

Toimitus suosittelee
Koskenkylä: Onko poliittinen unioni tavoitteena realistinen?
Euroalue ja osin myös koko EU ovat vakavissa ongelmissa. Talouskriisi koettelee euroaluetta ja EU:ta uhkaa hajautuminen. Kriisimaiden tukitoimet ja EKP:n setelirahoitus pitävät euroaluetta pystyssä. EU:n tulevaisuutta on pohdittu monissa raporteissa. Tuoreimmat ovat IMF:n pankkiunionia ja fiskaaliunionia koskevat asiantuntijajulkaisut.
Parhaillaan yritetään toteuttaa pankkien kriisinratkaisumekanismia ja odotettavissa on komission raportti fiskaaliunionin toteuttamisesta.
Yleistavoitteena kaikissa mainituissa selvityksissä on yhteisvastuun lisääminen maiden välillä. Tässä onkin kyseessä puhtaasti federalistinen malli, jota euroalueelle yritetään rakentaa. Kyse on eräänlaisesta liittovaltion muodosta. EU:n perussopimus kieltää valtioiden tukemisen yhteisin toimenpitein, mutta sopimusta on rikottu jo useaan otteeseen.
Kaiken takana on Saksan ajama poliittinen unioni, jota Saksa tavallaan haluaa johtaa, tosin yhteistyössä muiden kanssa. Saksalaiset eivät käytä mallistaan liittovaltio-nimitystä. He puhuvat yhteisöllistämisestä, joka viittaa laajaan yhteiseen vastuuseen talousasioista. Saksalaisessa ajattelussa, jota kaikki merkittävät puolueet tukevat, poliittinen unioni koostuisi kolmesta osasta. Ne ovat:
- Pankkiunioni, johon sisältyy yhteinen pankkivalvonta, kriisinratkaisuviranomainen ja kriisirahasto sekä yhteinen talletussuoja.
- Fiskaaliunioni, johon sisältyisi suuri yhteinen budjetti, valtiovarainministeriö, yhteistä verotusta, eurobondit ja laaja verotuksen harmonisointi.
- Talousunioni, jonka käsite on edellisiä epäselvempi, mutta se voisi sisältää muun muassa yhteistä kasvu- ja rakennepolitiikkaa, energiapolitiikkaa, työmarkkina-asioita ja yleensä ns. muuta talouspolitiikkaa.
Edellä olevaan malliin ranskalaiset ovat lisänneet sosiaaliunionin, johon Ranskan valtiovarainministeri on ehdottanut yhteisiä työttömyysrahastoja.
Saksan vaatimus on ollut koko ajan, että poliittinen unioni tulee toteuttaa EU:n perussopimuksen muuttamisella. Toistaiseksi Saksa on antanut periksi tämän vaatimuksen suhteen ja poliittista yhteisvastuuta onkin toteutettu salakavalasti kansalaisia kuulematta. Esimerkkejä ovat ERVV, EVM ja pankkiunionin aloitus.
Tämän hetken ”kuuma kysymys” onkin, kuinka pitkälle Saksa antaa edelleen periksi. Saksa tulee hyväksymään yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen, mutta vastustaa yhteistä pankkien kriisinratkaisurahastoa, jota se pitää perussopimuksen vastaisena. Komission puolelta on jo ehditty toteamaan, että näin ei ole!
Laaja-alainen poliittinen unioni olisi hyväksyttävissä, jos siitä tehtäisiin selkeä kokonaissuunnitelma, joka hyväksyttäisiin jäsenmaiden parlamenteissa ja/tai kansanäänestyksissä. Tätä ei selvästikään uskalleta yrittää, koska hanke lähes varmasti kaatuisi. Näinhän kävi alkuperäiselle Lissabonin sopimukselle, jonka ensin äänesti kumoon Ranska ja sitten Hollanti sekä Irlanti. Federalistisen mallin läpivienti vaiheittain, pienissä erissä, on täysin epädemokraattista ja EU:n perussopimuksen vastaista. Sitä ei voi mitenkään hyväksyä.
Olisiko federalistinen poliittisen unionin malli ylipäänsä toimintakykyinen ja tehokas? Monet näyttävät uskovan tähän. IMF:n molemmat edellä mainitut selvitykset uskovat pankki- ja fiskaaliunionin täysimittaisen toteuttamisen pelastavan euron ja turvaavan vakauden euroalueella. Tämä on yllättävänkin voimakas kannanotto IMF:n tutkijoiden taholta.
Federalistinen malli ei olisi toimintakykyinen ja vakaa pelkästään hallinnollisen sääntelyn ja kurin avulla. Komissio toteuttaisi näitä keinoja (kasvu- ja vakaussopimus, sixpack ym.), mutta näytöt viime vuosilta ovat kehnot. Markkinakurin merkitys olisi ratkaisevaa, jotta tällainen malli ylipäänsä toimisi. Perustavaa laatua oleva ongelma markkinakurin tehokkuudelle onkin valtava yhteisvastuu maiden välillä, mikä estää tehokkaan markkinakurin. Tällöin ns. moraalikato kasvaa eli mailta katoaa kannustin hoitaa talouksiaan kelvollisesti. Realistinen johtopäätös onkin, että federalistinen poliittinen unioni ei ole toimintakelpoinen vaihtoehto EU:n ja erityisesti euroalueen kehittämiselle.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Valtiot. tri, konsultti
Lähteet:
– Toward a Fiscal Union for the Euro Area, IMF Staff Discussion Note 13/09, 2013. Pdf >
– A Banking Union for the Euro Area, IMF Staff Discussion Note 13/01, 2013. Pdf >
– Koskenkylä, H, Euroalueesta on tullut uppotukki, Kanava 4/2013
– Lindblom, S, Pelastuuko euro lääkkeellä vai myrkyllä, Kanava 7/2013
– Lindblom, S, Huojuva tasavalta, Otava 2013
– Raimo Sailas, useat kolumnit Kanavassa 2012-2013
– Saksalaiset lehdet Der Spiegel ja Frankfurter Allgemeine zeitung
– Komission raportit
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Pankin johtaja varoittaa pitkistä vakuusoikeudenkäynneistä

Heikki Koskenkylän analyysi EU:n ja IMF:n väittelystä – kumpi on oikeassa?

Suomen Pankin ex-johtaja: Euroalue pysyy pystyssä vain setelirahoituksella

Heikki Koskenkylä: Holtittoman rahankäytön on loputtava

Koskenkylä: Hallituksen rakennepaketti on tyhjä tynnyri
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








