Koskenkylä: Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen tulisi ottaa keskeiseen asemaan – ”Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla”

VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa, että Suomen yrityssektori on liian pieni hyvinvointivaltioon nähden. Yrityssektori viime kädessä ratkaisee menestymisen taloudessa.

Vaalikeskustelussa julkisen sektorin sopeuttaminen oli aivan keskeisessä asemassa. Valtion ja muun julkisen sektorin jatkuva velkaantuminen sekä kasvavat budjetin alijäämät nähtiin taloutemme suurimpana ongelmana. Myös hallitusneuvotteluissa tämä aihe noussee tärkeään rooliin.

Julkisessa keskustelussa on kuitenkin jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se, että yrityssektori viime kädessä ratkaisee jokaisen talouden menestymisen. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on aivan ratkaisevaa. Tämän asian nosti esille äskettäin VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Vaihtotaseen kehitys mittaa parhaiten viennin menestymistä. Suomi on kärsinyt jo yli 10 vuotta vaihtotaseen alijäämästä. Vaihtotaseen ylijäämä kertoo suoraan viennin laajuudesta ja kilpailukyvystä. Suomella on ollut alijäämää noin 2 prosenttia vuodessa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Monilla EU-mailla on ollut suuri ylijäämä (Suomen Uutiset). Tanskalla luku on 8 prosenttia, Ruotsilla 4,5 prosenttia, Islannilla 3,6 prosenttia, Saksa 7,6 prosenttia ja jopa Italialla 2,2 prosenttia keskimäärin vuoden 2012 jälkeen. Viennin osalta Suomi onkin alisuoriutuja.

Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla.

Kansantaloutemme ja erityisesti yrityssektori on tavallaan liian pieni hyvinvointivaltioomme nähden. Jos yrityssektori olisi nykyistä selvästi suurempi, ei meillä olisi mitään ongelmaa julkisen sektorin kanssa. Tämä on tilanne muissa Pohjoismaissa. Myös viennin tulisi olla selvästi nykyistä suurempi. TEM:n tilastojen mukaan meillä on laaja työttömien lukumäärä huolestuttavan korkea yli 300 000 henkilöä (Suomen Perusta). Julkinen sektori työllistää jo nyt Suomessa suhteellisesti vertailen paljon enemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla.

Suomessa on yrityksiä kansainvälisesti vertaillen varsin paljon. Tilastokeskuksen mukaan niitä on noin 260 000. Luvussa eivät ole mukana maa- ja metsätalouden yritykset. Yrityssektorin rakenteessa on kuitenkin huomattavia ongelmia. Yksinyrittäjiä on peräti 190 000. Niiden lukumäärä on kasvanut jatkuvasti. Muita pienyrityksiä on noin 90 000. Ne työllistävät keskimäärin 2-50 henkilöä. Keskisuuria yrityksiä on vain noin 2500 ja suuria noin 630. Merkittävä havainto on se, että työnantajayrityksiä on vain noin 93 000. Jos jokainen yksinyrittäjä työllistäisi edes yhden henkilön, kasvaisi työllisyys lähes 100 000 henkilöllä. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo aikoo mediatietojen mukaan ottaa tämän lukumäärän tavoitteeksi hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelman laatijoille olisi nyt käytettävissä erinomaisen hyödyllinen tutkimus. Kyseessä on valtioneuvoston kanslian teettämä tutkimus, joka on julkaistu aivan äskettäin. Sen nimi on ”Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun” (Valtioneuvosto kanslia 2023). Tutkimus on erittäin laaja ja käsittää täysin uutta materiaalia yrittäjyydestä Suomessa. Siinä on myös kansainvälistä vertailua. Kansainvälisesti vertaillen meillä on paljon yksinyrittäjiä, mutta liian vähän työnantajayrityksiä. Pk-yritysten rooli on Suomen viennissä huomattavasti vähäisempi kuin useissa muissa maissa, esim. Ruotsissa ja Tanskassa. Keskisuuria yrityksiä ja kasvuyrityksiä Suomessa on vähän. Suomi sijoittuu alkuvaiheen yrittäjyysaktiviteetissa Euroopan keskivaiheille, mutta jää kauas kärkimaista.

Tutkimuksessa on esitelty laajalti toimenpidesuosituksia em. ongelmien poistamiseksi. Ne käsittelevät kehittämisen tarpeita yritysten perustamisessa, työnantajaksi ryhtymisessä, kannustinloukkuja, verotusta, riskirahoitusta ja yleensä yritystoimintaan liittyvää byrokratiaa. Myös vientiin kannustaminen on esillä toimenpiteiden listalla. Oma jaksonsa on sen tarkastelu, millainen yhteiskunta luo kannustavan kasvualustan kunnianhimoiselle yrittäjyydelle.

Yrityksistä riippuu ratkaisevasti taloutemme menestyminen. Mitä paremmin yritykset menestyvät, sitä suurempi hyvinvointivaltio voi meillä olla. Ruotsin ja Tanskan menestys kelpaa meille hyvin esimerkiksi. Niillä julkinen velka per bkt on vain noin 30 prosenttia. Työllisyysaste on huomattavasti Suomea suurempi ja vienti menestyy molemmissa erinomaisesti. Niillä ei ole julkisessa sektorissa kestävyysvajetta lainkaan.