Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kannanhoito

Hirvikolarit kasvussa – Ari Koponen: ”Mieluummin hirvi lautasella, kuin yhdenkään ihmisen hautajaiset”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on ottanut Karjalaisen ja Savon Sanomien sanomalehdissä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuudesta.

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus antoi hiljattain pää­tök­sen­sä va­li­tus­lu­pa­ha­ke­muk­siin, jot­ka kos­ki­vat syk­syk­si 2022 myön­net­ty­jä poik­keus­lu­pia kar­hun­met­säs­tyk­seen. Oikeuden mukaan valtaosissa perusteet lupiin eivät täyttyneet. Suo­men riis­ta­kes­kuk­sen pää­tök­sil­lä oli sal­lit­tu kar­hun metsästyslupia kannanhoidollisin perustein muun muassa Itä-Suo­mes­sa.
&#8211; Tuore oikeuden päätös haittaa metsästäjien vuosien uurastusta, Sanna Antikainen kirjoittaa.
Metsästäjät aiheellisesti huolissaan
Oi­keu­den mu­kaan met­säs­tys­lain ja EU:n luon­to­di­rek­tii­vin pe­rus­teet poik­keus­lu­pien myön­tä­mi­seen ei­vät täyt­ty­neet. Kaikki riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat oli myönnetty kannanhoidollisella perusteella.
&#8211; Metsästäjät ovat aiheellisesti huolissaan KHO:n päätöksestä. Pahin pelko on, että suurpetojen metsästys lopetetaan kokonaan Suomessa. Näin ei saa tapahtua, eikä oikeuden päätös saa merkitä metsästyksen lopun alkua. Sektorin heikosti tuntevat tuomarit eivät saa tehdä ratkaisuja, joissa lähtökohtaisesti ei sallita metsästystä ja perustelut keksitään aina erikseen. Lainsäädäntö on tarvittaessa päivitettävä niin, ettei lupia voida enää oikeuskäsittelyissä hylätä, Antikainen toteaa.
Suurpetokannat pidettävä hallinnassa
Antikainen muistuttaa, että suurpetojen metsästyksen kieltämisen seurauksena kannat voivat nousta holtittomaan kasvuun.
&#8211; Suurpetojen kannat on pidettävä hallinnassa. Suomeen ei saa syntyä alueita, joissa ihmis- ja kotieläinvahingot sekä tuhot alkutuotannolle voivat lisääntyä ja metsäjänis-, kauris- ja jopa hirvikannat eivät pääse nousemaan kohtuulliselle tasolle liian suuren pien- ja suurpetokannan takia.
&#8211; Vahinkoja on ehdottomasti ehkäistävä ennalta. Suurpetojen ihmisarkuutta on ylläpidettävä ja yhteiselon tasapaino säilytettävä. Myös koirametsästyksen ja -koulutuksen jatkuvuus on turvattava.
EU:lle ei pidä antaa saneluvaltaa
Antikainen mukaan EU-tuomioistuimen ratkaisut eivät saa olla este lainsäädännön muuttamiselle.
&#8211; Direktiiviä voi soveltaa kansallisin tulkinnoin. Ei EU:lle eikä oikeuslaitokselle tule antaa asiassa saneluvaltaa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi 9.11.2023 lausunnon, jonka mukaan valiokunta tulee esittämään vähimmäismäärän kullekin suurpedolle kannanhoidollisen metsästyksen turvaamiseksi.
&#8211; Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on turvattava. Tämä on kirjattu myös hallitusohjelmaan, ja siitä on pidettävä tiukasti kiinni.
&nbsp;

Antikainen: Kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuus turvataan

Ajatuspaja Suomen Perustan juuri julkaisemassa teoksessa Metsästyskirja kuvataan suomalaisen metsästyksen nykytilaa ja käydään läpi suomalaiseen metsästyspolitiikkaan liittyviä epäkohtia. Niitä löytyy suurpetojen ja vahinkoeläinten asemasta aina siihen, miten monien riistaeläinten kantojen uhkana on näitä saalistavien lajien epätarkoituksenmukainen rauhoittaminen.

