Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

sovellus

Jotta asiakas saa itse päättää: Ukrainalainen maahanmuuttaja perusti naistaksiyrityksen pääkaupunkiseudulle

Julkisella sektorilla käytetään rahaa, joka on peräisin veronmaksajilta. Se ei siis ole viranhaltijain omaisuutta. Tästä huolimatta julkisyhteisöt pistävät Ruotsissa haaskuuseen 90 miljardia kruunua vuodessa. Näin väittää tekoälysovelluksen kehittänyt ohjelmoija, joka on käynyt läpi kuntien ostodataa.

“Jokainen tuhlattu verokruunu on varastettu kansalta”, totesi muinainen sosialidemokraatti Gustav Möller. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja ihmiskunta siinä mukana. Yhteiset rahat näyttäisivät valitettavan usein olevan ei kenenkään-rahaa.
Tekoälyn avulla isännöttättömän rahan <a href="https://www.affarsvarlden.se/artikel/jens-nylander-om-sitt-ai-system-inom-tva-ar-har-finansmarknaden-forandrats-helt">ongelmaan</a> on kuitenkin mahdollista päästä käsiksi. Expressen <a href="https://www.expressen.se/ledare/patrik-kronqvist/han-avslojar-det-ofantliga-sloseriet-i-kommunerna/?site=desktop">kertoo</a> sarjayrittäjä Jens Nylanderista, joka on itse kehittämällään <a href="https://www.jensnylander.com/">työkalulla</a> tarkastanut ruotsalaiskuntien avointa ostodataa.
Nylander ai-ohjemisto on tähän mennessä käynyt läpi 33 miljoonaa laskua 229 kunnasta ja lisää tulee luupin alle koko ajan.
Miljardisäästöt mahdollisia
Haaviin on jäänyt muun muassa Lellerydin kunnan netin markkinapaikalta 2,1 miljoonan käteiskaupalla ostamat 8 käytettyä aggregaattia. Hudiksvallin kunta on puolestaan ostanut miljoonilla kruunuilla älyavaimia, joita ei koskaan toimitettu.
Huijariyritys mainonnan alalta on onnistunut laskuttamaan kunnilta neljännesmiljardi kruunua. Kunnille kotisivukoneen toimittaneelle yritykselle on puolestaan maksettu miljardi kruunua, kolme kertaa markkinahintaa enemmän. Ja niin edelleen.
&#8211; Arvioni mareriaalin läpikäynnin jälkeen on, että 10 prosentin <a href="https://www.tn.se/entreprenorskap/35265/sa-avslojar-han-rekordsloseriet-kan-spara-minst-90-miljarder/">säästöt</a> ovat mahdollisia ilman vaikutuksia kuntien toimintaan, Nylander sanoo Expressenissä.
Ruotsissa julkinen sektori eli valtio, kunnat ja alueet tekevät ostoja vuosittain 900 miljardilla kruunulla.

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Hämmästyttävän moni tietotyöläinen hyödyntää tänään tekstirobottia päivittäisessä työssään. Tekoälystä höpöteltiin 70 vuotta ja lopulta läpimurto tapahtui vain muutamassa kuukaudessa. Eli heti sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n viime vuoden lopulla. Moinen vauhti on saanut EU:n fariseukset varpailleen ja tarttumaan tukevalla otteella lakikirjan kulmaan.

Microsoftin alihankkija julkaisee tiettävästi näinä päivinä 20 dollarin työkalulla tehdyn demon, jonka avulla <a href="https://openai.com/blog/chatgpt">GPT-versioiden</a> tietokantaa voidaan muokata ja näin saada aikaan sovelluksia moniinkin tiedon jalostustarpeisiin.
Kyseisen työkalun avulla voitaisiin tehostaa merkittävästi esimerkiksi eduskunnan valiokuntien toimintaa siirtämällä kaikkien edustajien kyvykkyydet ja eri valiokuntien käsittelemät asiakokonaisuudet sekä kautta aikain tehdyt ratkaisut tietokantaan.
Ihmistyön tarve vähenee
Ja sitten ei muuta kuin porukat eduskunnan kuppilaan setvimään muutamassa sekunnissa syntynyttä, tekoälyn muodostamaa lausuntopohjaa käsiteltävänä olevasta asiasta.
Tämä ei ole vedätystä, vaan näkemys siitä, kuinka tekoälyn sovellukset tulevat lähivuosina vaikuttamaan vähentävästi myös koulutetun työvoiman tarpeeseen.
EU pyrkii hallitsemaan tekoälyä
Tekoälyn <a href="https://stage.sudev.fi/tiukkaa-taistoa-tekoalysta-google-haastaa-microsoftin-omalla-tekstirobotillaan/">rynnistykseen</a> on herätty myös EU:ssa, joka mielellään kontrolloi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tavoitteena on saada aikaan Ruotsin <a href="https://eurooppatiedotus.fi/2022/12/28/eu-puheenjohtajamaa-ruotsi-painottaa-turvallisuutta/">puheenjohtajakaudella</a> lainsäädäntöpohja, jonka mukaan kaikkien tekoälyä kehittävien ja soveltavien yritysten sekä hallintoalamaisten on raportoitava viranomaisille tekemisistään.
&#8211; Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmisen hallinta tekoälyyn säilyy, eikä se lipsahda käsistämme. Toistaiseksi tämä toki on enemmänkin filosofinen kysymys, sillä emme ole vielä nähneet tekoälyn vakavimpia seurauksia, <a href="https://www.dn.se/sverige/ny-eu-lag-ska-hindra-ai-fran-att-lopa-amok/">pohdiskelee</a> Tukholman yliopiston EU-oikeuden dosentti Claes Granmar.

