Kyselytunnin ydinkysymys: saksoittumista vai suomettumista

Eduskunnan torstain kyselytunti keskittyi hallituksen tuoreisiin ydinvoimapäätöksiin ja vihreiden lähtöön oppositiota kohti. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi hallituksella olevan väljyyttä lehtereillään. Hän kysyi taustoja vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kohua herättäneille suomettumisväitteille.

– Alussahan vihreät torppasivat saksalaisen Eonin hankkeen poliittisesti. Nyt tilalle tulee venälälinen Rosatom. Olisivatko vihreät vielä hallituksessa, jos Eon vetäisi hanketta?

Tuskinpa vain! Kysynkin pääministeri Alexander Stubbilta (kok.), onko teillä hallitus kasassa ja toimintakykyinen, Soini kysyi ja jatkoi:

– Jos Rosatom aiheuttaa suomettumista – mitä se ei ollut – niin oliko se saksoittumista, kun firmana oli Eon, Soini kysyi.

– Huomaan olevani ilokseni tällä kyselytunnilla samaa mieltä myös Timo Soinin kanssa, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) vastasi.

Stubb puolestaan vastasi hallituksen olevan erittäin toimintakykyinen.

– Säteilevän toimintakykyinen, salista huudettiin hymyilevälle Stubbille.

Vihreiden temppuja ihmeteltiin laajasti

Vihreiden ydinvoimatemppuja ihmeteltiin laajasti. Kokoomuksen Ben Zyskowicz muistutti, että vihreät olivat viimeksi päättämässä kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Nyt annettiin lupa yhdelle ja nyt vihreät lähtivät.

– Vihreät vastustavat ydinvoimaa, vaikka omavaraisuus nousisi 200 prosenttiin. He käyttivät Venäjä-korttia julkeasti, Zyskowicz sanoi ja syytti etenkin Financial Timesissa suomettumisesta puhunutta puheenjohtaja Ville Niinistöä (vihr.).

Tavoitteleeko hallitus energiaomavaraisuutta?

Porilainen Ari Jalonen (ps.) kysyi, pyrkiikö hallitus energiaomavaraisuuteen pitkällä tähtäimellä. Hän muistutti perussuomalaisten tavoitelleen omavaraisuutta jo pitkään monipuolisen keinovalikoiman pohjalta.

– Energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Ette tuo Olkiluodon neljättä ydinvoimalaa eduskunnan käsittelyyn. Kotimaisella energialla olisi työllisyyttä edistävä vaikutus. Kysynkin, onko energiaomavaraisuus hallituksen tavoitteena ja miten se on ylöskirjattu, Jalonen kysyi.

Vapaavuori: Hankkeet kangersivat eri syistä

Vapaavuori vastasi, että edellinen eduskunta teki periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Molemmat projektit ajautuivat hankaluuksiin, joiden vuoksi tarvittiin täydentäviä hakemuksia. Fennovoiman hakemus hyväksyttiin, koska se oli yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Täydennys vaadittiin, koska Fennovoima esitteli uuden toimittajan. Hallitus edellytti 60 prosentin omavaraisuusastetta yritysostolain mukaan.

TVO haki pitkää viiden vuoden lisäaikaa ja se jäi pöydälle.

Veikö ydinvoima hallituksen toimintakyvyn?

Jalonen kiitti kokoomuksen Zyskowiczia siitä, kun hän tuli tiistaina opposition linjoille ja esitti puun ja turpeen verokohtelun palauttamista vuoden 2012 tasolle.

– Kiitän tästä! Kun ydinvoima on nyt romuttanut hallituksen toimintakyvyn, kysynkin, kykenettekö te palauttamaan puun ja turpeen verokohtelun vuoden 2012 tasolle ja onko teillä halua siihen, Jalonen kysyi.

Vapaavuori vastasi hallituksen päättäneen peruuttaa ensi vuodeksi suunnitellun veronkorotuksen.

– Syy tähän on, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on niin alhainen, että se on suhteettoman kilpailukykyinen, Vapaavuori perusteli ja toivoi hiilen hinnankin jatkossa kohoavan, jolloin ongelma poistuisi.

Laki ei salli pitkiä jatkoaikoja

Kaj Turunen (ps.) kysyi Vapaavuorelta, miksei hallitus voinut myöntää TVO:lle sen hakemaa viiden vuoden jatkoaikaa tai lyhyempää, mikä olisi myös ollut mahdollista.

– Kun Olkiluodossa on entinenkin työmaa kesken, eihän TVO:lta voi edellyttää kahta yhtäaikaista työmaata, Turunen perusteli.

Vapaavuori vastasi, ettei ydinenergialaki anna hallitukselle mahdollisuutta pohtia, mikä on yksittäiselle yhtiölle kohtuullista. Hän perusteli pitkän jatkoajan purkamista myös sillä, että jatkuvasti auki oleva suuri projekti sulkee pois muita energiaprojekteja sekä uusiutumattomalta että uusiutuvalta puolelta.

Stubb sanoi Suomen olevan niin vaikeassa tilanteessa, että mitä enemmän yhteistyötä tehdään, sen parempi. Hän vihjasi mahdollisten yhteisten neuvotteluiden mahdollisuuteen, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kysyi, voisiko hallitus neuvotella puoluerajojen ylitse kotimaisen energian käytön lisäämiseksi ja hiilen korvaamiseksi kokonaan.