Metsästyskirjan kirjoittaja Arno Westerholm on pitkän linjan metsästäjä, ja yhtenä kirjan teemana onkin tuoda esille metsästykseen liittyviä ongelmia. Lisäksi de lege ferenda -henkisesti kirjassa esitetään myös lainsäädäntöuudistusehdotuksia.
Useiden metsästykseen liittyvien ongelmien juurisyynä Westerholm näkee viime vuosikymmenien aikana edenneen vihreän ideologian, jonka valta näkyy niin lainsäädännössä ja virkamiesten harjoittamassa vallankäytössä kuin luonnonsuojeluun ja metsästykseen liittyvissä järjestöissäkin.
Metsästys on paljon muuta kuin vain perinneharrastus, sillä suomalainen vanhakantainen metsästysperinne voidaan yksiselitteisesti kiteyttää siihen, että metsästäjä on ennen kaikkea riistanhoitaja, joka korjaa metsästysaikoina satoa niistä riistaeläinkannoista, jotka sen kestävät.
Metsästyskirja on suositeltavaa luettavaa jokaiselle. Teos ei olekaan tarkoitettu pelkästään metsästäjille vaan koko kansan luettavaksi.
Suden pyynti ollut tähän saakka liki jäissä
Vihervasemmiston vastustuksesta huolimatta eduskunta on hiljattain onnistunut edistämään niin sanottua <a href="https://stage.sudev.fi/maa-ja-metsatalousvaliokunnassa-poikkeuksellinen-eravoitto-vihervasemmiston-ulosmarssista-huolimatta-simula-susipykala-etenee-sittenkin/">susipykälää </a>eli metsästyslain pykälän muuttamista.
Uudistuksen taustalla on aiemmin hyväksytty kansalaisaloite suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Susi on metsästyslain mukaisesti aina rauhoitettu, mutta metsästyslainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa kaatamiselle poikkeuslupien myöntämisen.
Westerholm muistuttaakin, että metsästyksellä on Suomessa myös tärkeä rooli haittaeläinten kantojen pitämisessä riittävän alhaisena. Suomen suurpetopolitiikkaa hän pitää liki katastrofaalisen huonona.
&#8211; Suden rauhoittaminen on Suomessa viety liian pitkälle. Susi voi edelleen olla todellinen uhka ihmiselle ja eläimille, ja syrjäseuduilla asuu edelleen ihmisiä, jotka joutuvat joskus jopa henkensä puolesta pelkäämään susia.
Käytännössä suden metsästäminen on vaikeaa, sillä kaatolupia ei hevin myönnetä ja jos myönnetäänkin, vihreiden toimijat voivat valittaa niistä hallinto-oikeuteen.
&#8211; Vihervasemmisto vetoaa usein EU:n direktiiveihin tai muihin EU-lakeihin, jotka velvoittavat meitä. Kuitenkin esimerkiksi Baltian maissa sutta ei luokitella mihinkään EU-luontodirektiivin kategoriaan, mikä mahdollistaa vahinkoeläinten vähentämisen. Baltian maissa ammutaan noin 500 sutta vuodessa. Myös Ruotsissa ammutaan kolmisenkymmentä sutta joka vuosi.
Eduskunta taipui vihreiden vaatimuksiin
Kirjassa tuodaan useassa kohtaa esille, miten vihreä ideologia on kasvattanut valtaa kaikissa luontoon liittyvissä organisaatioissa, mistä on aiheutunut haittaa myös metsästysharrastukselle. Vihreät ovat esimerkiksi painostaneet eduskuntaa rauhoittamaan monia täysin elinvoimaisia haittaeläimiä sekä muutoinkin aikaansaaneet lainsäädännöllisesti jatkuvasti pahenevaa ja riistanhoitoa vakavasti vahingoittavaa vahinkoeläinten suojelua.
Vihreä vaikutus näkyy eläinkantojen määristä annetuissa virallisissa luvuissa, jotka eivät Westerholmin mukaan aina vastaa vallitsevaa todellisuutta.
&#8211; Räikeimmin asia tulee esiin koskien kanalintuja. Suurinta osaa kyseiseen lajistoon kuuluvista linnuista pidetään virallisesti jopa paikoitellen erittäin runsaslukuisina. Riistakeskus esitti julkisesti, että vuosi 2021 oli kanalintujen suhteen erinomainen, vaikka todellisuudessa kyseiset linnut ovat varsinkin Etelä-Suomessa vakavasti vaarantuneet, Westerholm sanoo.
Hän itse lopetti metsäkanalintujen pyynnin jo 1990-luvulla havaittuaan, että kannat tulevat romahtamaan.
Poikkeuslupakäytäntö takkuaa
Westerholm huomauttaa, että osa vihreistä on jopa ottanut tavoitteekseen metsästysharrastuksen lopettamisen Suomesta. Westerholm suositteleekin seuraavaa hallitusta kohdistamaan leikkauksia luonto- ja ympäristösektorille. Yksi mahdollinen kohde olisi Ruotsin mallin mukainen ympäristöministeriön lakkauttaminen, jolloin ympäristöasioita voitaisiin jatkossa hoitaa erillisessä ympäristöjaostossa maa- ja metsätalousministeriössä.
&#8211; Suomeen on luotu liian suuri luontoon ja ympäristöön liittyvä, byrokraattinen viherpolitisoitunut virkamieskoneisto. Päätökset muun muassa poikkeusluvissa ovat sen kaltaisia. Kuten susipolitiikasta ilmenee, vihreillä on pahasti vääristynyt suhde tiettyihin eläinlajeihin, erityisesti suurpetoihin.
