
Laura Huhtasaari Ylen vaalikeskustelussa: pitää löytää tiekartta ulos eurosta
Epäonnistunut yhteisvaluutta pitää purkaa, ja unionista pitäisi tulla itsenäisten isänmaiden kauppaliitto, vaati Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari eilen Ylen suuressa presidentinvaalikeskustelussa.
Ylen toimittajien kehittämässä skenaariossa Baltian maat pyytävät Suomelta sotilaallista apua Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa. Miten toimisitte presidenttinä, kysyttiin kaikilta ehdokkailta.
– Luonnollisesti Suomi ei anna omaa aluettaan käytettäväksi vihollisuuksiin. Me suojaamme Viron pohjoista rintamaa sillä että, me puolustamme meidän ilmatilaa ja aluevesiä ja siinä itse asiassa autamme jo todella paljon, vastasi Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
Viroon Huhtasaari ei olisi sotilaallista apua lähettämässä.
– Me ensisijaisesti suojaisimme omia alueitamme emmekä antaisi Suomen aluetta kenenkään vihollisuuksien käyttöön.
”EU ei ole suurvalta”
Kun ehdokkaista vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä, ehdokkaita jakaa Nato-kysymystä enemmän suhtautuminen Euroopan unioniin ja sen turvallisuuspoliittiseen merkitykseen.
Huhtasaari toppuutteli kilpakumppaneitaan, jotka korostivat EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseketta. Lauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan EU-maata, joka on joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
– On turha antaa sellaista kuvaa että tämä lauseke olisi sotilaallisesti velvoittava koska näin ei ole. Minä puhun vain tosiasioita.
Huhtasaari muistutti, että EU ei ole sotilaallinen suurvalta varsinkaan nyt kun ydinasevaltio Britannia on tekemässä lähtöä unionista.
– Jos me haluamme sotilaallista selkärankaa niin kyllähän se tulee Yhdysvalloilta.
Huhtasaaren mukaan Venäjäkään ei pidä EU:ta uskottavana sotilaallisena toimijana. Siksi Suomen EU-jäsenyys ei ole Venäjälle samanlainen ongelma kuin jos Suomi liittyisi Natoon.
– Venäjä ei katso, että EU on uskottava vastus. Tässä on kysymys Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikasta ja Venäjän suurvaltapolitiikasta, Huhtasaari sanoi.
Tuleeko Putinia ikävä?
Huhtasaarta on mediassa yritetty leimattu Venäjä-mieliseksi, mutta hän oli presidenttiehdokkaista ainoa, joka Ylen vaalikoneessa piti Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.
– Venäjä tulee aina olemaan Suomelle potentiaalinen uhka. Realistisempi uhkahan Euroopassa on tällä hetkellä tänne tulevat jihadismi ja terrorismi ja poliittinen islam, mutta kyllä Venäjä tulee meille aina olemaan potentiaalinen uhka, Huhtasaari sanoi.
Huhtasaari ei usko, että Venäjän uhka automaattisesti poistuu heti, kun Putinille joskus valitaan seuraaja.
– Kyllä vähän jo mietin, että millaista henkilöä on Putinin jälkeen tulossa, että tulisiko meille joskus myöhemmin jopa Putinia ikävä, Huhtasaari sanoi.
EU on tulossa T-risteykseen
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto piti tärkeänä, että presidentillä on aktiivinen, keskusteleva rooli myös Eurooppa-kysymyksissä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuunottamatta EU-asiat eivät suoranaisesti presidentin toimivaltaan kuulukaan.
– Jos katsoo esimerkiksi Martin Schulzin esitystä, meillähän hallitus sanoo että mennään keskitietä, mutta me ollaan tulossa ehkä T-risteykseen, ja se joka menee keskitietä, saattaa joutua pusikkoon, Haavisto sanoi.
– On aivan mahdollista, että EU:n toinen puoli kehittää federalistisempia rakenteita, ja toinen puoli eroaa, Haavisto sanoi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei lähtisi kehittämään Eurooppaa enää ollenkaan yhteisvastuun suuntaan.
– Alkujaan lähtökohta EMU:n kehittämisessä oli nimenomaan ei yhteisvastuuta ja jostain kumman syystä sille puolelle on lipsahdettu, Niinistö sanoi.
Huhtasaari jakoi Haaviston käsityksen T-risteyksestä.
– Käytännössä ilman liittovaltiota toimivat valuuttaunionit ovat aina hajonneet. Meillähän ei ole muuta vaihtoehtoa euroalueella kuin liittovaltio tai purkaa tämä. Kumpaa sinä kannatat, Huhtasaari kysyi Niinistöltä.
Huhtasaarella itsellään oli vastaus.
– Tämä valuuttaunioni on epäonnistunut. Ehdottomasti pitää löytää eurolle tiekartta ulos. Kreikka on 80 vuotta eurovankilassa ja heillä ei ole mitään suvereeniutta mihinkään omiin päätöksiinsä, Huhtasaari sanoi.
– EU:n pitäisi olla isänmaiden Eurooppa, itsenäisten maiden Eurooppa ja kauppaliitto. Minä toivon että EU hajoaa kauppaliittoon ja että me saamme itsenäisyyden takaisin niin kuin Norjalla, Sveitsillä ja Islannilla on.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nils Torvalds Presidentinvaalit Eurooppa Euroalue Pekka Haavisto Sauli Niinistö Turvallisuuspolitiikka Laura Huhtasaari Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