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Suomen Uutiset kysyi kansalaisilta Koronavilkun käytettävyydestä. Useimmat vastaajat kertoivat sen olleen nopeasti ladattava ja helppokäyttönen. Muutama käyttäjä epäili akun hupenemista.

Yksi iPhoneensa “koronatinderin” ladannut oli poistanut ohjelman päivän käytön jälkeen, sillä akku oli huvennut “pelottavan nopeasti”. Muutama vastaaja kertoi puolestaan jääneensä vanhan puhelimen vuoksi ilman latausmahdollisuutta. Heidän puhelimiensa mallit olivat iPhone 5s ja iPhone 6.
Ylen mukaan kehittäjien puhelimissa virrankulutus on vaihdellut kolmen ja kymmenen prosentin välillä suhteessa muuhun kulutukseen. Uutisen mukaan virrankulutus voi myös vaihdella puhelinmallin mukaan.
Applen Hopeinen Omena -tukiryhmässä Facebookissa akun kulumisesta käytiin myös keskustelua. Suurin osa käyttäjistä piti akun kulumista maltillisena ja käyttäjien omien puhelimien tekemien kulutusanalyysien mukaan luultu akkusyöppö olikin Koronavilkku -sovelluksen sijaan Facebook.
Näihin puhelimiin lataus ei onnistu
Koronavilkkua ei saa kaikkiin älypuhelimiin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppapakotteiden vuoksi viime vuoden toukokuun jälkeen julkaistuihin Huawein puhelimiin ei voi ladata sovelluksia Googlen Play-kauppasta. THL:n mukaan asiaa selvitetään.
iPhonen kohdalla ongelma koskee taas vanhimpia malleja, niistä esimerkkinä iPhone 6, johon ei saa ladattua sovelluksen vaatimaa alkuvuodesta julkaistua Ios 13.5 -käyttöjärjestelmää. 
Koronavilkku ei toimi myöskään vanhoissa Windowsin puhelimissa.
Näin se toimii
Koronavilkku tunnistaa vain mahdollisia altistumistilanteita, mutta altistumisen varsinainen todennäköisyys arvioidaan yhdessä terveydenhuollon kanssa. Sovellus ei jaa viranomaisille tietoa lähikontakteista eikä sellaisia henkilötietoja, jonka avulla altistuneet voidaan yhdistää tartuntaketjuun ilman erillistä haastattelua.
Sovelluksen käyttäjä ei saa tietoa henkilöstä, jolla on vahvistettu tartunta tai tietoa ajankohdasta, jolloin mahdollinen altistuminen on tapahtunut.
Sovellus ei seuraa yksittäisten käyttäjien sijaintia ja liikkumista. Se hyödyntää paikkatietojen sijaan bluetooth-teknologiaa ja tunnistaa, jos kaksi mobiililaitetta on ollut lähempänä kuin kahden metrin päässä toisistaan vähintään 15 minuuttia.
Koronavilkun voi ladata: koronavilkku.fi -osoitteesta ja hakusanalla Koronavilkku tai Coronablinkern Google Play tai Apple App Store &#8211; sovelluskaupoista.

Koronavilkku-sovellusta ladattu jo 1,5 miljoonaa kertaa

Teknologiajätit Apple ja Google lyövät kerrankin hynttyyt yhteen ja kehittävät teknisen järjestelmän, jonka avulla viranomaiset voivat jäljittää koronavirustartuntoja kaikkialla maailmassa. Sovelluksen viisaus on siinä, että se perustuu Wired-sivuston mukaan kontakteihin ihmisten välillä, eikä paljasta heidän paikkatietojaan.

