Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Julkisella sektorilla käytetään rahaa, joka on peräisin veronmaksajilta. Se ei siis ole viranhaltijain omaisuutta. Tästä huolimatta julkisyhteisöt pistävät Ruotsissa haaskuuseen 90 miljardia kruunua vuodessa. Näin väittää tekoälysovelluksen kehittänyt ohjelmoija, joka on käynyt läpi kuntien ostodataa.

“Jokainen tuhlattu verokruunu on varastettu kansalta”, totesi muinainen sosialidemokraatti Gustav Möller. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja ihmiskunta siinä mukana. Yhteiset rahat näyttäisivät valitettavan usein olevan ei kenenkään-rahaa.

Tekoälyn avulla isännöttättömän rahan ongelmaan on kuitenkin mahdollista päästä käsiksi. Expressen kertoo sarjayrittäjä Jens Nylanderista, joka on itse kehittämällään työkalulla tarkastanut ruotsalaiskuntien avointa ostodataa.

Nylander ai-ohjemisto on tähän mennessä käynyt läpi 33 miljoonaa laskua 229 kunnasta ja lisää tulee luupin alle koko ajan.

Miljardisäästöt mahdollisia

Haaviin on jäänyt muun muassa Lellerydin kunnan netin markkinapaikalta 2,1 miljoonan käteiskaupalla ostamat 8 käytettyä aggregaattia. Hudiksvallin kunta on puolestaan ostanut miljoonilla kruunuilla älyavaimia, joita ei koskaan toimitettu.

Huijariyritys mainonnan alalta on onnistunut laskuttamaan kunnilta neljännesmiljardi kruunua. Kunnille kotisivukoneen toimittaneelle yritykselle on puolestaan maksettu miljardi kruunua, kolme kertaa markkinahintaa enemmän. Ja niin edelleen.

– Arvioni mareriaalin läpikäynnin jälkeen on, että 10 prosentin säästöt ovat mahdollisia ilman vaikutuksia kuntien toimintaan, Nylander sanoo Expressenissä.

Ruotsissa julkinen sektori eli valtio, kunnat ja alueet tekevät ostoja vuosittain 900 miljardilla kruunulla.