

KUVAKAAPPAUS/YLE
Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”
Euroopalla on kiire varustautua, kun Venäjän aggressio Ukrainassa etenee ja Vladimir Putinin äänenpainot alati kovenevat. Paljon on puhuttu mutta vähemmän on tehty. Nyt alkaa olla kiire, sillä Venäjän valloitusaikeista ollaan Euroopassa harvinaisen yhtä mieltä.
– Venäjä on tällä hetkellä Ukrainassa niillä alueilla, joissa luonnonvarat ovat, vilja-aittahan on vielä Ukrainan käsissä. Tässähän oli virolaisarvio, että Venäjä saattaisi testata Natoa muutaman vuoden sisään, muistutti kansanedustaja Laura Huhtasaari Ylen A-Talkissa.
– Jos sitten käy niin, että tilanne huononee kovasti ja Kreml kokee voittavansa, niin totta kai tässä on konkreettinen uhka meillä käsissä. Itse ajattelen, ett Putin kokee olevansa joku Tsingis Khan ja hänellä on vauhti päällä, ja sen takia meillä on kiire.
Suursodan uhka ilmassa
A-Talkin aiheena oli Euroopan puolustus ja sen vahvistaminen. Ääneen pääsivät eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.), europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sekä europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.).
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti jokin aika sitten, että Ukrainaan voitaisiin lähettää joukkoja jollakin aikavälillä jossakin vaiheessa. Ajatus ei saanut Euroopan johtajien piirissä riemukasta vastakaikua, ja varovaisia ovat äänenpainot Suomessakin.
– Kyllä Macron meni vähän liian pitkälle, arveli Pekkarinen.
– Eurooppalaisten sotilaiden lähettäminen Ukrainaan merkitsee äkkiä sitä, että sitten me olemme ihan oikeasti sodassa ja kolmannessa maailmansodassa.
EIP:n rahat Ukrainan avuksi
Hautalan mukaan Ukraina tarvitsee ”vielä tämän vuoden puolella 2,5 miljoonaa ammusta pärjätäkseen Venäjää vastaan”.
– Nyt täytyy todellakin löytää ne välineet, joilla Ukrainaa autetaan.
Hautalan mukaan konkreettisia päätöksiä tehdään ja EU:n perjantai-iltaan jatkuvassa huippukokouksessa tullaan kuulemaan, että Euroopan investointipankin (EIP) pitäisi pystyä tukemaan myös yhteisiä asehankintoja. Venäjältä takavarikoidut varat ja niiden käyttäminen Ukrainan avuksi noussee sekin huippukokouksessa esille.
– Se kellä on eniten ammuksia voittaa, Huhtasaari sanoi viitaten Hautalan kommenttiin Ukrainan ammustarpeesta.
Huhtasaari piti myös ajatusta EIP:n integroimisesta Ukrainan avun rahoittamiseen erinomaisena ajatuksena, sillä se ”pistäisi yksityisiin yrityksiin vauhtia”.
Protektionismi aiheuttaa tehottomuutta
– Teemme tästä auttamisestakin kotimaista teollisuuspolitiikkaa, totesi Adlercreutz viitaten ”strategiseen heikkouteen” Euroopan sisällä.
Protektionismi aiheuttaa sen, että vaikka rahoja olisi, niitä käytetään ”todella tehottomasti”.
– Sisämarkkinat eivät toimi puolustusteollisuuden osalta. Kilpailu ei toimi, ostetaan liian huonoa, liian kallista, mennään kotimaan teollinen intressi edellä.
– Meidän pitää päästä tästä ajattelusta eroon, Adlercreutz vaati.
– Idea olisi juuri se, että emme ehkä ostaisi jatkossa niin paljon yhdysvaltalaista, vaan meillä olisi täällä omaa sotateollisuutta enemmän, kommentoi Huhtasaari.
”Yhteislainat eivät toimi”
EU:n yhteinen puolustusteollisuus ja yhteiset varustehankinnat tarkoittaisivat myös yhteistä velkaa. Uusi yhteisvelka saatettaisiin nähdä jälleen yhtenä askeleena kohti liittovaltiota ja se ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan, vaikka Ukrainan avustamisen välttämättömyys nähdäänkin.
– Lähtökohtaisesti tällaiset yhteisvastuulliset mekanismit EU:ssa tuppaavat aiheuttamaan enemmän riitaa. Elpymispaketissakaan ei kuitteja kyselty ja se oli kyllä todella katastrofi, muistutti Huhtasaari.
– Näkisin niin, että lähtökohtaisesti tehdään yhteistyötä ja sisäisiä ostoja, kuten puolustusstrategiassa meillä on tavoitteena. Tällaiset isot yhteislainat, en oikein näe, että ne sitten toimivat kuitenkaan. En kannata.
EU:n yhteinen puolustus vaaliteema
Keskustelussa nousivat esiin myös kesäkuun EU-vaalit ja mahdollinen ”laitaoikeiston” menestyminen, josta jotkut varsinkin mediassa ja vihervasemmistossa ovat jo ehtineet kantaa huolta.
Ukrainan vankkumattomaan tukeen EU-vaaleilla ei välttämättä ole vaikutusta, sillä Heidi Hautalankin mukaan ”EU:n yhteinen puolustus on kansalaisten kaikkein eniten kannattama ajatus”. Kyseessä on hänen mukaansa myös ”tärkeä vaaliteema”.
Kysymys EU:n perussopimuksen avaamisesta on nousemassa sekin yhä enemmän keskusteluun, mutta siitä ei välttämättä päästä yksimielisyyteen. Koska sopimuksen avaamisesta pitäisi ensin päättää yksimielisesti.
Venäläissijoitusten tuotot Ukrainan käyttöön
EU:n huippukokouksessa on esillä myös takavarikoidun venäläisomaisuuden sijoitustuottojen mahdollinen käyttäminen Ukrainan avustamiseksi. Melko looginen ajatus, jos ajattelee Venäjän hyökkäyssodan luonnetta ja seurauksia.
Varsinaiseen pääomaan ei koskettaisi, koska siihen puuttuminen olisi juridisesti pulmallista ja voisi heijastua kielteisesti koko eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän uskottavuuteen. Eli Euroopan houkuttelevuus sijoituskohteena voisi ottaa osumaa.
Kaikki Euroopassa tietävät, mikä tässä tapauksessa olisi moraalisesti oikein. Tärkeintä olisi kuitenkin katsoa omaan, eurooppalaiseen napaan.
– Oman puolustuksen ja ”kokonaisturvallisuuden” on oltava lähtökohtaisesti kunnossa, Huhtasaari perusteli.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asehankinnat yhteislaina Euroopan investointipankki Venäjän hyökkäyssota elpymis- ja palautumistukiväline kokonaisturvallisuus yhteisvelka EU-liittovaltio Anders Adlercreutz EIP Euroopan neuvosto EU-vaalit Mauri Pekkarinen Protektionismi Ukraina Laura Huhtasaari Heidi Hautala
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan

Venäjä toteuttaa märkää unelmaansa Afrikassa – sota Nigerissä ajaisi miljoonia uusia pakolaisia kohti Eurooppaa

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: ”Tuen antaminen on tärkeää”

Purra: Edessä sukupolven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta”

Moskovan terrori-iskun ympärillä paljon vastaamattomia kysymyksiä – Venäjällä vasen käsi ei välttämättä tiedä mitä oikea tekee

Tomi Immonen Naton kokouksessa Virossa: ”Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle”

Dosentti Arto Luukkanen: Venäjän suurvaltahaaveet luhistuvat sisällissotaan

Valtiovarainministeri Purra: Pidämme tärkeänä, että IMF ja Maailmanpankki jatkavat Ukrainan tukemista

Suomen vahva tuki Ukrainalle nousi esiin Washingtonissa – valtiovarainministeri Purra: ”Venäjä tulee saattaa vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








