

Leena Meri kyselytunnilla Riikka Purran seurassa. / SUOMEN UUTISET
Leena Meri: Normaalia elämää on alettu jostain syystä kutsua haitalliseksi – ja kaikesta oikeasti haitallisesta pitäisi aina puhua ihmisoikeuskysymyksenä
– Perussuomalaiset haluavat panostaa enemmän suomalaisiin ja vähemmän niin sanottuun maailmanparantamiseen, sanoo kansalaisten kysymyksiin puolueen kyselytunnilla vastannut Leena Meri.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri saapui puolueen poliittisen suunnittelijan Riikka Purran tentattavaksi vastaamaan kansalaisten lähettämiin kysymyksiin. Monia kiinnostivat jo nyt ensi kevään eduskuntavaalit sekä perussuomalaisten tulevat hallituskuviot.
Jos perussuomalaiset pääsisi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluihin, mitkä olisivat ne asiat, joista puolueen tulisi ehdottomasti pitää kiinni eikä tehdä minkäänlaisia kompromisseja?
– Maahanmuuttolinjauksemme ainakin ovat sellaisia, että niistä olisi vaikea tehdä kompromisseja. Nykyisellä hallituskaudella saimme kyllä hallitusohjelmaan maahanmuuttopoliittisia kirjauksiamme, mutta niitä ei ole viety loppuun saakka. Minusta olisi aivan hullua, jos etukäteen jo luopuisimme niistä tavoitteistamme, Meri sanoo.
https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/516870968740822/
Leena Meri kommentoi haitta-käsiteen omituista käyttöä Riikka Purralle. Facebook-video, 17 sek.
”Miksi suomalaisten pitäisi hoitaa muiden aiheuttamia ongelmia?”
Toinen tärkeä asia on Meren mukaan oikeudenmukaisuuden politiikka.
– Kysymys on siitä, että meidän tulee panostaa enemmän suomalaisiin ja vähemmän niin sanottuun maailmanparantamiseen. Toisin kuin monet luulevat, me perussuomalaiset ymmärrämme kyllä varsin hyvin myös ilmastonmuutosta ja ympäristö-ongelmia. En kuitenkaan ymmärrä, miksi suomalaisten pitäisi jatkuvasti hoitaa muiden aiheuttamia ongelmia.
– Jos ajattelemme esimerkiksi Puolaa ja Romaniaa, niin miksi heille ei pitäisi asettaa samanlaisia tavoitteita kuin meille, eli miksi meidän pitäisi tehdä asioita muiden puolesta.
Rahan lappaaminen kehitysapuun ei toimi
Meri korostaa, kuinka jatkossa täytyy panostaa erityisesti suomalaiseen osaamiseen ja suomalaisten hyvinvointiin.
– Eli niihin ihmisiin, keneltä verovaratkin kerätään. Olen miettinyt vertauskuvallisesti, että jos elän omalla tontillani siistiä elämää ja kerään sieltä roskat, niin miksi minun pitäisi käydä vielä keräämässä roskat naapurin tontilta, eikö hän itse voisi tehdä sitä?
– Meidän politiikkamme on tällä hetkellä vähän sellaista, että jos joku muu ei tee, niin me annamme hänen olla tekemättä ja menemme sitten itse perässä rahapussin kanssa tekemään sitä asiaa, joka vielä monesti jää tekemättä. Jos ajatellaan esimerkiksi useita kehitysapukohteita, niin voidaan todeta, että pelkkä rahan lappaaminen ei ole tuonut kohteisiin apua.
Monet puolueet ovat etukäteen kertoneet, etteivät ne tee yhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuvannut tätä vaalipropagandaksi. Onko sinulla mielipiteitä siitä, minkä puolueiden kanssa perussuomalaiset voisi tehdä yhteistyötä?
– Henkilökohtaisesti olen voinut tehdä yhteistyötä useiden ihmisten kanssa, ihan puolueesta riippumatta koska puolueissa on ihmisiä laidasta laitaan.
– Jos ajatellaan vaikka kokoomusta, jonka johto on puheissaan irtisanoutunut yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, niin siitä huolimatta kokoomuksessa on ihmisiä, joiden kanssa olen hyvinkin voinut tehdä yhteistyötä eduskunnan valiokunnissa.