Keskeisenä ongelmana suomalaisessa poikkeuslupapolitiikassa on kirjoittajan mukaan se, että lainsäädäntö ei mahdollista tehokasta vahinkoeläimiin kohdistuvaa pyyntiä. Hyvin moni vahingollinen mutta elinvoimainen eläinlaji on kokonaan rauhoitettu tai metsästysaika on säädetty siten, että niiden riistanhoidollinen kevätaikainen pyynti on käytännössä mahdotonta.
Kuten edellä todettiin, metsästys on riistanhoitoa. Vahinkoeläimellä riistanhoidossa tarkoitetaan eläintä, joka on liian runsaslukuinen ja aiheuttaa vahinkoa riistanhoidon kohteena oleville lajeille tappamalla niitä tai niiden poikasia, syömällä niiden munia tai muutoin aiheuttamalla jonkin riistaeläinkannan merkittävää vähentymistä. Westerholm nostaakin esille tärkeän lainsäädäntöuudistuksen tarpeen.
&#8211; Ehkä tärkein riistanhoidollinen toimenpide on vahinkoeläinten pyynti. Nykyisestä lainsäädännöstä puuttuu kuitenkin kokonaan määritelmä vahinkoeläimiin kuuluvista lajeista. Vahinkoeläinluokitukseen tulisi kuulua myös esimerkiksi eläimet, jotka aiheuttavat vahinkoa maa- ja metsätaloudelle sekä kalakannoillemme.
Omintakeista ja erikoista metsästyspolitiikkaa
Suomessa on väännetty pitkään <a href="https://stage.sudev.fi/pitaisiko-valkoposkihanhi-poistaa-luonnonsuojelulain-piirista-viro-ja-ruotsi-ampuvat-riistalajiksi-maariteltya-lintua-eun-luvalla/">valkoposkihanhien</a> asemasta. Tähän saakka valkoposkihanhea on voinut metsästää vain poikkeusluvilla, vaikka hanhet aiheuttavat paljon tuhoa maataloudelle ja sotkevat kaupunkien puistoalueita. Suomen metsästyspolitiikka on varsin omintakeista, sillä Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhea sen sijaan pidetään riistana ja lajia ammutaan EU:n luvalla.
Westerholm muistuttaa, että useimmat metsästysasiat voidaan EU:n estämättä ratkaista Suomen eduskunnassa, mikäli poliittista tahtoa sekä johtajuutta löytyy.
Suomessa ongelmia aiheuttavat myös merimetsot. EU-tasolla merimetsoa ei pidetä riistalajina, mutta asia olisi hoidettavissa eduskunnassa.
&#8211; EU-lintudirektiivin liitteessä määritellään kaikki Euroopassa metsästettävät lajit. Vaikka merimetsoa ei mainita direktiivissä, EU-komission kanta on ollut, että merimetson pyytäminen on mahdollista myös kansallisen lainsääsäädännön puitteissa. Muissa maissa tätä mahdollisuutta käytetään, Suomessa taasen ei.
&#8211; Suomen merimetsokanta on paisunut valtavasti vuoden 1996 jälkeen. Suomessa pesivä merimetsolaji tulisikin luokitella haitalliseksi vieraslajiksi. Linnun uloste esimerkiksi aiheuttaa metsätuhoja. Merimetso on iso lintu, ja syö vuorokaudessa jopa 2 kiloa kalaa, usein arvokaloja kuten ahventa ja kuhaa, joten merimetsopopulaatio voi aiheuttaa jopa kalakantojen romahtamiseen paikallisesti.
Suomessa yli 300 000 metsästäjää
Metsästys on sydämen asia kaikille sitä harrastaville suomalaisille, mitä kuvastaa hyvin se, että maamme kansalaisista yli 300 000 harjoittaa metsästystä. Monissa suomalaiskodeissa nautitaan tänäkin talvena edellissyksynä pyydettyä riistalihaa. Ja vaikka metsästys ei olisikaan oman perheen harrastus, useimpien kauppojen pakastealtaista on vähintäänkin saatavilla kotimaista riistaa. Suoraan tai välillisesti metsästys koskettaa lähes kaikkia suomalaisia.
Westerholm kannustaa kaikkia metsästysharrastuksen pariin, sillä metsästyksellä on paljon hyviä puolia.
&#8211; Metsästys harrastuksena luo terveen luontosuhteen ja osaltaan jopa estää ihmisen vieraantumista luonnosta. Metsästys tietenkin tarjoaa samalla hyvää ja ekologisesti kestävää ravintoa. Jo pelkästään virkistystoimintana metsässä liikkuminen on suositeltavaa jokaiselle.
Mikäli metsästys kiinnostaa tai haluaisit päivittää tietojasi metsästyksestä, uutuuskirjan voit lukea <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/metsastyskirja/">tästä</a>.
<blockquote class="wp-embedded-content" data-secret="E9nQeYidLp"><a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/metsastyskirja/">Metsästyskirja</a></blockquote>
<iframe loading="lazy" class="wp-embedded-content" sandbox="allow-scripts" security="restricted" style="position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);" title="&#8221;Metsästyskirja&#8221; &#8212; Suomen Perusta" src="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/metsastyskirja/embed/#?secret=rpHbMTyv4f#?secret=E9nQeYidLp" data-secret="E9nQeYidLp" width="500" height="282" frameborder="0" marginwidth="0" marginheight="0" scrolling="no"></iframe>
&nbsp;

