

Luokkahuone. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Luokalle ei saa jättää eikä nelosia haluta antaa, luku- ja kirjoitustaidoton oppilas voi päästä kokeesta läpi pelkästään keskustelemalla aineesta opettajan kanssa
Moni opettaja on huolissaan siitä, että nuoret saavat matematiikasta väärän käsityksen digitaalisten opetusmenetelmien takia. Eksakteille tieteille jää muutenkin yhä vähemmän tilaa nykykoulussa, kun opetusta taivutellaan kulttuurien kirjoon ja arvioinnilta edellytetään ”monipuolisuutta”. Käytännössä se tarkoittaa usein riman laskemista. Valtiotieteen lisensiaatti Mai Allo kirjoittaa suomalaista koulua kuormittavista ongelmista.
Teollisuudessa ja elinkeinoelämässä on jo pitkään surtu suomalaisten matematiikan taitojen heikkenemistä. Keinoa suunnan muuttamiseksi on etsitty jos jonkinlaisilla kampanjoilla, mutta luisu näyttää jatkuvan.
Matematiikan opettajat huomaavat jokapäiväisessä työssään, miten heidän opettamansa aine joutuu peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa yhä ahtaammalle. Syyt ovat kaikille vanhoja tuttuja, kuten vaatimustason yleinen lasku ja yli vuosikymmenen jatkunut digihypetys.
Nyt edellisten päälle kasautuu lisää huolenaiheita.
Uudessa opetussuunnitelmassa painottuvat vielä aiempaakin vahvemmin monenlaiset yhteisöllisyyttä ja vaihtoehtoisuutta korostavat opetusmenetelmät ja ”monipuoliset” arviointitavat. Niiden lisäksi saattaa kouluihin olla pikku hiljaa leviämässä ideologia, joka kruunaa koko kakun.
Tuon ideologian mukaan matematiikan, fysiikan tai kieliopin kaltaiset, vaikeina pidetyt aineet ovat sisällöltään jotenkin sortavia, toiseuttavia tai jopa rasistisia.
Edellä kuvatun kaltainen ääriajattelu ei ole vielä täysin rantautunut Suomeen, eikä niin välttämättä pääse käymäänkään. Mutta viitteitä siihen suuntaan näkyy opetussuunnitelmassa, ja vielä paljon selvemmin esimerkiksi opettajainkoulutuksessa. Tämä on ulkopuolisenkin helppo havaita vaikkapa pedagogisten opintojen ja harjoittelukoulujen seminaariaiheita tai luentokeskusteluja seuraamalla.
Oppisisältöjä karsitaan digin tieltä
Monien matematiikan opettajien ja matemaatikkojen päällimäinen huoli on se, että varsinaiseen matematiikan opetukseen ei jää tarpeeksi aikaa, kun tunnit kuluvat ohjelmien ja laitteitten kanssa säätämiseen. Eikä tämä liity koronan aiheuttamaan poikkeustilanteeseen.
Matematiikan oppimateriaaleista karsitaan vaikeimpia asioita pois kiihtyvällä tahdilla ensinnäkin siksi, että kaikkien halutaan läpäisevän kurssit, ja toiseksi siksi, että itse asiasisältö pitää taivutella jo hankittuihin ohjelmiin ja laitteisiin sopivaksi.
”Tunnen antavani oppilaille väärän ja puutteellisen käsityksen matematiikasta, kun joudun käsittelemään esiteltävän teorian sen mukaan, mitä ohjelma sallii tai pakottaa tekemään, tai miettien, mitä ylipäätään ehditään digisähellykseltä tehdä”, harmittelee Inka Väärtinen, 35-vuotias matematiikan lehtori Helsingin Viikin normaalikoulusta.
Hän ohjaa päivittäin lukio-opiskelijoita ns. Abitti-ohjelman käyttöön, jota näiden pitää harjoitella voidakseen osallistua ylioppilaskirjoituksiin.
”Tämä ei ole se työ, jota varten opiskelin matematiikkaa yliopistossa,” toteaa Väärtinen.
Ylioppilaskirjoitukset sähköistettiin asteittain jo vuosia sitten. Matematiikka oli vuorossa viimeisenä, ja uudistus juntattiin läpi monien opettajien, tutkijoiden ja matemaatikoiden kritiikistä huolimatta.
Jostain syystä juuri ”Abitti” halutaan edelleen pitää käytössä, vaikka sen kohdalla ei toteudukaan digitalisaation yleinen tavoite eli työn – tässä tapauksessa matematiikan opettamisen ja oppimisen – tehostuminen.
Kouluopetuksen digitalisointi oli ja on poliittinen päätös. Sama pätee yo-kirjoitusten sähköistämiseen. Päätöksen tekee opetusministeriö, mutta sähköistämisen käytännön toteutuksesta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta, joka tilaa työn tietotekniikkayrityksiltä, kuten esimerkiksi Reaktorilta ja Goforelta.
Lautakunnan erityisasiantuntija Matti Lattu kertoo, että kumppaniyritykset etsitään kilpailuttamalla, ja edellisen kierroksen voittajaksi lautakunta valitsi Reaktorin. Reaktorin konsultit tekevät ohjelmat yhdessä lautakunnan omien virkailijoiden kanssa.
Tällä hetkellä Abittia tai yo-ohjelmia ei kuitenkaan olla kehittämässä käyttäjäystävällisemmäksi tai matematiikan sisältöihin paremmin soveltuvaksi.
