Leena Meri: Veronkorotusten tie on käyty loppuun – ”Suomalaisilla ei ole ostovoiman puolesta mahdollisuutta maksaa enempää”

Kärjet kentällä -vaalikiertue kipusi kauppakeskus Ison-Omenan vintille ja antoi palaa kirjaston Stagella. Räjähtävät valtakunnalliset kysymykset osin loistivat poissaolollaan, sillä Leena Meri, Antti Kaikkonen, Antti Lindman ja Kai Mykkänen olivat liikkeellä Uudenmaan asialla. Tilaisuuden veti ja kysymykset asetti Länsiväylän päätoimittaja Heli Koivuniemi.

Liikkeelle lähdettiin yleisellä turvallisuusteemalla. Puolustusministeri, keskustan Antti Kaikkonen pääsi alustamaan ikään kuin asiantuntijan ominaisuudessa. Erimielisyyttä tulevasta Nato-jäsenyydestä ei löytynyt, perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri halusi painottaa oman puolustuskyvyn merkitystä:

– Kaikista tärkeintä on se, että Suomen puolustus perustuu jatkossakin omiin puolustusvoimiin ja maanpuolustustahtoon. Jos siihen sitten tulee jotakin lisää, jota on tarpeen tulla, niin se on ihan hyvä asia, Meri painotti.

Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen oli valmis jo miettimään sitäkin, millaista Nato-Suomea olemme rakentamassa. Hänen mukaansa ”Suomen täytyy olla aktiivinen Nato-toimija, joka aktiivisesti vahvistaa Pohjoismaiden turvallisuutta”.

”Kriisivalmius koulujen oppiaineeksi”

Asevelvollisuudesta oltiin porukalla – parlamentaarisesti tehdyn selvitystyön mukaisesti – sitä mieltä, että kutsunnat kuuluvat kaikille sukupuolille.

– Liityin itse Hyvinkään reserviläisiin ja aloitin ampumaharrastuksen ja olen nyt käynyt ampumassa, ainakin tauluun meni kaikki, Meri totesi.

– Olen huomannut, kuinka vähän ihmisillä on tietoisuutta esimerkiksi väestönsuojien sijainnista, mitä jos vesi loppuu? Ihan tällaiset kansalaistaidot pitäisi jokaisella olla kriisien varalta. Se voisi olla koulussa ihan oppiainekin.

Joukkoliikenne ei palvele kaikkia

Asuntorakentamisesta ja liikenneyhteyksistä käytiin vilkasta keskustelua. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että jokainen saa itse valita asuinpaikkansa, eikä yhteiskunnan ole syytä siihen puuttua. Miten tämä sitten toteutuu, siitä mielipiteet hiukan harottivat.

– Kysyntää on yhä enemmän sinne, mistä on hyvät liikenneyhteydet, missä on hyvät palvelut ja minne on ylipäänsä helppo tulla, sanoi kansanedustaja Antti Lindtman ja ilmoitti kannattavansa asumisen ja liikkumisen tiivistä yhteen kytkemistä.

– Asumisen vapauteen kuuluu liikkumisen vapaus ja kuten panelistit totesivat, joukkoliikenne ei todellakaan palvele kaikkia, Meri huomautti.

– Kaikkialle ei voi rakentaa metroa eikä junaraidetta ja sitten pitää liikkua autoilla eli meidän pitäisi myös panostaa tiestön hyvään kuntoon.

”Kaikki eivät voi olla valtiolla duunissa”

Valtiontalouden osalta paneelin osanottajat olivat sitä mieltä, että nykytilanteen oikaisemiseksi on pakko tehdä jotakin. Keinoista olikin sittten jonkin verran erilaisia näkemyksiä. Ehkä niin voisi tiivistää, että tarvitaan sekä keppiä, että porkkanaa valtiontalouden saattamiseksi tasapainoon jollakin kohtuullisella aikavälillä.

Perussuomalaiset kääntäisi säästöistä puhuttaessa katseen esimerkiksi suursäätiöihin ja yhdistyksiin. Kehitysavusta olisi mahdollista leikata, samoin Ylen rahoituksesta. Maahanmuuttoon liittyviin kuluihin olisi ylipäänsä syytä puuttua, kuten puolue on jo pitkään vaatinut.

– Perussuomalaiset lähtevät kyllä siitä, että emme veroja korota. Suomalaisilla ei ole ostovoiman puolesta mahdollisuutta maksaa enempää. Eikä myöskään yrityksillä. Yritykset ovat kuitenkin niitä, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä. Kaikki eivät voi niin sanotusti olla valtiolla duunissa.