Googlen ja Applen systeemi perustuu Bluetooth-lähiverkon hyödyntämiseen ja sen avulla pystytään selvittämään, ketkä ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa tai ylipäänsä toistensa välittömässä läheisyydessä. Ohjelmointirajapinta (API) <a href="https://www.wired.com/story/apple-google-bluetooth-contact-tracing-covid-19/">hyödyntää</a> sekä iOS- että Android -ympäristöjä ja se on näillä näkymin viranomaisten käytettävissä toukokuun puoliväliin mennessä.
Perustuu vapaaehtoisuuteen
Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen eli applikaatiota ei pakoteta kenenkään puhelimeen. Sovellusta hyödyntävä ja Covid-19-tartunnan saanut henkilö ilmoittaa sovelluksessa saaneensa taudin. Tämän jälkeen puhelimiin, jotka ovat olleet kyseisen henkilön puhelimen läheisyydessä, voidaan lähettää varoitus altistumisesta ja ohjeita jatkotoimenpiteistä.
Kaikki järjestelmän tarvitsemat tiedot säilötään anonyymeinä paikalliseen, käytännössä terveysviranomaisen hallinnassa olevaan pilvipalveluun. Ajatuksena on, että terveysviranomaiset voivat muuttaa esimerkiksi altistumisen määritelmää sovelluksessa sitä mukaa, kun ymmärrys viruksen leviämistavoista kasvaa.
Yksityisyys säilyy
Sovellus ei hyödynnä puhelimen GPS-paikkasignaalia, joten se turvaa yksilön tietosuojan ainakin tältä osin. Tekniset spesifikaatiot löytyvät <a href="https://blog.google/documents/58/Contact_Tracing_-_Bluetooth_Specification_v1.1_RYGZbKW.pdf">täältä</a>. API antaa sovelluksen hyödyntää puhelimen Bluetooth-radiotaajuista yhteyttä, jonka kantama on vajaat 10 metriä. Tämän säteen sisällä on se kontaktiverkko, josta sovellus on kiinnostunut.
Tartunnanjäljittäjiä on jo käytössä useammassa maassa. Singaporen TraceTogether on ladattu käyttäjien puhelimiin jo <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/techjattar-i-samarbete-for-smittsparning">miljoona</a> kertaa. Saksan ja Norjan omat sovellukset otettaneen käyttöön hetikohta pääsiäisen jälkeen. Presidentti Donald Trump on suhtautunut epäillen Apple-Google -järjestelmän yksityisyyden suojaan. Hän on kuitenkin luvannut, että asia tutkitaan.
&nbsp;

Apple ja Google yhdessä jäljittämään koronatartuntoja – sovellus annetaan viranomaisten hyödynnettäväksi globaalisti

Suut avautuvat hiljalleen Iowan esivaalien äänestyssotkun jälkeen ja asiantuntijan tuomio on julma: nettiäänestys käy vain paperilla saadun tuloksen testaamiseen. Mobiilisovelluksella toteutettavaan äänestämiseen sisältyy suuria riskejä demokratialle.
USA:n presidentinvaalien alkusoitto eli demokraattien esivaali Iowassa päättyi enemmän tai vähemmän kaaokseen. Ääntenlaskuun kehitetty mobiilisovellus eli applikaatio ei toiminut. Esivaalien ääniä jouduttiin perkaamaan käsipelillä ja tulosten laskeminen kesti kolme vuorokautta. Virallinen selitys kämmille oli koodausvirhe.
Sovelluksessa jo testiongelmia
Äänestysapplikaation oli tehnyt amerikkalainen Shadow Inc. Sovellusta <a href="https://edition.cnn.com/2020/02/04/politics/iowa-caucus-app-issues/index.html">testattiin</a> CNN:n mukaan vaaleja edeltäneellä viikolla ja ongelmia havaittiin jo tuolloin. Iowan demokraatit olivat tiettävästi maksaneet sovelluksesta useamman kymmenen tuhatta dollaria.
Tietoturva-asiantuntija Karl Emil Nikka <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/it-sakerhetsexperten-elektronisk-rostning-ar-en-vansinnig-ide">pitää</a> demokraattien käyttämää sovellusta raakileena sekä teknisesti, että käyttöliittymältään.
&#8211; Sovellus otettiin käyttöön huonosti valmisteltuna ja ilman riittävää testausta, Nikka sanoo SVT:lle.
&#8211; Heidän ratkaisunsa ei ollut tarpeeksi varma ja turvallinen toimiakseen itsenäisesti. Se olisi voinut toimia vertailutyökaluna varsinaiselle paperiäänestämiselle, mutta ei missään nimessä olisi saanut korvata sitä.
Paperia tarvitaan vielä pitkään
Paperia tarvitaan Nikan mukaan vaaleissa ja ääntenlaskennassa vielä pitkään. Äänestysliput voi aina laskea uudestaan, sillä ne eivät katoa bittiavaruuteen. Vaalituloksen läpinäkyvyys on demokraattisesti johdetuissa valtioissa ensiarvoisen tärkeää.
&#8211; Sähköisesti toteutettavat vaalit ovat toistaiseksi hullu idea. Tietoturvallinen ja anonyymi äänestäminen ei onnistu tuosta vaan demokratiassa. Järjestelmät eivät vielä ole niin varmoja, että voisimme luottaa niihin sokeasti, Nikka sanoo.
&nbsp;

sovellus

Jotta asiakas saa itse päättää: Ukrainalainen maahanmuuttaja perusti naistaksiyrityksen pääkaupunkiseudulle

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Koronavilkku-sovellusta ladattu jo 1,5 miljoonaa kertaa

Apple ja Google yhdessä jäljittämään koronatartuntoja – sovellus annetaan viranomaisten hyödynnettäväksi globaalisti

Tietoturva-asiantuntija USA:n vaalisotkusta: ”Sähköinen äänestäminen on hullu idea”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025