Suomen Perusta: Suomen rooli EU:n mallioppilaana ja vihreä virkamiesvalta uhkaavat suomalaista metsästystä

Eduskunta edellytti hallitusta ryhtymään toimeen, jotta suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan. Yhtenä toimenpiteenä oli metsästyslain muuttaminen. 
 

Maa- ja metsätalousvaliokunnan olisi tullut antaa päätös asiassa viimeistään tänään keskiviikkona, jotta asia ehtisi eduskunnan käsittelyyn ennen kauden päättymistä. Hallituspuolueet eivät kuitenkaan päässeet asiassa sopuun, ja sosiaalidemokraatit sekä vasemmistoliiton kansanedustajat poistuivat kokouksesta vesittäen täten asian etenemisen.
Perussuomalaisten Jenna Simula pitää hallituksen toimintaa demokratian halventamisena.
&#8211; Tästä oli eduskunnan päätös ja linjaus: suden kannanhoidollinen metsästys on saatava liikkeelle, ja metsästyslain pykälän 41 muutos oli osa sitä, Simula kritisoi.
Keskusta punavihreiden vankina
Simula pitää metsästyslain pykälän muutosta tärkeänä, jotta suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan eduskunnan tahdon mukaisesti siitä huolimatta, vaikkei suotuisaa suojelun tasoa olisi vielä saavutettu.
Simula sanoo, että asian loppuunvieminen näyttää nyt jäävän tulevan hallituksen tehtäväksi. Keskustan hän sanoo jääneen punavihreiden vangiksi niin tässä kuin monissa muissakin vaalikauden maaseutukysymyksissä.
&#8211; Keskusta näyttää nyt saavan sitä, mitä on hallitukseen mennessään tilannut: punavihreitä päätöksiä. Vihervasemmiston sotkut jäävät tässäkin asiassa tulevan hallituksen siivottaviksi. Edes eduskunnan enemmistön kantaa ei saada tällä hallituksella vietyä maaliin, Simula summaa.

Demarit vesittivät sudenmetsästyksen – Simula syyttää demokratian halventamisesta

Kansanedustaja Ari Koposen mielestä susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihapiiriin, ihmisasumusten sekaan tai läheisyyteen eikä lasten kouluteiden varrelle. Hallituksessa tätä ei ole haluttu susien aiheuttamista tuhoista huolimatta ymmärtää, eikä suden kannanhoidollista metsästystä ole lainsäädännössä sallittu.

&#8211; Kansalaiset laajasti sen sijaan ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Suden kannanhoidollista metsästystä puoltava kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa 50 000 allekirjoitusta ja vajaassa kuukaudessa reilusti yli 60 000, Ari Koponen kertoo.
Huoli väestön ja kotieläinten turvallisuudesta
Kansalaisaloitteen taustalla on huoli maaseudulla asuvan väestön ja heidän kotieläintensä turvallisuudesta, suden maaseudun elinkeinoille aiheuttamista vahingoista sekä halu turvata suomalaisen, erityisesti koiran kanssa tapahtuvan, metsästyksen jatkuminen. Aloitteen tarkoituksena ei ole johtaa suden poistamiseen Suomen luonnosta.
&#8211; Kysymys on ennen kaikkea suden aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä ja suden ihmisarkuuden palauttamisesta ja nyt vihdoin näyttää, että oltaisiin menossa kohti suden kannanhoidollista metsästystä täällä Suomessakin, Koponen sanoo.
Vihreiltä puuttuu ymmärrys arjesta
Kansalaisaloitetta koskeva valiokuntakäsittely on valmistunut. Maa- ja metsätalousvaliokunta lähes yksimielisesti mietinnössään toteaa, että kannanhoidollinen metsästys on mahdollistettava. Valiokunta kuuli laajasti kansalaisaloitteen tekijöiden edustajia niin metsästyskoirajärjestöistä, maatalouden tuottajajärjestöistä ja metsästäjäjärjestöstä. Lisäksi valiokunta on kuullut aloitteen johdosta viranomaisia, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä, tutkijoita, maakuntien ja kuntien viranomaisia sekä riistahallinnon toimijoita.
&#8211; Vihreiltä puuttuu vieläkin pitkän ja seikkaperäisen selvityksenkin jälkeen ymmärrys susialueilla elävien ihmisten arjesta, vaikka lähes poikkeuksetta valiokunnan saamissa lausunnoissa katsotaan, että suden kannanhoidollinen metsästys on osa EU:n luontodirektiivin mahdollistamaa keinovalikoimaa. Tämä linja vaatii Suomelta aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan unionin pöydissä, Koponen painottaa.
Valiokunnan suden kannanhoidollista metsästystä puoltava mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon ja äänestykseen.

