

LEHTIKUVA
Maahanmuutto kasvatti neljäsosaa Ruotsin kunnista – sosiaalimenojen räjähdysmäinen kasvu vie varat investoinneilta
Ruotsiin muutti 1,3 miljoonaa ulkomaalaista henkilöä vuosina 2000-2018. Väkiluku kasvoi maahanmuuton takia lähes neljäsosassa maan kunnista. Maahanmuuttajien krooninen työttömyys on ajanut kunnat kuilun partaalle, sillä sosiaalimenojen kasvun takia rahat eivät riitä hyvinvointipalveluiden turvaamiseen.
Väestö väheni 103 Ruotsin kunnassa. Porukka kasvoi 187 kunnassa ja näistä 72 kasvoi juurikin maahanmuuton myötä. Vuosina 2000-2018 Ruotsiin saapasteli yli 1,3 miljoonaa maahanmuuttajaa. Luvut on koonnut valtion tilastolaitos SCB.
– Suurin haaste on eittämättä saada ihmiset töihin. Jos emme siinä onnistu, toimeentulotuet kasvavat sellaisiin mittoihin, ettemme enää voi tehdä tarvittavia satsauksia kuntalaisten hyvinvointiin, sanoo skånelainen kuntapäättäjä Patric Åberg SVT:lle.
Väestö vaihtuu kylissä
Åberg kertoo, että aluksi heidän kunnassaan oltiin innoissaan väestönkasvusta. Kyläkouluihin riitti taas oppilaita ja tyhjiin asuntoihin tulivat uudet vuokralaiset. Östra Göingen kunnassa asuu 15 000 ihmistä, ripoteltuina kunnan moniin kyliin.
– Sittemmin on ilmaantunut myös ongelmia. Monet tuntevat olonsa turvattomaksi, kun väestön koostumus vaihtuu. Ajan myötä on helpompi tunnistaa edut ja haitat, Åberg pohtii.
Sosiaalimenoissa järkyttävä kasvu
SVT:n esimerkkikunnan sosiaalimenot ovat kasvaneet nopeassa tahdissa 10 miljoonasta kruunusta 17 miljoonaan kruunuun. Näin pääsi tapahtumaan, kun maahanmuuttajat putosivat valtion maksamalta sopeutumistuelta kunnan tukien piiriin.
Muitakin kuluja tuli. Kun TE-konttori sulki ovensa, kunta laittoi 10 miljoonaa kruunua omien työmarkkinatoimenpiteiden kehittämiseen.
– Meillä on kunnassa oma työnvälitysyksikkö, joka yrittää saada työpaikat ja työnhakijat kohtaamaan toisensa. Olemme siitä tosi ylpeitä, Åberg kehuu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalimenojen kasvu maahanmuuttajien työttömyys väestönkasvu kriisikunnat maahanmuutto kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Olisiko jo aika puhua luvuista? – Maahanmuuttajien suuri määrä ajaa Ruotsin kuntia taloudelliseen ahdinkoon

Kela maksaa sen mainostamisesta, että se voi tuputtaa Suomeen tulleille ilmaista rahaa

Kuntien taloushaasteet kasvussa – maahanmuuttajat putoavat Ruotsissa liian usein sopeutumistuelta toimeentulotuelle

Tutkimus: Maahanmuuttajien osuus toimeentulotukimenoista kasvoi neljännekseen – jo 200 miljoonaa euroa vuodessa

Tutkimus: Maahanmuuttajille maksetun toimeentulotuen määrä nousee, mitä pidempään maassaolo jatkuu

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








