

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuutolla ei saa korjattua kestävyysvajetta – vain aniharvoilla maahanmuuttajaryhmillä on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen
Huimat suunnitelmat maahanmuuton lisäämisestä ovat elinkeinoelämän etujärjestöjen pitkäikainen tavoite, ja uusia avauksia maahanmuuton puolesta kuullaan aika ajoin. Julkisen talouden kannalta maahanmuuton kasvu olisi kuitenkin tuhoisaa.
Uusin avaus saatiin helmikuun alussa, jolloin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) esitti raportissaan, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan.
Tämä tarkoittaisi jopa noin 44 000 ihmisen maahanmuuttoa vuosittain. Etlan mukaan maahanmuutto vahvistaisi huoltosuhdetta.
Työikäisten määrä ei kerro mitään
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kuitenkin huomauttaa, että pelkkä työikäisten määrän lisääminen ei vielä kerro mitään työn tekemisestä, työn määrästä tai verotulojen kerryttämisestä yhteiseen kassaan.
– Elinkeinoelämän lobbausaloitteissa oletetaan maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutusten olevan samanlaisia kuin suomalaisten, vaikka vuosikymmenien aikana kerätty tutkimustieto kertoo ettei näin ole, Grönroos sanoo.
Hän jatkaa, että elinkeinoelämän motiivit eivät olekaan todellisuudessa julkisen talouden kestävyyden parantaminen vaan työvoimakustannusten laskeminen ja keinotekoisen kysynnän pitäminen yllä maahanmuuttoon perustuvalla väestönkasvulla.
Grönroos puhui keskiviikkona eduskunnan varapuhemies Juho Eerolan Pikkuparlamentissa järjestämässä Maahanmuuttajat ja työllisyys –seminaarissa.
Irakista ja Somaliasta tulevat häntäpäässä
Vuosikymmenien aikana kerätty tutkimustieto kertoo, että suomalaisen kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä on isoja eroja niin työllistymisessä, työllisyydessä, saaduissa palkoissa kuin kertyvissä veroissa ja käytetyissä palveluissa.
– Missään tapauksessa ei siis voida korvata suomalaista väestöä sanomalla Etlan tapaan, että kymmenessä vuodessa maahan tuodaan puoli miljoonaa maahanmuuttajataustaista, Grönroos toteaa.
Työllisyysaste ryhmäkohtaisesti on hieman parempi mittari tarkastella eroja. Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Virosta tai Ruotsista tulevilla saattaa olla jopa suomalaisia korkeammat työllisyysasteet. Useimmilla muilla ryhmillä näin ei ole.
– Toinen ääripää on esimerkiksi Irakista tai Somaliasta tulevat, joiden ryhmien työllisyysasteet ovat katastrofaalisen heikot suomalaisiin nähden.
Maahanmuuttajat siirtyvät pian Kelan rahoille
Vaikka työllisyysaste onkin työikäisten määrää parempi mittari, Grönroos huomauttaa, että sekään ei kerro koko totuutta.
– Esimerkiksi tämänhetkinen korkea yleinen työllisyys johtuu pitkälti osa-aikaisen työn kasvusta. Työllinen voi siis tehdä hyvinkin lyhyttä työpäivää. Työllisyysaste ei siten kerro henkilön vaikutusta julkiselle taloudelle, sillä moni matalapalkka-aloilla työssä käyvä maksaa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita, Grönroos sanoo.
Hän huomauttaa, että suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista työllistyy juurikin matalapalkka-aloille. Tällöin muutaman maassaolovuoden jälkeen tulijoiden työllisyysasteet laskevat nopeasti verrattuna kantasuomalaisten työllisyysasteeseen.
Toisin sanoen maahanmuuttajat eivät ole pitkään töissä Suomeen saavuttuaan. Ja kun ei olla töissä, ei kerrytetä verotulojakaan yhteiseen kassaan, vaan siirrytään saamapuolelle Kelan tulonsiirtojen varaan.
Valtaosa maahanmuutosta lisää julkisia menoja
Valtiovarainministeriö varoitti hieman ennen joulua, että julkisessa taloudessa on edelleen merkittävä kestävyysvaje, eli pitkällä aikavälillä julkisen talouden menojen ja tulojen välillä vallitsee epätasapaino.
Vuosikymmenten ajalta kerätty data kertoo, että maahanmuutto on käytännössä parhaimmillaan julkisen talouden vaikutuksiltaan kustannusneutraalia ja suurin osa maahanmuutosta on julkisen talouden vaikutuksiltaan negatiivista eli kasvattaa kestävyysvajetta.
Suomen Perusta on tutkinut maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia jo vuosikymmenen ajan. Tilastokeskuksen kautta saadut rekisteriaineistot osoittavat, että valtaosa maahanmuutosta lisää enemmän julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen käyttöä kuin kasvattaa verotuloja. Siten ei olekaan mielekästä haalia ulkomailta tänne lisää ihmisiä, joiden julkisen talouden vaikutus on negatiivinen.
Elinkeinoelämän lobbarit ovat väärässä
Grönroos painottaakin, että toisin kuin elinkeinoelämän lobbarit toistuvasti esittävät, maahanmuutolla ei voida parantaa kestävyysvajetta.
– Työikäisten määrää ja työllisyysastetta oleellisempi mittari on maahanmuuton julkisen talouden vaikutusten laskeminen. Maahanmuuton julkisen talouden vaikutukset saadaan laskemalla yhteen maahanmuuttajaryhmän jäsenten maksamat vero, saamat tulonsiirrot ja käyttämät julkiset palvelut.
Maahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen löydät lisää tutkimuksia Suomen Perustan sivuilta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Etla työikäiset elinkeinoelämä verotulot lobbarit tulonsiirrot halpatyövoima Julkinen talous Tutkimus Sosiaaliturva Kestävyysvaje Suomen Perusta Simo Grönroos Juho Eerola työllisyys maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyy usein myös sosiaaliturvan systemaattista väärinkäyttöä – ”Kela-money ei ole urbaania legendaa”

Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”

Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Marin ajelee kaksilla rattailla – hamuaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ymmärrä mallia, jossa työnantajan palkkakuluja siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi

Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”

Suomen Perustan analyysi: Työllisyysaste ei ratkaise talouden ongelmia

Hallituskauden karu tilinpäätös: Valtionvelka räjähtänyt, ostovoima ennätysalhaalla, suomalaisten miljardeja EU:n pakettiin ja huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuuttopolitiikan vuoksi

Sossushoppailua – perheet muuttavat pois Eskilstunasta jäätyään kiinni sosiaaliturvapetoksista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








