

LEHTIKUVA
Kolumni: Euroopan parlamentissa tarvitaan vallan uusjako
Perussuomalaisten käyttämässä EU-vaalisloganissa ”Uudenlainen Eurooppa on mahdollinen” kiteytyy erinomaisesti sunnuntaina järjestettävien EU-vaalien suuri merkitys mantereemme tulevaisuudelle.
Monessa EU-maassa kansallismieliset puolueet ovat lyöneet itsensä lopullisesti läpi 2010- ja 2020-luvuilla. Kansallismielisten voimien menestys unionin jäsenvaltiotasolla ei ole kuitenkaan heijastunut merkittävällä tavalla Euroopan parlamenttiin, jossa vasemmistoliberaali agenda on dominoinut parlamentin toimintaa viime vuodet.
Eurooppa-neuvostossa on enää neljä sosiaalidemokraattista valtionpäämiestä jäljellä, mutta Euroopan parlamentissa sosiaalidemokraattien vaikutusvalta on ylikorostunut, sillä sosialistit ovat useimmissa kysymyksissä muodostaneet enemmistön keskusta-oikeistolaisen EPP:n ja liberaaliryhmän kanssa näiden ryhmien vuonna 2019 tekemän yhteistyösopimuksen perusteella.
Sosialistit voivat lisäksi lähes poikkeuksetta luottaa tulitukeen äärivasemmiston ja vihreiden ryhmiltä, kun parlamenttiryhmät keskenään käyvät neuvotteluja eri lainsäädäntöesityksistä. Erityisesti maahanmuuttoa ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa koskevista parlamentin raporteista on vaikeaa löytää selvää kädenjälkeä keskusta-oikeistolaisilta ryhmiltä, vaan sisältö on usein kuin suoraan sosialistien kynästä.
Sosiaalidemokraattien ristiretki ”laitaoikeistoa” vastaan
Euroopan sosiaalidemokraatit ovat päättäneet reagoida puolueryhmänsä kannatuksen heikentymiseen käynnistämällä ristiretken niin kutsuttua ääri- ja laitaoikeistoa vastaan. Sosialistit kuorruttavat ristiretkeään kauniilla sanoilla arvojen ja demokratian puolustamisesta, mutta tälle retoriikalle ei voida antaa paljoa totuusarvoa.
Pelottelukampanjallaan ääri- ja laitaoikeistosta sosialistit yrittävät epätoivoisesti mobilisoida demoralisoituneen äänestäjäkuntansa uurnille niin sanottuja pahuuden voimia vastaan.
Vähemmän EU-demarit haluavat keskustella siitä, että he ovat isossa vastuussa maahanmuuton lukuisista negatiivisista yhteiskunnallisista vaikutuksista maasta toiseen tai siitä, että hollantilainen sosialisti Frans Timmermans oli syksyyn 2023 asti pääarkkitehtina tavallisten eurooppalaisten elinkustannukset pilviin nostaneessa ”vihreässä diilissä”.
Timmermansin ilmastoradikalismi on myös saanut aikaan Euroopan laajuisen maanviljelijöiden protestin, sillä maanviljelijöiden elinkeinon tukahduttaminen on ollut keskeistä EU:n vasemmistoliberaalien ilmastoutopioissa. Euroopan sosialistien pelottelukampanjan taustalla on lisäksi sosiaalidemokraateille tyypillinen ajattelu, jossa sosialistit näkevät vallan kuuluvan itseoikeutetusti heille. Tällöin ”väärää mieltä” olevat puolueet vaalituloksesta riippumatta eristetään.
Demariryhmän sisällä Venäjän myötäilijöitä
Perussuomalaisten EU-yhteistyökuvioista on käyty vaalikampanjan aikana värikästä keskustelua. Vaikka perussuomalaisten toiminnassa ei ole ollut tällä vaalikaudella mitään moitittavaa, ovat etenkin sosiaalidemokraatit yrittäneet leimata perussuomalaiset epäilyttäviksi PS:n edellisen parlamenttiryhmän vuoksi.
Samalla sosiaalidemokraatit ovat vaienneet siitä, että heidän omat meppinsä ovat Venäjää koskevissa parlamenttiäänestyksissä useamman kerran olleet eri linjoilla kuin muut Suomen mepit.
Demareiden sosialistiryhmän sisällä on lisäksi pehmeää Venäjä-linjaa ajavia puolueita, kuten Saksan sosiaalidemokraatit ja Bulgarian sosialistit. Perussuomalaisten ECR-ryhmä taas EPP:n ohella kuuluu parlamentin Venäjä-kriittisimpiin ryhmiin. ECR ei tule vaalien jälkeen kasvamaan ryhmän omien periaatteiden kustannuksella.
Tämä koskee etenkin Unkarin Fidesz-puolueen mahdollista liittymistä ECR:ään. Perussuomalaiset tulee toimimaan aktiivisesti ECR:n kumppanipuolueidensa kanssa sen eteen, että ryhmän länsimyönteinen linja ja identiteetti säilyy kaikissa olosuhteissa.
Syntyykö parlamenttiin EU-skeptikkojen ryhmä?
