reagoineet epävarmuuteen elvytyspaketin hyväksymisestä, eli korot eivät ole nousseet. Perussuomalaisten kansanedustaja totesikin, että jos elvytyspaketti kaadetaan nyt, vaikutus markkinoille on joka tapauksessa pienempi kuin se vaihtoehto, että EU:n ongelmien annetaan kasvaa.

– Elvytyspaketti ei ratkaise eteläisen Euroopan rakenteellisia ongelmia ja velkaongelmia. Esimerkiksi Italian ongelmia ei muutenkaan voi ratkaista lisärahalla, vaan siellä tarvitaan saneerausta. Mitä pidemmälle lykätään päätöstä elvytyspaketin hylkäämisestä, sitä suuremmiksi ongelmat paisuvat.

Ranne painotti myös sitä, että Suomen saamat väitetyt edut elvytyspaketista ovat kyseenalaisia.

– Tässä tilanteessa vaakakupissa ovat Suomen itsemääräämisoikeus, kansallisen budjettivallan menettäminen ja EU-perussopimuksien romuttaminen. Samalla joudumme maksamaan vuosikausiksi satoja miljoonia lisämaksuja. Puhutaan suurista summista: maksamme ainakin 6,6 miljardia ja saamme takaisin 2,1 miljardia. Suomen kannalta siis erittäin huono diili, Ranne sanoi.

Miksi pitäisi elvyttää talouden noususuhdanteessa?

Ovaska esitti A-Talkissa, että elvytyspaketti ei rikkoisi EU:n perussopimuksia. Juridiikan kannalta väite on kuitenkin melkoinen veivaus, sillä EU-perussopimuksiin kirjatun niin sanotun no bailout -säännön mukaan jäsenmaita kielletään ottamasta vastuuta toisten maiden veloista.

Myös tasavallan presidentti, entinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö on arvostellut elvytyspakettia. Niinistön mukaan euroalueen talousryhti edellyttää paluuta EU-perussopimusten noudattamiseen.

Ovaska esitti hämmentävästi, että keskusta haluaisikin palata takaisin ”sääntöihin, mitä on yhdessä sovittu”. Kepuedustajan mukaan paluu EU-neuvottelupöytään ei kuitenkaan olisi enää mahdollista, koska juuri nyt pitää elvyttää.

– Me aiomme toimia sillä tavalla, että tämä maa nousee niin kuin Eurooppakin nousee. Nyt tarvitaan nimenomaan niitä elvytystoimia, tarvitaan vipuvaikutusta että kun laitetaan rahaa, niin yrityksetkin lähtevät laittamaan rahaa, Ovaska sanoi.

Ranne ihmetteli, miksi lähestyvässä korkeasuhdanteessa edes tarvittaisiin elvytystä. Useiden ennusteiden mukaan Suomen talous onkin nousemassa koronaa edeltävälle tasolle jo tämän vuoden aikana. Myös maailmantalouden arvioidaan kasvavan kuusi prosenttia tänä ja ensi vuonna.

– Jos oletamme, että elvytys auttaisi, niin siinä olemme jo myöhässä. Nythän talouden nousukausi lähestyy. Näköpiirissä on patoutunutta kasvua, joten jos velalla lähdetään elvyttämään lisää, tilanteessa on myös talouden ylikuumenemisen riski, Ranne sanoi.

Hän jatkoi, että jokainen miljardi, jonka Suomi laittaa jonnekin muualle näkyy siinä, että Suomen oma taloudellinen kestokyky heikkenee.

– Ne (elvytyspakettiin menevät) miljardit eivät lisää meidän vientiämme. Tärkeintä olisikin, jos haluamme elvyttää, niin me sijoitamme rahoja Suomeen. Myös julkinen sektori on saatava tasapainoon ja verokiilaa on pienennettävä. Ne ovat todellisia edellytyksiä Suomen kilpailukyvylle.

Kansan hyväksyminen tarvitaan

Satonen iski A-Talkissa myös pöytään Kiina- ja Venäjä-kortit.

– Meidän pitää tässä samalla katsoa myös isompaa kuvaa, Satonen lausui.

Ranne totesi kansanedustajakollegalleen, että elvytyspakettia on nyt ryhdytty puolustelemaan mitä erilaisimmilla selityksillä sen jälkeen, kun taloudelliset perusteet ovat osoittautuneet hatariksi.

– Keskustelua voi tietysti viedä mihin tahansa suuntaan. Näin yleensä tehdään, kun taloudelliset argumentit ovat loppuneet. Todellisista turvallisuusuhkista voisi paremminkin keskustella erikseen, eli miten niihin reagoidaan ja miettiä vaihtoehdot.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta myös edellytti viime vuonna, että elvytyspaketti ja sen toimeenpano edellyttävät laajaa kansalaisten hyväksyntää. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan erikseen korostaa , että demokraattisen legitimiteetin varmistaminen on tärkeää.

Ranne huomautti, että se EU, johon Suomi aikoinaan liittyi ei enää muistuta sitä yhteisöä, johon kehitys nyt kulkee.

– Kansa ei ole antanut mandaattia tällaiselle kehitykselle eikä EU:n perussopimuskaan.