

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”
Maahanmuuttajataustaiset pojat ryöstivät joulukuussa 18-vuotiaan nuorukaisen, nöyryyttivät tätä ja huusivat siinä samalla ”saatanan hurri”. Lopuksi ryöstäjät virtsasivat uhrinsa päälle. Entinen poliisi Mustafa Panshir arveli SVT:ssä, että jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia muun muassa siksi, että klaanit eivät suojele heitä.
Ruotsalaisnuorukaisen ryöstäneet ja häntä nöyryyttäneet maahanmuuttajataustaiset tekijät ovat poliisin mukaan 16-vuotiaita.
– Mustaihoiset ryöstäjät saatiin ruotsalaispojan antamien tuntomerkkien perusteella kiinni viikkoa myöhemmin. Toista heistä epäillään kolmen muunkin nuoren ryöstämisestä, kirjoitti Suomen Uutiset aiemmin helmikuussa.
– Lundin yliopistossa jo vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista ulkomaalaistaustaista poikaa, jotka ryöstivät muita lapsia. Pojat ilmoittivat suoraan, että he etsivät ruotsalaisia ja haluavat nähdä nämä maassa suutelemassa nöyryyttäjiensä varpaita. Etua on myös siitä, että ruotsalaiset eivät vastusta, kun heidän arvoesineensä viedään, kuvailee entinen poliisi ja Mustafa Panshir SVT:n Agenda -ohjelmassa.
Ryöstöillä selvä etinen tausta
Panshir kulkee kouluissa luennoimassa maahanmuutosta ja hänen mielestään viimeaikaisilla ryöstöillä on selvä etninen tausta.
– Välttämättä kyse ei aina ole rasismista, vaan ryöstäjät etsivät henkilöitä, joilla ei ole kykyä tehdä vastarintaa. Ryöstöjen uhrit eivät ole kiinni klaanikulttuurissa, heillä ei siten ole suurta sukua tai serkkuja, jotka voisivat iskeä takaisin.
Löysän maahanmuuttopolitiikan seuraukset
Ruotsidemokraatteja lähellä oleva Samtiden-verkkojulkaisu esittää vastuullisille puolueille piukan kysymyksen löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksista.
– Valtaapitävät ja media kailottivat kautta 2010-luvun sitä, kuinka maahanmuutto on ruotsalaisen yhteiskunnan lottovoitto. Tulijoiden sanottiin olevan korkeasti koulutettuja ja loppujenkin työllistyvän hoiva-aloille. Kunnat ja maaseutu puhkeavat uuteen loistoon.
Mutta miten siinä sitten kävikään:
– Kyseessä oli märkä uni, jolla ei ollut mitään tekemistä totuuden kanssa. Tulijat eivät olleet korkeasti koulutettuja, eivätkä he tulleet tänne töihin. Kahdeksan vuoden jälkeen vain 25 prosenttia tulijoista oli työllistynyt muualle kuin valtion tukemiin työpaikkoihin. Hyvinvointivaltio natisee liitoksissaan ja hinnan maksavat vähäväkiset ruotsalaiset sekä köyhyysrajalla sinnittelevät eläkeläisemme, kirjoittaa Samtiden.
”Rikoksen uhrin etu aina ensin”
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson jättää selittelyt sikseen ja vaatii konkreettisia toimenpiteitä nuorisorikollisuuden kitkemiseksi. Rikosoikeudellinen vastuu on laskettava 15 vuodesta 13 vuoteen.
Ruotsidemokraatit haluavat erityisen ongelmallisille nuorille oman sisäoppilaitoksen, jossa painotettaisiin kuria, selkeitä sääntöjä ja arvoperäistä kanssakäymistä. Valtio siis ottaisi vastuun ongelmanuorista, eikä se jäisi koulumaailmaan opettajien ja oppilaiden kontolle.
Tähän asti rikoksen uhri on saanut kysellä rikolliselta korvaustensa perään mutta Åkesson ja ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmän puheenjohtaja Henrik Vinge vaativat korvausvastuuta suoraan valtiolle.
– Rikoksen tekijä on tehnyt selkeä valinnan, kun on lähtenyt haavoittamaan uhria ja yhteiskuntaa. Aivan liian pitkään rikoksen tekijää on yritetty auttaa eikä rankaista. Me asetamme rikoksen uhrin edun aina rikoksen tekijän edun edelle, linjaavat Åkesson ja Vinge.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rikosoikeudellinen vastuu nuorisorikolliset SVT Agenda nöyryytysryöstöt Jengirikollisuus Rasismi Ruotsidemokraatit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jimmie Åkesson: ”Mieletöntä jaella miljardeja muiden maiden kansalaisille – hoidetaan omien asiat ensin”

Nöyryytysryöstöistä lievät rangaistukset – Halla-aho kirjoitti ongelmasta jo 2006

Aftonbladet selvitti nuorten henkirikollisten taustat: Jengi vie ja yhteiskunta vikisee

Jengi potki ruotsalaistyttöä päähän ja videoi teon: ”Wallah tappakaa se”

Luodinkestävät lasit eläkeläisten suojaksi Trollhättanissa – ongelmalähiön lapset kivittävät ikääntyneitä

Normiviikko Ruotsin jengirintamalla – kaksi kuollutta ja useampia haavoittuneita

Poliisi otti Ruotsissa dronet käyttöön häirikköalueen nuorisojengien valvonnassa

Ruotsissa yhä suurempi riski tulla ammutuksi vahingossa – laukausten määrä tuplaantunut julkisilla paikoilla

Rikollispomo ensimmäistä kertaa käräjillä vihollisjengiläisten murhista – ankarat tuomiot odottavat nuoria syytettyjä Tanskassa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