EU-vaalikampanjan alla on puhuttu siitä mahdollisuudesta, että EP:hen syntyisi yksi iso EU-skeptikkojen ryhmä vaalien jälkeen. Tällaisen kansallismielisten ”superryhmän” muodostamisen todennäköisyyttä on sanottu lisänneen erilaisissa skandaaleissa ryvettyneen ja voimakkaasti radikalisoituneen AfD:n ulossulkeminen ID-ryhmästä. Kokonsa puolesta EU-skeptikkojen ryhmä nousisi sosialistiryhmän ohi, joka teoriassa tarkoittaisi suurta vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
Tosiasiassa kuitenkin moni asia puhuu uuden ”superryhmän” muodostamista vastaan. Isoin ero ID- ja ECR-ryhmien välillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. ECR:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on Yhdysvaltain ja EU:n välisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistäminen ja Naton säilyttäminen iskukykyisenä. ID:ssa taas on laajaa kannatusta sille ajatukselle, että perinteinen länsivaltojen välinen yhteistyö on aikansa elänyt ja tulevaisuus löytyy idästä, Kiinasta ja Venäjältä.
Eräissä ID-puolueissa jopa nähdään, että Venäjän ja Kiinan kaltaiset valtiot voisivat toimia eräänlaisina ”antiglobalistisina” liittolaisina EU:n ja Yhdysvaltain edustamaa liberalismia vastaan.
RN:n, Legan ja FPÖ:n kaltaiset puolueet nähdään ei pelkästään vasemmistoliberaaleissa ryhmittymissä, vaan myös EPP-ryhmässä, Eurooppa-vastaisina ja ulkopoliittisesti epäluotettavina. Ison EU-skeptikkojen ryhmän muodostaminen johtaisi siis ID:ta koskevan eristämispolitiikan ulottamiseen ECR-puolueisiin.
On lisäksi vaikeaa nähdä sitä, että ECR:n ja ID:n isot puoluedelegaatiot saisivat sovittua vallan tasapuolisesta jaosta, vaikka hyvin erilaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat ECR:n ja ID:n välillä saataisiin soviteltua.
Kilpailu siitä, kuka saa toimia eurooppalaisen kansallismielisyyden keulakuvana, on ankara, mikä entisestään vähentää ECR:n ja ID:n fuusion mahdollisuutta.
On aika kumota vasemmistoliberaali hegemonia
Sunnuntain EU-vaaleissa on aika kumota vasemmistoliberaali hegemonia, joka on aivan liian pitkään vallinnut Brysselissä. Suurin osa eurooppalaisista ei kannata sosialistien, vihreiden ja äärivasemmiston ajamia avoimia rajoja, eurooppalaisen teollisuuden romuttavaa ilmastopolitiikkaa ja polarisoivaa identiteettipolitiikkaa.
Perussuomalaisten ja muiden ECR-puolueiden on saavutettava sellainen vaalivoitto, joka pakottaa maltillisen oikeiston etsimään keskusta-oikeistolaista enemmistöä Euroopan parlamentissa.
Vasemmistoliberaalien toimijoiden vaikutusvalta EP:ssa pitää painaa alas sille tasolle, mikä se on neuvostossa, jossa he ovat selvässä vähemmistössä. Euroopan parlamentti ei enää saa jatkossa toimia ohituskaistana vasemmistoliberaaleille edistää omaa agendaansa voimakkaasti samalla, kun he ovat poissa vallasta valtaosassa EU-maita.
MIKAEL LITH
valtiovarainministerin erityisavustaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laitaoikeisto Frans Timmerman Mikael Lith Venäjä-politiikka vasemmistoliberaalit vihreä diili EU-vaalit kansallismieliset puolueet Identiteettipolitiikka Äärioikeisto sosiaalidemokraatit ympäristöpolitiikka Äärivasemmisto Euroopan parlamentti Maahanmuuttopolitiikka Kiina ilmastopolitiikka vihreät
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Ei ole vain yhtä tapaa pitää huolta ympäristöstä

Sisäministeri Mari Rantanen: EU:ssa on otettava uusi, jämäkkä ote maahanmuuttoon – ”Tarvitaan realismia ja uskallusta haastaa se todellisuus mitä näemme”

Onni Rostilan kolumni: Kiittämätön ilmastovälikysymys

Riikka Purra: Ukrainan tukemista EU:ssa pitää jatkaa, mutta yhteisvelka on väärä tapa

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: Euroopan elinvoima kumpuaa itsenäisten valtioiden kilpailusta ja hajautetusta vallasta

Neuvotteluvoitto – Orbanin Fidesz-puolue ECR:n ulkopuolelle ja silti ryhmä nousee nyt EU-parlamentin 3. suurimmaksi

Joukko meppejä vaatii EU:ta toimiin Unkarin viisumipäätöksen jälkeen – Tynkkynen mukana vaatimuksessa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää









