

LEHTIKUVA
KTM Törnqvist: Suomen ja Euroopan olisi syytä palata markkinatalouteen
Kauppatieteiden maisteri Stefan Törnqvist kirjoittaa Pelastusrahasto.fi -sivuilla euroalueen tulevaisuuden näkymistä EU:n elpymispaketin myötä. Euromaiden kilpailukykyerot tulisi tasata kivuliain toimin varsinkin Etelä-Euroopassa ja Suomessa. Yhteisvaluutasta luopuminen voisi palauttaa kaivatun markkinatalouden Eurooppaan.
Stefan Törnqvist huomauttaa, että kertaluontoiseksi suunniteltua EU:n elvytyspakettia on nähty tukku muita euroalueen kertaluontoisia tukipaketteja. Niitä ovat olleet kaksi Kreikan tukipakettia, Kyproksen, Portugalin ja Irlannin tukipaketit sekä Espanjan pankkitukipaketti.
Hän kertoo markkinoiden tyynien reaktioiden kielivän siitä, ettei markkinoilla pidetä tätäkään tukipakettia yhtään sen enempää poikkeusluontoisena kuin aiempia tukipakettejakaan.
Politiikot eivät tehneet juuri mitään
Euroopan keskuspankin osti markkinarauhan kesällä 2012, kun pankin silloin pääjohtaja Mario Draghi lupasi tehdä kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi.
Törnqvistin mielestä tämä etsikkoaika tärvättiin lepäämällä laakereilla. Politiikkojen olisi pitänyt tänä aikana tarttua euroalueen sisäsiin epätasapainoihin. Kilpailikyvyttömien maiden olisi tullut terästää kilpailukykyään kivuliaasti sisäisellä devalvaatiolla. Se tarkoittaa kustannusten karsimista muun muassa palkkatasossa.
Hän kertoo, että tehtävä on vaikea siksi, että kilpailukyvyttömimpien maiden on vaikeaa säästää Saksaa enemmän. Ilman euroa heikon kilpailukykymaiden valuutat olisi pitänyt devalvoida ja Saksan valuutta revalvoida.
Päättäjien haluttomuus tai osaamattomuus vaadittuihin toimiin on johtanut jälleen kerran eurooppalaiset uuden tulonsiirtomallisen tukipaketin äärelle.
Pääomien liike
Törnqvist kirjoittaa euroalueen valuvian johtuvan kaikkien jäsenmaiden yhteisestä valuuttakurssista ja korkotasosta. Eri euromaiden taloudet ovat reagoineet hyvin eri tavoin eri talouskriiseihin, mutta euromailla ei ole helppoja paikallisia vastaustoimia.
– Kun maalla ei ole markkinaehtoista kilpailukykyä, investoinnit kohdistuvat muualle, vanhoja tehtaita suljetaan, syntyy ”kestävyysvajeita” ja tarvitaan tulonsiirtoja ja keskuspankkioperaatioita, Törnqvist toteaa.
Tämä tarkoittaa pääomien liikettä pois kilpailukyvyttömistä maista. Pääomat liikkuvat euroalueella vapaasti, joten päättäjät voivat ainoastaan kohentaa maidensa kilpailukykyä erilaisin kiky-sopimuksin.
Toimettomuus käy kalliiksi. Törnqvist kirjoittaa Italian talouden olleen kasvuttomassa tilassa 20 vuotta ja Suomessakin 12 vuoden ajan.
Liittovaltio vai euron purku?
Törnqvist arvioi euroalueen tulevaisuudelle eri vaihtoehtoisia teitä. Euroalueesta muodostetaan liittovaltio, jossa jäsenmaiden velat muutetaan yhteisvastuullisiksi. EKP voi myös jatkaa kriisimaiden valtiolainojen ostoa.
Euro voi purkautua esimerkiksi niin, että jokin vahva jäsenmaa saa tarpeekseen toistuvista tukiohjelmista ja jättää euron. Toisaalta poliittinen päätöksenteko kilpailukykyerojen tasaamiseksi jumiutuu, jolloin heikon kilpailukyvyn maat jättävät yhteisvaluutan.
