

PS ARKISTO
Koskela: Suomen rikkaasta kielestä pitää olla ylpeä
Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona suomen kielen asemasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa, että suomalaisten pitää olla ylpeitä rikkaasta ja monivivahteisesta kielestään.
– Suomessa on valitettavana ilmiönä rakennusten ja erilaisten toimintojen nimeäminen englanniksi kansainvälisyyden nimissä. Ei englanti ole kuitenkaan mikään kansainvälisyyden edellytys. Parhaiten kansainvälisyyttä Suomessa pidetään yllä, kun pidämme kiinni meidän kotikutoisesta omaleimaisuudestamme ja kauniista kielestämme kaikkine murteineen. Kukaan muu maailmassa ei niistä huolehdi, Jari Koskela painottaa.
Koskelan mielestä julkisen vallan pitää näyttää esimerkkiä ja välttää turhanpäiväistä englannin käyttöä. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta on viime hallituskaudella tehty päätös muuttaa Valtioneuvoston sähköpostit gov.fi-päätteisiksi.
Suomalaisten kirjailijoiden asema on tärkeä
Koskela muistuttaa, että Suomessa pitää antaa arvoa vähälukuiselle kirjailijoittemme joukolle, jotka ovat omalla tärkeällä ja omistautuneella työllään pitäneet suomen kieltä elinvoimaisena.
Kirjailijoiden vuosiansiot ovat viime vuosina romahtaneet. Kaunokirjailija tienaa työstään keskimäärin vain 1700 euroa vuodessa. Myynnistä saatua tuloa täydennetään niin apurahoilla kuin esiintymispalkkioillakin.
– Hallitusohjelmassa on hyvin tunnustettu lukutaidon merkitys ja tässä kirjailijat ovat avainasemassa. On tärkeää, että taloudellisesti haastavina aikoina esimerkiksi kehuttu Lukulahja lapsille -ohjelma on saanut jatkoa. Lukuinto kannattaa herättää varhaisessa vaiheessa, Koskela sanoo.
Koskela pitää tärkeänä, että kirjailijoiden lainauskorvaukset voitaisiin nostaa pohjoismaiselle tasolle kuten eduskunta on vuonna 2021 lausumassaan edellyttänyt. Korotuksen vuosittaiseksi kustannukseksi on arvioitu 1,5 miljoonaa euroa.
– Lainauskorvausten lisäksi oleellista kirja-alan kannalta olisi, että suomalaiset yleensäkin lukisivat enemmän. Hallituksen politiikalla keskituloisen palkansaajan käteen jäävät tulot nousevat ja ostovoima paranee. Jo lukutaidonkin kannalta olisi välttämätöntä, että kulutustottumuksissa tapahtuisi kirjoja suosiva muutos, Koskela toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitusohjelmassa vahvat kirjaukset sananvapaudesta ja suomalaisuudesta – ”Woketus on peruttu”

Oikeusministeri Leena Meri Kalevalan päivänä: Kansalliskielten asema on vahva

Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan

Pakkoruotsin opetus lisääntyy yläasteella – ”Marinin hallituksen viimeinen märkä rätti peruskouluille”

Junnila: Suomen kielen asemaa parannettava – kieli yhdistää polarisoituneessa yhteiskunnassa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








