Kristilliset ja kokoomus eivät lähteneet mukaan välikysymykseen taloudesta ja maahanmuuttopolitiikasta – Tavio: Puolueiden syy poisjäämiseen poliittinen strategia

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät tänään hallitukselle välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio korostaa, että välikysymys peilaa maahanmuuttopolitiikkaa vahvasti talouden näkökulmasta. – Marinin hallitus näyttää haluavan, että Suomi toimii koko maailman sosiaalitoimistona. Ei-työperäinen maahanmuutto kuitenkin lisää työttömyyttä Suomessa ja kasaa raskaasti painoa hyvinvointiyhteiskunnan harteille, Tavio sanoo.

Vaikka humanitaariseen ja sosiaaliperusteiseen maahanmuuttoon liittyy muitakin ongelmia kuin taloudellisia, nyt jätetty välikysymys koskee juuri taloutta, koska maan julkisen talouden tila, budjetin alijäämät, velan kasvu ja menojen kasvu ovat huolestuttavia.

Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät ole mukana välikysymyksessä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa, ettei kumpaakaan puoluetta suostuteltu mukaan, mutta molemmille annettiin mahdollisuus arvioida asiaa ja päättää liittymisestä itsenäisesti.

Tavio kertoo, että molemmista puolueista oltiin häneen yhteydessä asian tiimoilta, mutta syy pois jäämiseen on lopulta jäänyt epäselväksi.

– Minulle ei ole esitetty mitään konkreettisia perusteita, miksi he eivät lähteneet tähän mukaan. Vaikuttaakin siltä, että syy poisjäämiseen on pikemminkin poliittinen strategia kuin se, että välikysymyksen sisällössä olisi ongelmia. Odotettavissa kuitenkin on, että välikysymyskeskustelussa kokoomus ja kristillisdemokraatit pitkälti yhtyvät kritiikkiin, Tavio sanoo.

Kokoomus on jakautunut puolue

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että hänelläkään ei ole tietoa kokoomuksen ratkaisusta jäädä sivuun. Purra kuitenkin arvioi, että kyse saattaa olla puolueen sisäisestä kipuilusta.

– Kokoomus osannee vastata itse parhaiten, miksi eivät ole tässä mukana. Itse uskoisin, että ratkaisu liittyy kokoomuksen vahvaan jakautumiseen kahden linjan välillä, Purra sanoo.

Hän toteaa, että kokoomuksen maahanmuuttopolitiikan linja on ylipäätään jäänyt kaikille varsin epäselväksi.

– Välillä kokoomus esittää jotain kiristyksiä ja näyttää muskeleita, mutta kun olisi mahdollisuus tehdä jotain asioiden eteen, niin uskallus ei riitä.

Liike Nytin Harry Harkimo toteaa huomanneensa oppositiopolitiikassa taipumuksen, että muilla puolueilla on vaikeuksia olla asiapohjalta samaa mieltä perussuomalaisten kanssa, kuten nyt myös hankaluuksia liittyä välikysymykseen.

– Kokoomuksen ja kristillisten syy olla pois välikysymyksestä voi olla se, että he eivät halua samastua perussuomalaisiin, Harkimo sanoo.

Hänen mukaansa Liike Nytissä välikysymyksen sisältöä tarkasteltiin pelkästään asiapohjalta.

– Meillä Liike Nytissä, kun kävimme tätä välikysymystä läpi, niin katsoimme vain asiaa kokonaisuutena. Mielestämme asia on se, mikä tässä on sanottu. Vaikka me olemmekin eri puolue ja teemme omat päätöksemme, on uskallettava olla mukana, jos itse asia on oikein, Harkimo sanoo.

Terroristit maahan lastensa perässä

Keskeinen asia välikysymyksen taustalla on hallituksen valmistelussa oleva ulkomaalaislain muutos, joka olisi tekemässä perheenyhdistämisestä entistä helpompaa. Esimerkiksi Suomeen yksin tulleen ja täältä turvapaikan saaneen alaikäisen lapsen tai nuoren perheenjäsenet saisivat jatkossa lähes automaattisesti oleskeluluvan.

Tavio sanoo pitävänsä huonona suuntauksena sitä, että hallitus suosii ankkurilapsi-ilmiötä, jossa alaikäinen perheenkokoaja lähetetään matkaan edeltä, jolloin turvapaikan saaneen alaikäisen lapsen tai nuoren perheenjäsenet tai muut sukulaiset pääsevät perässä maahan vapaasti.