Liittovaltiossa kilpailukykerojen tasaamiselta ei vältytä. Tasaaminen voidaan toki tehdä tulonsiirroin vahvoista kilpailukyvyn osavaltioista heikomman kilpailukyvyn osavaltioille. Törnqvist ei usko hyvinvoinnin lisääntyvän vain rahaa painamalla.
Luovutetaanko itsenäisyys?
Tukipakettien toistuva tarve kuormittaa vääjäämättä myös korkean kilpailukyvyn euromaita. Sisäinen devalvaatio ei ole onnistunut esimerkiksi Italiassa, minkä vuoksi tukipaketeille ei näkyisi loppua.
Tukipakettien rakenne kulkeutuu kohti liittovaltiota. Törnqvistin mielestä Suomen eduskunnan olisi vielä hyvän sään aikana mietittävä luovutetaanko itsenäisyys EU:lle vai jättäydytäänkö tukipakettien ulkopuolelle.
Törnqvist huomauttaa, ettei EU ole kovin luotettava instituutio.
– Tiedämme jo, että EU:ssa ei voi selkeästikään luottaa sopimuksiin, valtionobligaatioihin, pankkeihin, talletussuojaan tai omistamaansa eläkevarallisuuteen. Kun mihinkään ei voi oikein luottaa, täytyisi olla varuillaan ja ajatella ensisijaisesti omaa parastaan, hän kirjoittaa.
Tukipaketit ovat hänen mukaansa olleet Suomen suurin rauhan ajan investointi, eikä tämä investointi ole ainakaan kymmenenä ensimmäisenä vuona kantanut juurikaan hedelmää.
Suomikin oireilee
Suomen epäonneksi taloutemme pääsi ylikuumenemaan juuri finanssikriisin aattona. Palkankorotukset oli ehditty lyödä lukkoon vain hetkeä ennen kuin maailmantalous vajosi syvään kriisiin.
Vaadittava sisäinen devalvaatio jäi tekemättä ja investoinnit Suomeen ovat olleet riittämättömiä viime vuosikymmenellä. Törnqvist toteaa, että palkkoja ja muita kustannuksia on saatava leikatuksi investointien saamiseksi Suomeen.
Törnqvist toivoo Suomen ja muun Euroopan palaavan markkinatalouden äärelle. Hän toivoo Suomesta vaurasta hyvinvointivaltiota. Se tuskin toteutuu tarrautumalla pakonomaisesti epäonnistuneeseen yhteisvaluuttahankkeeseen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elpymispaketti markkinatalous Kustannuskilpailukyky Sisäinen devalvaatio Suomi Stefan Törnqvist Liittovaltio Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liittovaltiokehitys etenee ”askel askelelta, kunnes takaisin ei ole enää paluuta” – EU-eliitti tekee asioista tahallaan vaikeaselkoisia etteivät kansalaiset ymmärtäisi, mitä on tekeillä

Perussuomalaiset vaati EU:n jättipaketin vaikutusarviota: Sellaista ei ole tehty – ”Onko tämä teidän mielestänne faktapohjaista päätöksentekoa?”

Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

Etelän maat hamuavat lisää EU-solidaarisuutta – ”Käyttävät taitavasti hyväkseen pohjoisen poliitikkojen hyväuskoisuutta ja EU-intoa”

Halla-aho: Koronakriisiä käytetään EU:n oman vallan kasvattamiseen – ”Suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi”

Ranne: EU:n velka tulee jäädäkseen

Purra: Eurotukipaketti peittelee ylivelkaantumista

Elomaa vaatii hallitukselta sinivalkoisempaa politiikkaa: Suomella ei ole varaa ajaa verottamalla ja vihreilemällä perusteollisuutta alas

Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