Monet ovat sitä mieltä että vaalipropaganda, jonka mukaan perussuomalaisten kanssa ei tehdä yhteistyötä, on jonkinlaista syrjintää, koska sillä annetaan ymmärtää, että perussuomalaisten äänestäminen olisi turhaa.
– Tällaisesta ei kannata välittää, mutta ymmärrän sen, miksi näin toimitaan: ihminen ajattelee mielellään siten, että hän haluaa olla voittajan kelkassa, eli että jo valmiiksi menestyvää puoluetta on helppo äänestää. Kansalaiset toki viime kädessä päättävät itse, mutta sanoisin tässä, että ehdottomasti perussuomalaisia kannattaa äänestää.
Vihervasemmisto haluaa verottaa sähköä ja auton käyttöä
Meri sanoo, ettei henkilökohtaisesti siis irtisanoutuisi mistään puolueesta tulevia hallituskuvioita ajatellen.
– Silti itse katson, että meidän voisi olla hyvin vaikeata saada maahanmuuttopoliittiset linjauksemme läpi vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Vihreät myös ovat esittäneet useita niin sanottuja haittaveroja. En tiedä, onko heillä sitten sellainen ajatus, että kaikki asuvat Helsingissä, jossa jokaisen on mahdollista kulkea raitiovaunulla. Näinhän asia ei ole.
Meri viittaa vihreiden veropoliittisiin tavoitteisiin, joihin kuuluu muun muassa sähkön ja polttoaineiden verotuksen kiristäminen.
– Normaalia elämää, kuten autolla liikkumista ja sähkön kuluttamista on jostain syystä ryhdytty kutsumaan haitalliseksi. Mutta se, mikä on oikeasti haitallista, sitä ei saisi puhua, vaan siitä pitäisi aina puhua ihmisoikeuskysymyksenä, Meri viittaa haittamaahanmuuttoon ja sen vaikutuksiin.
Pitääkö Suomen hyvinvointia jakaa pitkin maailmaa?
Meri tuo esille, kuinka nykyään yksittäinen ihminen voi aina tuoda esille jonkin itseään koskevan surullisen tarinan.
– Niitä kaikilla riittää, koska maailmasta ei koskaan tule täydellinen ja oikeudenmukainen. Kysymys on siitä, onko Suomen tehtävä huolehtia aivan kaikesta? Olemme aika pieni kansa, joka on lyhyessä ajassa rakentanut hyvinvointivaltion, jopa omat vanhempanikin ovat 1960-1970-luvuilla tehneet pitkiä työpäiviä ja he ovat olleet mukana rakentamassa sitä, mitä meillä nyt on. Nytkö meidän sitten pitäisi alkaa jakaa hyvinvointiamme muualle?
– Monet 1940-luvulla syntyneet, suuriin ikäluokkiin kuuluvat ihmiset ovat olleet minuun yhteydessä sanoen, että he eivät ole tarkoittaneet asioiden menevät tähän suuntaan. He ovat aikoinaan raataneet työssä kuusi päivää viikossa ja nyt me jaamme hyvinvointia pitkin maailmaa. Monet ovat huolissaan omien lastensa ja lastenlastensa tulevaisuudesta.
Katso kyselytunti kokonaisuudessaan Youtubesta:
Kyselytunnilla Leena Meri. Youtube, 48 min 16 sek.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hyvinvointi veropolitiikka haittavero Perussuomalaisten kyselytunti suomalaiset Maahanmuuttopolitiikka Riikka Purra Leena Meri Vasemmisto vihreät perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Keskusta ja Berner autoilijan kimpussa – ”Ikään kuin ei riittäisi, että autoilusta kerätään nyt vuosittain yli 8 miljardia veroja sekä maksuja”

Tavio: Autoilun kokonaiskustannuksia laskettava – ”Ostovoima siirtyisi suoraan muuhun kulutukseen”

Perussuomalaiset: Sähkövero puolitettava – ”Tuet pois tuulivoimalta ja haittamaahanmuutosta”

Halla-aho johtanut perussuomalaisia jo yli vuoden – Slunga-Poutsalo: Uusi puheenjohtaja käynnisti positiivisen muutoksen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








