
PS ARKISTO
Koskela pitää leväperäistä ja venäläisten kiinteistökaupat edelleen mahdollistavaa lainsäädäntöä riskinä kansalliselle turvallisuudelle
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa venäläisten tekemien kiinteistökauppojen riskeistä ja korostaa koko maan pitämisen elinkelpoisena olevan myös turvallisuuskysymys. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta venäläisten kiinteistökauppojen määrä nousi vuonna 2022 jopa 64 prosentilla edellisvuodesta.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten ostajien kiinteistökauppoihin on Suomessa suhtauduttu aivan liian sinisilmäisesti kylmän sodan jälkeisinäkin vuosina. Kansanedustaja Jari Koskela nostaa esimerkiksi liiallisesta sinisilmäisyydestä esiin vaalikaudella 2011—2015 tehdyn lakialoitteen, jolla venäläisten kiinteistökauppoja haluttiin rajoittaa.
– Lakialoite saikin yli sadan kansanedustajan tuen taakseen, mutta aloite hautautui valiokuntaan, koska moni jo allekirjoittanut veti nimensä pois, kun aloitetta syytettiin perusteetta venäläisvihaksi ja jopa rasismiksi, Koskela muistuttaa.
Vuonna 2000 kiinteistökauppojen luvanvaraisuus poistettiin ja vasta parikymmentä vuotta myöhemmin lakia uudistettiin tiukempaan suuntaan. Riskeistä toki oli varoitettu jo pitkään. Esimerkiksi Supo toimitti eduskunnan hallintovaliokunnalle vuonna 2016 lausunnon, jonka mukaan venäläisten tekemissä tonttikaupoissa on havaittu toimia, joilla varaudutaan kriisitilanteissa vaikuttamiseen.
Bulvaanit suurin ongelma
Nykyisen lainsäädännön mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen ostaja tarvitsee luvan kiinteistöhankintaan Suomessa. Lisäksi tällä kaudella lakiin tuli muutos, jonka mukaan puolustusministeriö voi estää kaupan, jos se vaarantaa kansallista turvallisuutta. Laissa puolustusministeriölle annetaan myös laajempia tiedonsaantioikeuksia sekä oikeutta selvittää kiinteistön hankinnan rahoitus.
– Lakimuutokset ovat tarpeellisia, mutta valitettavasti suurin ongelma ovat kiinteistökaupat erilaisten bulvaanien eli välikäsien kautta. Bulvaanien tekemien kauppojen takia voi olla hankala arvioida venäläisten kiinteistöomistusten todellista määrää. Tällaiset piilossa tehdyt omistukset saattavat olla niitä kaikkein ongelmallisimpia.
– Lisäksi on hyvä huomata, että osalla venäläisistä ostajista voi olla myös Suomen tai vaikka Kyproksen kaksoiskansalaisuus, eivätkä he tällöin varmasti kerro Venäjän kansalaisuudestaan kiinteistökauppoja tehdessään, Koskela muistuttaa.
Koko maa syytä pitää asuinkelpoisena
Koskelan mukaan koko maan pitäminen elinkelpoisena on myös turvallisuuskysymys. Kun pienet paikkakunnat tyhjenevät, jää kunnille paljon tyhjiä kiinteistöjä taloudelliseksi rasitteeksi.
Osa näistä kiinteistöistä voi sijaita strategisten kohteiden läheisyydessä, jolloin ne ovat houkutteleva kohde vaikuttamaan pyrkiville ulkomaalaisille omistajille. Syrjäisiin paikkoihin on myös helppo rakentaa sivullisten katseilta piilossa vaikka mitä, kuten helikopterikenttä Saimaan saareen.
– Kaupungistuminen ja maaseudun tyhjeneminen on pitkään jatkunut trendi, mutta sitä on myös tietoisilla poliittisilla valinnoilla kiihdytetty. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jonka vientiteollisuus on maaseudun ja maaseutumaisten luonnonvarojen varassa.
– Omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja teollisuuden kannalta strategisesti merkittäviä kohteita löytyy ympäri maata, ja tällaisten säilymisen suomalaisomistuksessa pitää olla ensisijainen vaihtoehto, Koskela huomauttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- venäläisten kiinteistöomistukset venäläisten maanomistus Venäjän hyökkäys maaseudun elinvoimaisuus sinisilmäisyys kansallinen turvallisuus lakimuutokset omavaraisuus bulvaani lainsäädäntö puolustusministeriö kiinteistökaupat lakialoite Jari Koskela Kaksoiskansalaisuus Venäläisten maakaupat Suojelupoliisi Huoltovarmuus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela ihmettelee venäläisten tekemien kiinteistökauppojen suurta määrää – puolustusministeriö antanut tänä vuonna luvan yli 200 kiinteistökaupalle

Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan venäläisten kiinteistöomistuksiin: Venäläisten omistamat kiinteistöt siirrettävä Suomen valtion omistukseen

Wihonen: Venäläiset keplottelivat viisumeita halvoilla asunto-osakekaupoilla, kuinka suuresta ilmiöstä ja turvallisuusuhasta on kyse?

Turvallisuuspoliisi Säpo huolissaan Venäjän vakoilusta: Ulkomaalaisten kiinteistökauppoja halutaan suitsia myös Ruotsissa

Länsirannikon satamien käytön laajentaminen on huoltovarmuuskysymys

Raha ratkaisee kaiken Venäjällä: ”Järjestelmä ei ole korruptoitunut – korruptio on järjestelmä itse”

Halla-aho: Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon mahdollistivat Putinin tyrannian nousun

Antikainen: Turvallisuusriskeihin varauduttava – puolustusministerin hanke askel oikeaan suuntaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








