

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista: ”Ministerin tyhjien lupausten ja ajanpeluun on loputtava”
Kansanedustaja Ari Koposen mielestä suden kannanhoidollinen metsästys Suomessa on aloitettava välittömästi. Nyt tarvitaan keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi ja petojen pitämiseksi ihmisarkoina.
Susihavaintoja tehdään Suomessa nyt ennätystahtiin. Lapissa toimiva vahinkotarkastaja kertoo, ettei ole vastaavaa määrää vuodessa tapahtuneita porovahinkoja nähnyt koko elämänsä aikana yhteensä. Maaseudulla ei voi yksinkertaisesti enää harjoittaa elinkeinoaan tai liikkua turvallisesti. Kansanedustaja Ari Koposen mielestä susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihapiiriin, ihmisasumusten sekaan tai läheisyyteen eikä lasten kouluteiden varrelle.
– Suomalaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Suden kannanhoidollista metsästystä puoltava kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa 50 000 allekirjoitusta ja vajaassa kuukaudessa reilusti yli 60 000. Sen jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin, jotta asian pikainen edistäminen voisi alkaa, Koponen kertoo.
Kansalaiset ottavat pian ohjat omiin käsiinsä
Asian käsittely alkoi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toteamuksella eduskunnassa lokakuussa 2020:
– Tarvitsemme suden kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Näillä näkymin kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Suotuisan suojelutason raja ylittyy silloin. Siihen mennessä meillä on käytössä Riistakeskuksen ja poliisin poistoluvat vahinkoa ja vaaraa aiheuttaville susille.
– Naapurimaissamme susia metsästetään juurikin kannanhoidollisista syistä. Esimerkiksi Ruotsissa lupakiintiö ensi vuodelle on 33 yksilöä ja Norjassa on lupa metsästää neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Meillä ministeri mainostaa poikkeuslupien hakemista, joka on täysin turhaa kokonaiskuvan kannalta, sanoo Koponen.
Koposen kentältä kuuleman palautteen mukaan valtavan byrokratian vuoksi poikkeuslupia ei edes haluta hakea. Koponen uskoo vallitsevan asiaintilan johtavan pian tilanteeseen, jossa kansalaiset ottavat ohjat omiin käsiinsä, jos näin ei ole jo tapahtunut. Se ei ole enää kenenkään edun mukaista.
Kaupunkien päättäjiltä puuttuu todellisuudentajua
Vuosi on kulunut, ja Leppä toistelee yhä samaa lausetta eduskunnassa lokakuussa 2021:
– Haluan kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Aikataulusta en uskalla tällä hetkellä sanoa, mutta tahtotila itselläni on täysin selvä. Se pitää saada takaisin.
Koponen ei usko katteettomien lupausten lämmittävän lemmikkinsä menettäneitä ja oman elinkeinonsa kanssa taistelevia ihmisiä. Susien uhreiksi joutuneet koirat ovat metsästäjien parhaita kavereita ja perheenjäseniä, jotka tuovat turvaa ja seuraa sekä kuuluvat perinteisenä osana suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Metsästyksellä on tärkeä merkitys sitä harrastaville, heidän perheilleen ja myös koko yhteiskunnalle.
– Vika ei ole sudessa. Vika on susipolitiikassa, kaupungeissa asuvissa päättäjissä, joilla ei ole todellisuuden tajua tilanteen vakavuudesta. Vika on ministeriössä, jossa asian korjaamiseksi ei löydy vaadittavaa tahtotilaa, Koponen moittii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- petovahingot susivahingot kannanhoito susikanta Ari Koponen susi poikkeusluvat Jari Leppä kansalaisaloite Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Simula tiukkana suden kannanhoidollisesta metsästyksestä: ”EU:n helmoihin pakoilun on loputtava”

Simula huolissaan ympärivuotisten haaskojen määrästä ja valvonnan vähyydestä: ”Suurpetojen ruokintahaaskat uhka luonnolle ja metsästykselle”

Susivahingot kasvussa, tilalliset jätetty oman onnensa nojaan – Antikainen: ”Susi ei kuulu pihapiiriin”

Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: ”Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”

Huhtasaari: On käsittämätöntä, että joudumme anelemaan Brysselistä lupaa sille, miten hoidamme petoeläinkantojamme

Metsästystä rajoitetaan jälleen – Simula: Hallitus antaa ympäristöministeriön puuhailla suojelualueita kaikessa rauhassa

Kansalaisaloite vaatii metsästysrautojen kieltämistä – Mäenpää ei pidä täyskieltoa tarpeellisena

Sudet puhuttivat kansanedustajia – Tynkkynen esitteli lakialoitteensa pihasusiongelmaan puuttumiseksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