Vihreiden jarrutus suden kannanhoidollisessa metsästyksessä tulossa tiensä päähän – ”Maalaisjärki näyttää lopulta voittavan”

Alkavalle metsästyskaudelle myönnetyt 197 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen ovat osin jäissä luonnonsuojelujärjestö Tapiolan tehtyä niistä valituksen. Järjestön tekemä valitus koetaan metsästäjien parissa tahalliseksi kiusanteoksi, minkä itsekin metsästystä harrastavat perussuomalaiset kansanedustajat Ari Koponen ja Jenna Simula allekirjoittavat täysin.

&#8211; Valituksen ovat tehneet pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään kosketuspintaa kyseisiin karhunmetsästysalueisiin ja elämään maaseudulla suurpetojen kanssa, paheksuu kansanedustaja Ari Koponen.
Suomen vahvaa karhukantaa on säädeltävä
Kansanedustajien mukaan valitusoikeutta ei tällaisissa tapauksissa pitäisi olla. He pitävät luonnonsuojelujärjestön toimintaa härskinä metsästyksen haittaamisena, ja huomauttavat sillä olevan vastakkainasettelua lisäävä vaikutus, mikä syventää metsästäjien ja luonnonsuojelun välistä kuilua entisestään.
&#8211; Karhukanta on Suomessa vahva, ja se kestää kannanhoidollisen metsästyksen, jota on kannan säätelyn ja ihmisarkuuden säilyttämisen vuoksi tehtävä vuosittain. Haluavatko nämä luonnonsuojelijoina itseään pitävät ihmiset todellakin, että karhusta tulee yhtä ongelmallinen ja vihattu eläin kuin sudesta? kansanedustaja Jenna Simula huomauttaa valituksen mahdollisista seurauksista.
Suomen ei pidä toistaa Romanian virheitä
Kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta karhun aiheuttamat vahingot maaseudun ihmisille ja elinkeinoelämälle on saatu pidettyä Suomessa vähäisinä. Äärimmäisen ikävä esimerkki karhunmetsästyksen lopettamisen seurauksista on nähty Romaniassa, missä vuonna 2019 kuoli 8 ja haavoittui 23 ihmistä karhun hyökkäyksissä.
&#8211; Vastaavanlaista tilannetta tuskin halutaan Suomessa nähdä, Simula ja Koponen toteavat ja vaativat hallitukselta välittömiä toimia tilanteen ratkaisemiseksi.
Kansanedustajat esittävät toimiviksi ratkaisuiksi tilanteeseen valitusoikeuden rajaamista ja karhun, suden sekä ilveksen siirtämistä luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, mitä Suomen olisi perussuomalaisedustajien näkemyksen mukaan tiukasti tavoiteltava EU:ssa.

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on jättänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. 
 

Taustalla ovat lukuisat yhteydenotot ympäri Suomea susien aiheuttamista vahingoista. Kirjallisessa kysymyksessä Laura Huhtasaari tiedustelee, aikooko komissio muuttaa suden asemaa luontodirektiivissä.
– Haluaisin, että suden asemaa luontodirektiivissä muutettaisiin siten, että sitä voisi kannanhoidollisista syistä metsästää. Tämä muutos tarvittaisiin mahdollisimman nopeasti. On sinänsä käsittämätöntä, että joudumme Brysselistä hattu kourassa anelemaan lupaa sille, miten hoidamme petoeläinkantojamme.
Suomen toimittava tarvittaessa itse
Susiin liittyvä keskustelu on käynyt kuumana ympäri Suomea, Satakunnasta Pohjois-Karjalaan, sillä sudet aiheuttavat paljon pelkoa ja vahinkoa.
– Asia on nyt selvitettävä perin pohjin ja tarvittaessa Suomen on toimittava itse, vaikka EU muuta sanoisi, päättää Huhtasaari.

Huhtasaari: On käsittämätöntä, että joudumme anelemaan Brysselistä lupaa sille, miten hoidamme petoeläinkantojamme

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vihreiden odotetun nihkeää suhtautumista suden kannanhoidolliseen metsästykseen osoituksena siitä, että vihreiltä puuttuu ymmärrystä maaseudun ihmisten arjesta. Antikaisen mielestä myös susialueella asuvilla ihmisillä on oltava oikeus elää ilman pelkoa lastensa tai kotieläintensä puolesta.