Latun kuvauksesta ei täysin selviä, miksi jostakin järjestelmästä ei voitaisi edes tilapäisesti luopua silloin, jos siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Yksi mahdollinen selitys on se, että osa valtaapitävistä poliitikoista ja virkamiehistä – yo-lautakunta mukaan lukien – haluaa pitää yllä edistyksellistä imagoa. Latun näkemyksen mukaan ”ajatus, jonka mukaan tietotekniikan käyttö vie aikaa oikeilta asioita ei voi olla enää tätä päivää (…..) tietotekniikaton koulutus ei valmistaisi opiskelijoita tähän yhteiskuntaan ja tekisi koulutuksesta opiskelijoiden silmissä naurettavan.” (kursivointi toimittajan)
Digitalisoinnin kannattajat väittävät myös, että visuaalisuutensa vuoksi ohjelmat tukevat erityisesti heikkoja oppilaita, joille matematiikan abstraktiot tuottavat vaikeuksia. Eikä digi-intoilijoita tunnu häiritsevän runsas tutkimusnäyttö siitä, että digimenetelmät ja sähköiset oppimisalustat ovat todellisuudessa heikentäneet sekä hitaasti oppivien että lahjakkaitten lasten oppimistuloksia varsinkin teoreettista ajattelua vaativissa aineissa.
Kaikki kelpaa ”monipuolisessa” arvioinnissa?
Kritiikitön digiusko on vain yksi seikka, joka monia opettajia huolestuttaa. Myös suosioon nousseet yhteisölliset, verkkotiedonhakuun perustuvat, taiteelliset tai muutoin räätälöidyt suoritustavat sopivat huonoimmin juuri matemaattisten aineiden opetukseen.
”Matematiikassa osaaminen on sitä, että pystyy ratkaisemaan jonkin ongelman loogisesti alusta loppuun ja näyttämään vaihe vaiheelta, yksityiskohtaisesti, miten tulokseen on päädytty. Tämä on olennainen ydintaito, ja vasta sen päälle tulevat vuorovaikutukselliset keinot ja ryhmään tukeutuminen. Nykyisen opetussuunnitelman ja piilo-opetussuunnitelman vaatimukset keikauttavat asetelman melkein päinvastoin”, harmittelee Väärtinen.
Useat opettajat ympäri Suomea ovat Väärtisen kanssa samaa mieltä, mutta eivät uskalla tuoda asiaa edes työyhteisössään esiin. Vanhanaikaisiksi katsotut näkemykset eivät edistä uraa tai välejä valtavirtaa myötäileviin kollegoihin.
Sekä opetussuunnitelmassa että opettajainkoulutuksessa korostetaan, että oppilaita tulee ohjata monikulttuurisuuteen, globaaliin solidaariuteen, suvaitsevuuteen ja sosiaalisuuteen, ja näiden tavoitteiden tulee toteutua myös matematiikan tunneilla. Joskus – ja mahdollisesti yhä useammin – linjaus tulkitaan niin, että matematiikan osaamisen rinnalla tai sijasta tulee arvioida oppilaan auttamishalua, empaattisuutta tai näkemyksiä. Opettajia saatetaan myös kehottaa vähentämään matemaattisen esityksen eksaktiutta, jotta ”ketään ei suljettaisi pois.”
”Totta kai oppilaita pitää kasvattaa yhteistyökykyisiksi, mutta esimerkiksi matematiikan arvosanassa tulisi minusta näkyä vain mitattava substanssiosaaminen”, sanoo Väärtinen. – Jatkossa Väärtisen kaltaisten opettajien voi olla yhä vaikeampaa noudattaa tuota sinänsä selkeältä ja oikeudenmukaiselta kuulostavaa periaatetta.
Kun luokalle ei saa jättää eikä nelosia haluta antaa, kannustetaan opettajia käyttämään kaikki keinot, jotta oppilas voi näyttää osaamisensa sillä tavalla, mihin pystyy – tai suostuu. Jos oppilas esimerkiksi ei osaa lukea eikä kirjoittaa, hänet päästetään kemian kokeesta läpi siten, että opettaja velvoitetaan auttamaan häntä kokeen aikana tehtävien lukemisessa ja ymmärtämisessä. ”Kemiasta keskusteleminen” riittää tällöin hyväksytyksi suoritukseksi. – Hurjalta kuulostava esimerkki ei ole keksitty, vaan lainaus kuluvan kevään opettajaopiskelijoiden seminaarista.
”Monipuolisen” arvioinnin nimellä kulkeva riman laskeminen saa vielä lisäpontta kotoutumislaista, jonka mukaan suomalaisten instituutioiden tulee sopeutua erilaisia taustoja ja kulttuureja edustavien oppilaitten mukaan.
Ajatus siitä, että ”jokaisen lapsen tulee lähtötaidoistaan riippumatta tuntea itsensä osalliseksi kouluyhteisössä” on sinänsä kannatettava, mutta keinot tämän päämäärän saavuttamiseksi vaikuttavat kyseenalaisilta. Ne johtavat vähitellen, mutta väistämättä muutoksiin taitoa ja harjoittelua vaativien aineiden oppimistavoitteissa ja arvioinnissa. Samalla saatetaan viedä oppilailta matematiikan loogisen rakenteen ymmärtämisen ilo.
Ja kun samaan suuntaan vieviä muutoksia tehdään monessa paikassa, joka puolella ja vähitellen, ei niitä juuri ehditä tai uskalleta kritisoida – varsinkaan silloin, jos kritiikki katsotaan syrjinnäksi tai muuten vain ajastaan jälkeen jääneeksi.
Lue myös: Mai Allo – Koulukirja: kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta >
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”

Oppimistulokset laskussa, ongelmat kasvussa – miten suomalainen peruskoulu saadaan raiteilleen?

Koulu perui matikantunnin, sen sijaan oli juhlasalissa tarjolla persuja ja kokoomusta sättivä Paavo Arhinmäki
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








