Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen kalasääksin pesäpuun Lapissa. Pesä olisi estänyt viiden tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Voimaloista ainakin kaksi tulisi epäillyn tai hänen lähisukulaisensa maille. Keskusta ajaa Suomen kunnissa voimakkaasti tuulivoimaa välittämättä tuulivoimaloiden haittavaikutuksista luonnolle ja ihmisille.

Lapin piirin kansanedustaja Kaisa Juuso ei hyväksy tällaista villin lännen meininkiä.

– On virhesatsaus rakentaa maatuulivoimaloita. Metsää kaatuu, tiet tehdään, sähkön hinta vaihtelee. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa. Lapin liitto vasta kartoittaa tuulivoimalle sopivia alueita, silti monen kunnan alueelle on jo vireillä isoja hankkeita, Tornioonkin suunnitellaan yli 130 voimalaa. Torniossa väitetään, että alueelle tulee vety- ja akkuteollisuutta, jos on tarjolla tuulivoimaa. Tuulivoimayhtiöiden vedätys on melkoinen, hän sanoo.

Keskustalainen ”aavistushakkuu”

Kunnanhallituksen keskustalaisen puheenjohtajan isän epäillään kaataneen maallaan sijaitsevan sääksen pesäpuun suunnitellulla tuulivoima-alueella. Tapahtuneen huomasi 80-luvun lopulta saakka kalasääksen pesiä Helsingin yliopistolle tarkastanut Matti Suopajärvi.

– Täällä ei kovin paljon sääksen pesiä ole. Olin liikkeellä sielläpäin, ja puuta ei näkynyt. Menin katsomaan, oliko myrsky sen kaatanut, ei ollut. Moottorisahalla oli vedetty poikki. Viime ja edellisvuonna pesä oli lintujen käytössä, kertoo Suopajärvi.

Hänen mukaansa todennäköisin kaataja oli maanomistaja. Yhtiöiden pitää tehdä hakkuusuunnitelma, ja pesäpuu oli tiedossa Metsäkeskuksen ja Ely-keskuksen rekisterissä. Yhtiö ei olisi sitä hakannut.

– Jos käytetään kahden kilometrin suojaetäisyyttä ja piirretään ympyrä, niin sen ympyrän sisään on hankkeessa suunniteltu viisi voimalaa. Kaksi niistä olisi tullut hyvin lähelle, yksi ilmeisesti tämän maanomistajan palstalle ja toinen hänen tai hänen poikansa maille.

Suopajärvi on tehnyt pesäpuun kaadosta rikosilmoituksen.

Ympäristövaikutusarviota eli YVA:ta ei ole alueella vielä edes tehty.

– Hanke on vasta varhaisessa vaiheessa. Taisi tämä olla sellainen ”aavistushakkuu”, arvioi Suopajärvi.

Kuviteltua rikastumista

Kansanedustaja Kaisa Juuso ihmettelee tuulivoimarakentamisen kiirettä ja etenemisjärjestystä.

– Monen kunnan alueella on vireillä isoja tuulivoimahankkeita, vaikka Lapin liitto vasta kartoittaa sopivia alueita. Tuulivoimatoimijat tekevät ensin sopimukset maanomistajien kanssa ja tuovat sitten vasta asian kuntaan. Outoa on se, että eikö esimerkiksi Tornio voi itse miettiä, mihin tuulivoima-alue sopii ja sitten pyytää tarjouksia?

Suomessa kuntien valtuustot hyväksyvät helposti tuulivoimaloiden osayleiskaavat.

– Kunnat hakevat kiinteisöverotuloja, mutta unohtavat, että kun valtionosuuksia määritellään, otetaan huomioon kunnan verotulopohja. Jos verotulopohja kasvaa, tuulivoimaloiden kiinteistöverot vähentävätkin kuntien valtionosuuksia. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa.

Eläimet reservaattiin

Matti Suopajärveä harmittaa sääksen pesäpuun kaato, mutta enemmän häntä huolettaa metsäalueiden rakentaminen, tuulivoimaloiden siivistä maastoon irtoavat mikromuovit ja eläinten elintilan rajoittaminen.

– Hillitön rakentaminen johtaa siihen, että tulee olemaan perskuleen kauheasti myllyjä. Pakotetaan sääksi pysymään kahden kilometrin säteellä pienessä reservaatissa. Ei ole tutkimuksia metsien pirstoamisesta, teiden rakentamisesta ja siitä, mitä se kaikki merkitsee koko pesivälle linnustolle viiden, kymmenen tai 30 vuoden kuluessa. Ei ole tutkimuksia myöskään kuulolla saalistavista linnuista, kuten pöllöistä. Tuulivoimalat kaventavat koko ekosysteemin toimintaa. Suurempia vaikutuksia luontoon on liian vähän tutkituttu.

Suopajärvi paheksuu myös sitä, että vaikka sähkön tarve on isointa Etelä-Suomessa, sinne ei tuulivoimaloita haluta.

– Tornion pohjoisraja on suunniteltu ihan täyteen myllyjä. Ja niiden pohjoispuolelle suunnitellaan kaivosta.

Myös muualla Suomessa petolintujen on ruvennut käymään huonosti, kun tuulivoiman suunnittelu alkaa. Pohjanmaalla merikotkan pesiä on hävitetty ja maakotkien pesien hävittämisestä on epäilyjä. Hävitykset tehdään salassa, joten näyttöä on vaikea saada. Pohjanmaalla merikotkia on myös hiljattain ammuttu.