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema asetus suden kannanhoidollisesta metsästyksestä lähetettiin lausuntokierrokselle marraskuun alussa. Asetuksen lausuntoaika päättyy 30.11., ja metsästys sallittaisiin suunnitelmien mukaan talvella 2022 eli vuodenvaihteen jälkeen. Kiintiöksi on asetettu 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Kiintiö ei koskisi ns. häirikkösusia eli poliisin määräyksellä tai Riistakeskuksen poikkeusluvalla lopetettuja susia.
&#8211; Kannanhoidollinen metsästys on kauan odotettu ja erittäin tervetullut asetus maa- ja metsätalousministeriöltä. Kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa on tänäkin vuonna sattunut kymmeniä susivahinkoja sekä koirille että kotieläimille. Joissakin tapauksissa edes suurpetoaidat eivät ole auttaneet, vaan kotieläimiä on tapettu jopa maatilojen pihapiireissä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo.
Suden ihmisarkuus on palautettava
EU:n luontodirektiivi suojelee sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Vihreiden parissa asetukseen on odotetusti suhtauduttu negatiivisesti. Sekä sisäministeri Maria Ohisalo että ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ilmoittivat Twitterissä, ettei asetusta tule saattaa voimaan.
&#8211; Susi kuuluu kyllä Suomen luontoon, mutta se ei missään nimessä kuulu ihmisten pihoihin. Eivätkö arvon ministerit ymmärrä, että jatkuvat petovahingot vain lisäävät petovihaa? Ihmisillä tulee olla oikeus elää myös susialueella joutumatta pelkäämään lastensa tai kotieläintensä puolesta. Suden ihmisarkuus on saatava palautettua, jotta minkäänlainen yhteiselo on mahdollista, ja siihen kannanhoidollinen metsästys on oiva apuväline, Antikainen toteaa.
&nbsp;

Vihreiden susikannat kertovat, että ymmärrys maaseudun arjesta puuttuu – Antikainen: Susi kuuluu luontoon mutta ei ihmisten pihapiiriin

Kansanedustaja Ari Koposen mielestä suden kannanhoidollinen metsästys Suomessa on aloitettava välittömästi. Nyt tarvitaan keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi ja petojen pitämiseksi ihmisarkoina.

Susihavaintoja tehdään Suomessa nyt ennätystahtiin. Lapissa toimiva vahinkotarkastaja kertoo, ettei ole vastaavaa määrää vuodessa tapahtuneita porovahinkoja nähnyt koko elämänsä aikana yhteensä. Maaseudulla ei voi yksinkertaisesti enää harjoittaa elinkeinoaan tai liikkua turvallisesti. Kansanedustaja Ari Koposen mielestä susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihapiiriin, ihmisasumusten sekaan tai läheisyyteen eikä lasten kouluteiden varrelle.
&#8211; Suomalaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Suden kannanhoidollista metsästystä puoltava kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa 50 000 allekirjoitusta ja vajaassa kuukaudessa reilusti yli 60 000. Sen jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin, jotta asian pikainen edistäminen voisi alkaa, Koponen kertoo.
Kansalaiset ottavat pian ohjat omiin käsiinsä
Asian käsittely alkoi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toteamuksella eduskunnassa lokakuussa 2020:
&#8211; Tarvitsemme suden kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Näillä näkymin kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Suotuisan suojelutason raja ylittyy silloin. Siihen mennessä meillä on käytössä Riistakeskuksen ja poliisin poistoluvat vahinkoa ja vaaraa aiheuttaville susille.
&#8211; Naapurimaissamme susia metsästetään juurikin kannanhoidollisista syistä. Esimerkiksi Ruotsissa lupakiintiö ensi vuodelle on 33 yksilöä ja Norjassa on lupa metsästää neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Meillä ministeri mainostaa poikkeuslupien hakemista, joka on täysin turhaa kokonaiskuvan kannalta, sanoo Koponen.
Koposen kentältä kuuleman palautteen mukaan valtavan byrokratian vuoksi poikkeuslupia ei edes haluta hakea. Koponen uskoo vallitsevan asiaintilan johtavan pian tilanteeseen, jossa kansalaiset ottavat ohjat omiin käsiinsä, jos näin ei ole jo tapahtunut. Se ei ole enää kenenkään edun mukaista.
Kaupunkien päättäjiltä puuttuu todellisuudentajua
Vuosi on kulunut, ja Leppä toistelee yhä samaa lausetta eduskunnassa lokakuussa 2021:
&#8211; Haluan kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Aikataulusta en uskalla tällä hetkellä sanoa, mutta tahtotila itselläni on täysin selvä. Se pitää saada takaisin.
Koponen ei usko katteettomien lupausten lämmittävän lemmikkinsä menettäneitä ja oman elinkeinonsa kanssa taistelevia ihmisiä. Susien uhreiksi joutuneet koirat ovat metsästäjien parhaita kavereita ja perheenjäseniä, jotka tuovat turvaa ja seuraa sekä kuuluvat perinteisenä osana suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Metsästyksellä on tärkeä merkitys sitä harrastaville, heidän perheilleen ja myös koko yhteiskunnalle.
&#8211; Vika ei ole sudessa. Vika on susipolitiikassa, kaupungeissa asuvissa päättäjissä, joilla ei ole todellisuuden tajua tilanteen vakavuudesta. Vika on ministeriössä, jossa asian korjaamiseksi ei löydy vaadittavaa tahtotilaa, Koponen moittii.
&nbsp;

Koponen vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista: ”Ministerin tyhjien lupausten ja ajanpeluun on loputtava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru jätti maaliskuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastattavaksi <a href="https://stage.sudev.fi/huru-peuranmetsastyksessa-saatava-hyodyntaa-keinotekoisia-valonlahteita-ja-yoammuntaa-varten-tarkoitettuja-tahtayslaitteita/">kirjallisen kysymyksen</a> keinotekoisten valonlähteiden ja yöammuntaa varten tarkoitettujen tähtäyslaitteiden hyödyntämisestä poikkeusluvilla valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi. Ministeri Lepän vastauksesta ei ilmennyt, mikä on poikkeuslupien myöntämisen tilanne valkohäntäpeurojen kohdalla.

&#8211; Vaikka nykyinen lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuudet sallia keinotekoiset valonlähteet ja yöammuntaan tarkoitetut tähtäinlaitteet periaatteessa myös valkohäntäpeurojen metsästyksessä, olen huolissani siitä, onko lupien myöntäminen aidosti ajan tasalla lisääntyneen peurakannan suhteen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
&#8211; Ministeri Jari Lepän vastauksessa todettiin, että lupia voi hakea ja niitä on myönnetty esimerkiksi villisian ja supikoiran metsästykseen. Siitä ei kuitenkaan käynyt selvästi ilmi, mikä on lupien myöntämisen tila peurojen osalta, Huru jatkaa.
Leppä myöntää kannan kasvaneen
Vastauksessaan ministeri Leppä myöntää, että kanta on vuodessa kasvanut noin 15 % käsittäen siten noin 125 000 valkohäntäpeuraa. Kannan kasvun pysäyttäminen ja koon leikkaaminen edellyttää saalismäärän huomattavaa nostoa. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että nykyinen lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuudet sallia poikkeusluvalla keinotekoiset valonlähteet ja kohdetta valaisevat laitteet sekä yöammuntaan tarkoitetut elektroniset tähtäinlaitteet tarvittaessa myös valkohäntäpeurojen metsästykseen.
&#8211; Ministeriön tuleekin ministerin johdolla ohjeistaa Suomen Riistakeskusta kehittämään poikkeuslupamenettelyä, joka mahdollistaa keinotekoisten valonlähteiden sekä yöammuntaan tarkoitettujen tähtäyslaitteiden hyödyntämisen myös peurakannan harventamiseksi tihentymäalueilla, Huru toteaa lopuksi.
&nbsp;

Huru vaatii poikkeuslupamenettelyä peuranmetsästykseen: ”Keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaan tarkoitettuja tähtäyslaitteita saatava käyttää”

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen keinotekoisten valonlähteiden ja yöammuntaa varten tarkoitettujen tähtäyslaitteiden hyödyntämisestä poikkeusluvilla valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi.

Päättynyt metsästyskausi oli valkohäntäpeuran osalta tuloksekas ja kaatolupaprosentti korkea. Kuitenkin ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat vähälumisempia, kuten metsästysvuonna 2019-2020 oli. Tämä asettaa haasteita peurakannan koon sääntelyyn, varsinkin tihentymäalueilla.
&#8211; Mikäli metsästyksellä ei kyetä säätelemään peurakantaa, lisää se ylitiheän kannan alueella niin liikennevahinkoja kuin maa- ja metsätaloudenkin tuhoja sekä edelleen nostaa maksettavien korvausten määrää. Monilla alueilla esimerkiksi erikoiskasvien viljely on käynyt mahdottomaksi. Valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi on välttämätöntä helpottaa metsästystä tiheimmän kannan alueella, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
Erityistä merkitystä kannansäätelyn tehostamiseksi
Metsästyslain 33 §:n ja 41 §:n nojalla on mahdollista keinovalon, aseeseen kiinnitettävien valonvahvistimien sekä pimeänäkölaitteiden käyttö. Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla on sallittu kyseisten menetelmien käyttö Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimialueella villisian ja supikoiran pyynnissä.
&#8211; Valkohäntäpeuran metsästyksen yhteydessä edellä mainituin keinoin on mahdollista jatkaa turvallista metsästystä pimeän aikana. Tällä on erityistä merkitystä kannansäätelyn tehostamiseksi, varsinkin sulan maan aikaan, Huru sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Huru tahtoo tietää, miten hallitus varmistaa, että valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi voidaan poikkeusluvin hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita ja näin helpottaa turvallista metsästystä tiheimmän kannan alueella.
&nbsp;

Huru: Peuranmetsästyksessä saatava hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita

Karhunmetsästyskausi alkoi Suomessa torstaina 20.8. ja kestää lokakuun loppuun asti. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen otti Kainuun kierroksen terveisten myötä kantaa karhunmetsästäjien puolesta ja vaatii kohtuullisempia rangaistuksia inhimillisten virheiden tilanteissa. Tynkkynen on jättänyt aiheesta kansanedustajien allekirjoitettavaksi toimenpidealoitteen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia oikeudenmukaisemman käytännön aikaansaamiseksi.