– Tämä on samalla omiaan ruokkimaan ihmissalakuljetusta. Myös suojelupoliisi on varoittanut, että muutos olisi omiaan helpottamaan kansallista turvallisuutta uhkaavien yksilöiden Suomeen pääsyä. Suomeksi sanottuna terroristit jatkossa pääsisivät helpommin maahan lähettämällä vain alaikäisen lapsen edeltä matkaan, Tavio sanoo.

Ankkurilapsi osoittautuukin aikuiseksi

Hän huomauttaa, että alaikäinen tarkoittaa myös 16-17-vuotiasta. Ikätestien perusteella suurin osa alaikäisenä esiintyvistä turvapaikanhakijoista kuitenkin paljastuu todellisuudessa aikuisiksi.

– Yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan sanoa, että alaikäisten suosiminen on johtanut siihen, että moni aikuinen turvapaikanhakijamies väittää olevansa 17-vuotias. Ulkomaalaislain muutos ei ainakaan vähentäisi tätä ilmiötä, päinvastoin. Myös maahanmuuttoviraston mukaan moni aikuinen turvapaikanhakija yrittää puijausta ikänsä suhteen.

Miksi sdp ja keskusta hyväksyvät vihreiden sooloilun?

Purra toteaa, että uusilla maahanmuuttoa helpottavilla esityksillä tullaan edesauttamaan suomalaisen järjestelmän taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuuteen liittyvien seikkojen murtumista.

– Muu hallitus antaa vihreän sisäministerin toimia haluamallaan tavalla esimerkiksi perheenyhdistämiseen, suojelukategorioihin ja kansalaisuuden saamiseen liittyen, Purra toteaa.

Myös Tavio ihmettelee, miksi hallituksen pääpuolueet sdp ja keskusta ovat mukisematta hyväksymässä merkittävän maahanmuuttopolitiikan löysentämisen, vaikka asiasta ei ole hallitusohjelman kirjausta.

– Vaikka hallitus vastaakin välikysymykseen yhdessä, erityisesti sdp:n ja keskustan tulisi nyt perustella kansalaisille, miksi he aikovat hyväksyä suuria periaatteellisia muutoksia maahanmuuton järjestelmään hallituksen ääripäähän kuuluvan vihervasemmistopuolueen esityksistä.

– Hallituksen esitys perheenyhdistämisen helpottamisesta ollaan näillä näkymin antamassa viikolla 46, joten demareilla ja keskustalla olisi mahdollisuus uudelleenarvioon.

Maahanmuuttovirasto eri mieltä

Tavio huomauttaa, että hallitukselta on odotettu työllisyystoimia, mutta niiden sijaan hallitus tekeekin työnteon kannustimia vähentävän uudistuksen.

– Hallituksen arvio siitä, paljonko perheenyhdistämisen helpottamiset tuovat lisää ei-työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen on väärä. Hallitus sanoo määrän olevan parisataa tulijaa lisää vuosittain, mutta maahanmuuttovirasto on todennut vaikutuksen olevan selvästi suurempi määrä tulijoita, Tavio korostaa.

Vain hallittu pakolaispolitiikka kannattaa

Perussuomalaiset on hallitun ja niukan pakolaispolitiikan kannalla. Tavio korostaa, että välikysymys peilaa maahanmuuttopolitiikkaa ja ei-työperäistä siirtolaisuutta vahvasti talouden näkökulmasta.

Tavio korostaa, että Suomen ei ole taloudellisesti kestävää vastaanottaa uusia siirtolaisia, varsinkaan, kun aiemmatkaan tulijat eivät ole työllistyneet tai työllistymässä.

– Marinin hallitus näyttää haluavan, että Suomi toimii koko maailman sosiaalitoimistona. Ei-työperäinen maahanmuutto kuitenkin lisää työttömyyttä Suomessa ja samalla kasaa raskaasti uutta painoa hyvinvointiyhteiskunnan harteille.

– Nousukaudella Suomi ottaa nyt velkaa seitsemän miljardia. Yhtälö ei voi mennä niin, että samaan aikaan meidän tulisi ottaa avokätisesti vastaan jokainen tulija, joka vain haluaa tulla maahan. Jatkuva verovaroilla elätettävien ulkomaalaisten virta on taloudellinen ongelma. Se on paitsi epäoikeudenmukaista suomalaisia veronmaksajia kohtaan, samalla myös riskinottoa turvallisuudella.

Rkp ja vihreät eivät kustannuksista välitä

Hallituspuolueista vihreät ja rkp ovat valmiita vastaanottamaan tulijoita Suomeen lähes rajattomasti, mistään kustannuksista välittämättä ja jopa täyttämään avoimet työpaikat turvapaikanhakijoilla.

