
PS ARKISTO
Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu ongelmien juurisyihin – ”Marinin hallitus ottaa rahoja seuraavan hallituksen budjetista”
Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina vuoden 2023 ensimmäistä lisätalousarviota, joka sisältää 2,1 miljardin euron edestä lisämäärärahoja. Niistä valtaosa menee valtionvelan korkokuluihin, mutta rahoitusta myönnetään myös hyvinvointialueille, nuorisorikollisuuden torjuntaan sekä sähkötukeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu todellisten ongelmien juurisyihin.
– Hyvinvointialueille lisätalousarviossa osoitetaan 500 miljoonaa, josta 150 miljoonaa siirretään vuodelta 2024. Tässä Sanna Marinin hallitus ottaa siis rahoja seuraavan hallituksen budjetista, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueiden ongelmia purettava
Hyvinvointivaltioille suunnatusta rahoituksesta 350 miljoonaa menee alueiden väliaikaisiin kuluihin, eikä rahaa saa käyttää palkkaharmonisointiin, lakisääteisiin menoihin tai esimerkiksi räjähdysmäisesti kasvaneiden hoitojonojen purkuun. Koskelan mielestä rahoitus on kuitenkin ymmärrettävä, sillä hyvinvointialueuudistus oli alun alkaen alibudjetoitu.
– Hyvinvointialueilla olevia rakenteellisia ongelmia pitää lähteä purkamaan. Tarvitaan tehokkuutta ja parempaa johtajuutta sen sijaan, että nyt on lähinnä keskitytty johtajien määrän kasvattamiseen, Koskela sanoo.
Yhä suurempi joukko putoaa kyydistä
Nuorisorikollisuutta lisätalousarviossa torjutaan ohjaamalla rahaa niin poliiseille kuin kouluillekin. Näilläkään panostuksilla ei pureuduta ongelmin juurisyihin.
– Meidän peruskoulumme ei tällä hetkellä kykene tarjoamaan nuorille riittävästi valmiuksia selviytyä toisesta asteesta, puhumattakaan työelämästä. Joka seitsemäs peruskoulun päättävä ei osaa kunnolla lukea. Hyvin menestyvät pärjäävät kyllä edelleen hyvin, mutta koko ajan suurempi joukko nuoria putoaa kyydistä, Koskela muistuttaa.
Inkluusiosta on luovuttava
Koskela on aiemmin esittänyt Suomessa harjoitetun koulutuspolitiikan virheiden tunnustamista ja esimerkiksi inkluusiosta ja liiasta digitalisaatiosta luopumista.
Lisätalousarvioon sisältyy myös poikkeuksellinen valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttaminen. Lainanottovaltuutus säätelee valtionvelan enimmäismäärää. Tähän saakka enimmäismäärä on ollut 150 miljardia, mutta tuo raja ylittyy tänä vuonna, joten lainanottovaltuutta nostetaan nyt 170 miljardiin euroon.
– Tämä on mielestäni hyvin huolestuttava kehitys, että annetaan vain lupa ja taas saadaan ottaa 20 miljardia lisää velkaa. Onko se sitten parin vuoden päästä 250 ja sitten 300 ja niin edelleen? Näinhän ei voi millään tavalla jatkua tämä holtiton meno, mutta toivotaan, että seuraava hallitus löytää tähän ratkaisun, Koskela sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sähkötuki inkluusio Sanna Marinin hallitus lainanotto hyvinvointialueet hoitojonot lisämääräraha nuorisorikollisuus Koulutuspolitiikka lisätalousarvio palkkaharmonisointi Peruskoulu Digitalisaatio Jari Koskela
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS laittaisi menot tärkeysjärjestykseen: ”Nyt maahanmuuttopolitiikka on Ruotsin tiellä ja talouspolitiikka Kreikan tiellä”

Kokoomus ailahtelee eikä osaa päättää, kuinka monta miljardia leikkaisi ensi kaudella valtion menoista – puoluejohdon puheissa numerot vaihtelevat kuin huutokaupassa

Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava

Joukkopako peruskouluissa on alkanut – ”Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi”

PS: Kokoomuksella on keskeisissä kysymyksissä valitettavasti sama tärkeysjärjestys kuin hallituksella

Purra: Tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä – demareilta lääkkeeksi lähinnä uusia veroja

Hallituskauden karu tilinpäätös: Valtionvelka räjähtänyt, ostovoima ennätysalhaalla, suomalaisten miljardeja EU:n pakettiin ja huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuuttopolitiikan vuoksi

Purra: Sote on kammottavassa kunnossa – ”Seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








