

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty
Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta riemuitseminen antaa hieman vääristyneen kuvan todellisuudesta. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
Suomessa on viime aikoina jälleen nähty uutisia työllisyyden nopeasta kasvusta. Esimerkiksi Yle kertoi marraskuussa työllisten määrän kasvusta sekä siitä, että työllisyysaste oli tuolloin noussut 74,7 prosenttiin.
Työllisyysasteen vahvistaminen on myös yksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärkitavoitteista.
Marraskuussa työministeri Tuula Haatainen ilmoittikin hallituksen jopa ylittäneen työllisyystavoitteensa työllisyysasteen noustua lähelle 75 prosenttia.
Hieno uutinen! Marinin hallituksen työllisyystavoite on ylitetty. Panostuksemme ovat olleet tarpeellisia ja vaikuttavia. #työllisyys https://t.co/X0BHDFGAKJ
— Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) November 22, 2022
Numeroita 74,7 ja 75 on epäilemättä mukavaa esitellä omille sidosryhmille ja kertoa tavoitteiden saavuttamisesta medialle, mutta työelämän todellisuutta työllisyysaste ei kuvaa kovin hyvin.
Osa-aikatyön voimakas kasvu nostaa astetta
Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta hehkuttaminen johtaa harhaan. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
Työllisyysaste kuvaa vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä. Työllisyysasteen tiedot tuottavan Tilastokeskuksen tutkimuksessa työlliseksi siis lasketaan myös yhden viikkotyötunnin tekijät, eli työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen.
Työllisyysasteen kasvu johtuukin pitkälti osa-aikatyön voimakkaasta kasvusta, jolloin työn tekijöitä on kyllä enemmän, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei kasva.
Osa-aikatyö sopii joillekin ihmisryhmille, kuten opiskelijoille, mutta suuri joukko osa-aikaisista on tilanteessa tahtomattaan ja haluaisi kokoaikatöitä.
Ei aihetta suuriin riemunkiljahduksiin
Näennäisesti korkealle kohonnut työllisyysaste ei siis anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, kun samanaikaisesti otetaan vertailuun lukuja myös esimerkiksi veronmaksajien kustantamista työttömyysetuuksista sekä etuuksien saajista.
Myös viime keväänä – samaan aikaan kun työllisyysaste nousi – työttömyysturvan saajien määrä paisui. Viime maaliskuussa jo 350 000 ihmistä oli Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä. Työttömyyden hoitaminen on kallista, sillä pelkästään vuoden 2022 maaliskuussa työttömyysetuuksiin hupeni 377 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra onkin usein todennut, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella, millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa.
– Työllisyysaste ei kuvaa hyvinvointia, ei työn määrää eikä kokonaistuotosta. Sen arvoon ja toiveisiin kuitenkin politiikassa jatkuvasti viitataan. Työllisyysasteen nousu toimii toiveiden tynnyrinä, ja sen juuttunut luonne kannustaa kriisipuheeseen, Purra sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työttömyyskassat työttömyysetuudet Sanna Marinin hallitus Osa-aikatyö Työllisyysaste hyvinvointi Tuula Haatainen Riikka Purra Kela Työttömyysturva työllisyys työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta

PS: Kokoomuksella on keskeisissä kysymyksissä valitettavasti sama tärkeysjärjestys kuin hallituksella

Julkisen talouden korjaaminen maahanmuutolla ei ole ratkaisu

Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”

Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

Maahanmuutto kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella – Purra: ”Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta”

Suomen Perustan analyysi: Työllisyysaste ei ratkaise talouden ongelmia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