&#8211; Karhujen kaadot toteutetaan pitkälti metsästystä harrastavien kansalaisten voimin. Karhujahtiin osallistuvat metsästäjät tekevätkin tärkeää työtä, jota ilman kannanhoito jäisi pelkästään viranomaisten taakaksi. Kannanhoidon turvin pystytään säätelemään karhukannan kokoa, jonka vaikutukset heijastuvat karhujen ihmisarkuuteen ja karhujen aiheuttamiin eläinvahinkoihin niin aitauksissa kuin kotipihoissakin. Liian suuri karhukanta saattaa esimerkiksi aiheuttaa kohtuuttoman suuria vahinkoja suomalaiseen porotalouteen ja jopa hunajan tuottajille, Tynkkynen toteaa.
Kaadon tulee olla kontrolloitua
Kannanhoidon turvin sallittu karhunkaato on Suomessa tiukasti säädeltyä. Näin on varmistettu säädösten mukaisesti tapahtuva metsästys, joka on karhukannan näkökulmasta kestävää ja vastuullista. Suomessa karhunkaatoon myönnettyjen lupien osalta on säädetty, että alle vuoden ikäistä karhun pentua tai sellaista karhunaarasta, jota tällainen seuraa, ei ole luvallista metsästää.
&#8211; Karhujen kaato tuleekin olla hyvin kontrolloitua, mutta samalla tulisi varmistua siitä, että vältytään metsästäjien näkökulmasta epäoikeudenmukaisilta tilanteilta. Yhteiskunnan etua palvelevalle metsästäjälle tulee usein kohtuuttoman kovat seuraamukset, mikäli luvallisessa karhunkaadossa tapahtuu inhimillinen arviointivirhe. Vaikka pyrittäisiin toimimaan ennemminkin varovaisesti, ovat inhimilliset arviointivirheet mahdollisia. Useimmiten nämä arviointivirheet karhun iän määrittämiseksi tai naaraskarhun pentujen suhteen huomataan vasta kaadon tapahduttua, jota seuraa oikeusprosessi ja usein kovakin rangaistus, Tynkkynen huomauttaa.
Metsästäjät tekevät arvokasta työtä
Tynkkynen nostaa esiin esimerkkejä oikeudenkäynneistä, joiden seurauksena metsästäjille on koitunut tuhansien eurojen menetyksiä, metsästyskieltoa tai jopa ehdotonta vankeutta. Tynkkynen perustelee rangaistusten kohtuullistamista metsästäjien tekemällä arvokkaalla työllä ja muistuttaa Suomen vahvistuvasta karhukannasta.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 2 300-2 500 karhua. Suomen riistakeskus myönsi tälle vuodelle yhteensä 386 kaatolupaa, joka on aiempia vuosia enemmän.

kannanhoito

Hirvikolarit kasvussa – Ari Koponen: ”Mieluummin hirvi lautasella, kuin yhdenkään ihmisen hautajaiset”

Antikainen: Kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuus turvataan

Suomen Perusta: Suomen rooli EU:n mallioppilaana ja vihreä virkamiesvalta uhkaavat suomalaista metsästystä

Demarit vesittivät sudenmetsästyksen – Simula syyttää demokratian halventamisesta

Vihreiden jarrutus suden kannanhoidollisessa metsästyksessä tulossa tiensä päähän – ”Maalaisjärki näyttää lopulta voittavan”

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista

Huhtasaari: On käsittämätöntä, että joudumme anelemaan Brysselistä lupaa sille, miten hoidamme petoeläinkantojamme

Vihreiden susikannat kertovat, että ymmärrys maaseudun arjesta puuttuu – Antikainen: Susi kuuluu luontoon mutta ei ihmisten pihapiiriin

Koponen vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista: ”Ministerin tyhjien lupausten ja ajanpeluun on loputtava”

Huru vaatii poikkeuslupamenettelyä peuranmetsästykseen: ”Keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaan tarkoitettuja tähtäyslaitteita saatava käyttää”

Huru: Peuranmetsästyksessä saatava hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita

Tynkkynen: Kohtuullisuutta virheellisestä karhunkaadosta jaettaviin rangaistuksiin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025