Aiemmin syksyllä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) esitti Suomen pakolaiskiintiön tuplaamista eli nostamista kahteen tuhanteen ihmiseen. Kansanedustaja Eva Biaudet (r.) puolestaan on heittänyt huolettomasti, että tulijoiden luku voisi olla jopa 10 000.

Jokaisesta Suomeen saapuvasta humanitaarisesta maahanmuuttajasta julkiselle taloudelle aiheutuvat elinkaarikustannukset ovat 690 000 – 950 000 euroa. Vihreiden ja rkp:n linja pakolaiskiintiön kymmenkertaistamisesta tarkoittaisi veronmaksajille jopa yli kymmenen miljardin euron lisälaskua.

Järjestelmä ohjaa sosiaaliturvan piiriin

Tavio toteaa, että työttömien ulkomaalaisten elinkustannukset lankeavat raskaana taakkana kaikkien valtion toimintojen määrärahoihin, kuten soteen, koulutukseen ja oikeuslaitokseen.

– Ulkomaalaisten auttamiseen avattu shekki syö resurssejamme. Vähäiset resurssimme tulisi kuitenkin käyttää ensisijaisesti suomalaisten työttömien ja pienituloisten auttamiseen.

– On syytä huomata, että kansalaisuuden saaneilla ei ole nykyisinkään toimeentuloedellytystä, joten järjestelmä ohjaa hankkimaan ensin kansalaisuuden ja jäämään sen jälkeen sosiaaliturvan varaan ja haalimaan sukulaisia Suomeen. Perussuomalaisille kansalaisuuden saamisen kriteerien kiristäminen onkin tästä syystä erittäin tärkeää.

Pakolaiskiintiö on jäänne menneisyydestä

Perussuomalaiset kyseenalaistaa pyrkimykset nostaa pakolaiskiintiötä aina sen mukaan, kun jossain päin maailmaa on käsillä näkyvästi uutisoitu kriisi, kuten nyt Afganistanissa.

Tavio painottaa, että Suomi on suomalaisten oma turvapaikka, eikä hallituksemme tulisi pyrkiä pelastamaan koko muuta maailmaa. Tavion mukaan pakolaiskiintiö on ylipäätään vain jäänne vanhasta järjestelmästä.

– Maahantulolle on avoin väylä jo nyt turvapaikanhakijoina ja heidän perheenyhdistämisinään. Pakolaiskiintiön ajatuksena oli alkujaan se, että hallitus voi itse päättää, paljonko ulkomaalaisia otetaan maahan valtion kustannuksella. Nykyisin tulppa on jo irti ja hallitus ohjaa virtoja sillä, mitkä ovat lainsäädännössä maahantulon kannustimet ja mitkä ovat sen esteenä.

– Nyt hallitus on lisäämässä saapujien virtoja entisestään, kun uudistukset kantavat mahdollisesti jopa kymmenien vuosien päähän. Pakolaiskiintiön nosto itsessään maksaisi sekin satojen tulijoiden elinkaarikustannuksina, jotka päätyvät veronmaksajien maksettavaksi. Samalla kiintiön nosto signaloi, että hallitus suhtautuu myönteisesti ei-työperäisen maahanmuuton kasvamiseen. Signaali käy kalliiksi, koska pitkässä juoksussa pakolaisvirrat suuntautuvat sen kansan hoidettaviksi, missä ne otetaan parhaiten vastaan, Tavio sanoo.

Johtaa rinnakkaisyhteiskuntien syntymiseen

Tavio huomauttaa, että siirtolaisilla on taipumus kulkea aina siihen suuntaan, missä omat maanmiehet ovat jo luoneet oman yhteisönsä.

– Kuten aiemminkin on nähty, myös Afganistanista Suomeen on todennäköisimmin matkalla nuoria miehiä, jotka eivät jaa länsimaisia arvoja, mutta jotka ovat valmiita puolustamaan omia arvojaan suomalaisten arvoja vastaan. Harvempi meistä vaihtaa omaa maailmankatsomustaan vain, jos maa vaihtuu jalkojen alla.

Pakolaisuuden tulisi olla luonteeltaan tilapäistä. Nykyinen maahanmuutto on kuitenkin malli, jossa selkeä enemmistö tulee hakemaan suojelua pysyvästi. Tämä johtaa kasvaviin rinnakkaisyhteiskuntiin.

– Suomi on tullut valinnan eteen: ruokkiiko se tätä tuhoisaa suuntaa entisestään vai pyrkiikö tekemään maahanmuutosta kontrolloitua ja Suomen edun mukaista, Tavio sanoo.

Video tiedotustilaisuudesta: