

Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Koskenkylä: Kritiikki hallituksen ilmastorahastoa kohtaan kasvaa
VTT Heikki Koskenkylä arvioi hallituksen ilmastorahastokaavailuja ja Vaken roolia. Hän toistaa esityksensä Vaken lopettamisesta, sillä valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Useissa julkisissa puheenvuoroissa on viime päivinä arvioitu Vakea kriittisesti.
Hallitus on kertonut aikeistaan irroittaa varoja valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö Vaken tuotoista ja ohjatana niitä ilmastorahastohankkeeseen.
Vuonna 2016 perustettu valtion kehitysyhtiö Vake oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lempilapsi. Sipilän ideana oli laittaa ”valtion tase töihin”. Vakeen siirrettiin viiden yhtiön osakkeita. Suurin erä tulee Nesteen 8,3 prosentin osakeomistuksesta, jonka arvo on noin 2,4 miljardia euroa. Viime vuoden syyskuussa selvitysmies Jouni Hakala julkaisi raportin valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöiden roolista. Hän ehdotti Vaken lopettamista, pääomien palauttamista valtiolle ja Vakelle kaavailtujen tehtävien siirtoa Teollisuussijoitukselle eli Tesille.
Keskustelu Vakesta oli jo viime syksynä varsin vilkasta ja kriittistä. Ehdotin itse Vake:n lopettamista 2019 marraskuussa. Vaken taholta tuli tuolloin varsin kriittistä palautetta kirjoitukseen.
Sanna Marinin hallitus kertoi 3.2.2020, että hallitus valmistelee kevään kehysriiheen ehdotuksen ilmastorahastosta. Se perustettaisiin Vaken yhteyteen. Vaken yli kahden miljardin euron pääomien tuotoista kohdennettaisiin ilmastotoimiin satoja miljoonia euroja. Vake keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaation edistämiseen.
Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen kritisoi ilmastorahaston perustamista. Hän toteaa, että Suomessa on jo useita valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöitä ja epäilee uuden perustamisen tarvetta. Hän myös kritisoi Vaken kautta annettavaa tukea yrityksille. Suomessa ei ole pulaa rahoituksen saatavuudesta vaan järkevistä hankkeista.
Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine puolustelevat Vaken toimintaa. Heidän perustelunsa eivät vaikuta kovin hyviltä.
Osmo Soininvaara varoittaa, että ilmastorahastohanke saattaa osoittautua suureksi virheeksi. Soinivaara epäilee ilmastohankkeiden tukemisen mielekkyyttä Vaken kautta. Tämä tulisi vääristämään kilpailua, jolloin markkinaehtoisesti kannattavat hankkeet kärsisivät. Soinivaara hoitaisi ilmastonmuutoksen ja päästöjen torjuntaa päästöoikeuksien hintoja nostamalla.
Ehkä yllättävin ja kovin kritiikki ilmastorahastoa kohtaan on tullut OP-ryhmän pääjohtajalta Timo Ritakalliolta. Hän on myös Finanssiala ry:n puheenjohtaja. Finanssiala ry on pankkien ja vakuutuslaitosten etujärjestö. Ritakallio sanoo Kauppalehdessä 17.2.2020, että hän ”kummeksuu ilmastorahastoa”. Myös Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kritisoi ilmastorahastoa, koska yksityistä rahaa on tarjolla riittävästi.
Merkillepantavaa on, että Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen oli ennen Ritakalliota pitkään OP-ryhmän pääjohtaja. Karhinen alkoi laajentaa OP-ryhmän toimintaa täysin uusille aloille kuten terveydenhoitoon ja jopa autonvuokraukseen. Nämä Karhisen rönsyilyt on Ritakallio nyt karsimassa pois. Myös Vaken osalta rönsyilemisen vaara on olemassa, koska sille ei ehkä löydy tarpeeksi hyviä hankkeita.
Hallituksen olisi nyt syytä tutkia huolella selvitysmies Jouni Hakalan raporttia viime syyskuulta. Siinä todetaan, että valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Näitä ovat Finnvera, Teollisuussijoitus (Tesi), Business Finland (entinen Tekes), Solidium, Sitra ja Vake. Tässä on aivan liian paljon laitoksia ja toiminnot osin päällekkäisiä. Muissa pohjoismaissa ei ole vastaavaa. Hallituksen olisi parasta lopettaa Vake, siirtää pääomat takaisin valtiolle ja sulauttaa Vaken toiminta jo aiemmin perustetuille laitoksille tai yhtiöille.
Ilmeisesti hallitus on huomannut julkisuudessa esitetyn kovan kritiikin Vakea ja sen ilmastorahastoa kohtaan. Valtioneuvoston kanslia onkin 17.2 asettanut kiireesti ministeriöiden välisen virkamiestyöryhmän suunnittelemaan Vaken pohjalta rakennettavan ilmastorahaston toimintamallia ja vaihtoehtoja rahaston perustamiseksi.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Paula Laine Reijo Karhinen Piia-Noora Kauppi Timo Ritakallio Jouni Hakala Vake Osmo Soininvaara Juha Sipilä Heikki Koskenkylä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turtiainen: Ilmastovuosikertomus kuin kärsimyskäsikirja – ”Suomalaisten osuus tästä globaalista ilmiöstä on yhtä merkityksetön kuin yhden silakan pissa Itämeressä”

Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”

Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








