

LEHTIKUVA
Mäenpää esitti huolensa lyijyasetuksesta europarlamentaarikkojen kuulemisessa: Romuttaa suomalaista reserviläistoimintaa
Eduskunnan suuri valiokunta kuuli etäyhteyksin keskiviikkona suomalaisia europarlamentaarikkoja Suomen avaintavoitteista seuraavalle EU-vaalikaudelle, vuosille 2024–2029. Europarlamentaarikkojen kuulemiseen osallistui suuren valiokunnan jäsenten lisäksi useita erikoisvaliokuntien kansanedustajia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti europarlamentaarikkojen kuulemisessa keskusteluun Euroopan unionin suunnitteleman lyijyasetuksen. Mäenpää on pureutunut EU:n lyijyasetuskysymykseen vuodesta 2020 lähtien, jolloin hän sai kirjattua puolustusvaliokunnan kantaan asian tärkeyden Suomen reserviläisarmeijan kannalta. Hän on vienyt tämän jälkeen viestiä eri kielillä useisiin EU-maihin luottamustoimiensa yhteydessä.
Yleisesti meppien kuulemisissa toistuivat muun muassa turvallisuus ja talous. EU:n kilpailukyvystä ja omavaraisuudesta kriittisissä raaka-aineissa ja teknologioissa esitettiin huolia. Lisäksi Euroopan valtiontukipolitiikan vaikutuksista sisämarkkinoiden toimivuuteen käytiin kriittistä keskustelua. Muita aiheita olivat esimerkiksi omavaraisuus ruoan ja energian tuotannossa, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä Itämeren suojelu.
Reserviläisarmeijan erityisasema huomioitava
Mäenpää huomautti puheenvuorossaan, että Suomessa puolustuskyky ja maanpuolustustahto perustuu reserviläisarmeijaan ja siihen, että meillä on historiamme ja että meillä on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
– Tällä hetkellä kannan erittäin suurta huolta siitä, mitä Euroopan unionissa on käynnissä. Se on tietenkin tämä toinen lyijyasetus. Se on Euroopan unionin kemikaaliviraston uusi tavoite rajoittaa lyijynkäyttöä luodeissa. Se ei koske käytännössä muiden maiden puolustusvoimia, mutta koska Suomessa on erilainen tilanne – meillä on reserviläisarmeija – niin pelkään, että tämä lyijyasetus romuttaa suomalaista reserviläistoimintaa.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenäkin toimiva Mäenpää kuvasi puheessaan, kuinka Suomessa reserviläiset harjoittelevat hyvin suurelta osin omalla aseellaan ja omilla itse maksamillaan luodeilla. Suomessa reserviläisjärjestöjen kautta erilaisissa ampumaharjoituksissa ammutaan noin 9 miljoonaa laukausta vuosittain.
– Jos lyijy korvataan jollain muulla materiaalilla, niin se moninkertaistaa sen luotien hinnan, sekä vaikeuttaa ampumaratojen sekä ampumaharrastuksen toimintaa ja ylläpitoa. Suomi on pieni maa Euroopan unionissa. Tämän toisen lyijyasetuksen muuttaminen sillä tavalla, että se ei koske Suomea, sen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite.
Lyijyasetuksen taloudelliset vaarat
Talousvaliokunnan varajäsenenä Mäenpää nosti esiin myös kustannuspuolen julkiselle taloudelle.
– Jos lyijyluodit korvataan jollakin muulla materiaalilla, kasvaa luotien läpäisykyky. Silloin myös poliisi joutuu varautumaan läpäisevämpiin luoteihin, ja tällöin suojaliivien ja suojavälineiden uusinta tulee ajankohtaiseksi. On arvioitu, että Suomessa, jossa on noin 8 000 poliisia, se maksaa kymmeniä miljoonia euroja.
Mäenpää huomautti, että puolustusvaliokunnassa on ollut hyvä yhteisymmärrys asiasta, ja kannanotot lyijyasetuksesta onkin kirjattu yksimielisesti useisiin eri lausuntoihin. Hän luki myös pätkän nykyisestä hallitusohjelmasta:
– Hallitus vaikuttaa EU:n lyijynkäyttökiellon (osana REACH-asetusta) valmisteluihin siten, ettei se haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusvalmiuksia tukeva urheiluammunta tulee rajata kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Hallitus toimii aktiivisesti ampumaratojen saamiseksi pois rajoituksen piiristä, eikä hyväksy EU:n lyijynkäyttökiellon ja -rajoitusten laajentamista luoteihin.
– Miten voitte itse vaikuttaa siellä eri valiokunnissa tämän kansamme kannalta tärkeän asian edistämiseksi? Mäenpää kysyi europarlamentaarikoilta.
Seuraavalla kaudella asetuksesta ”tapellaan”
Europarlamentaarikoista Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Nils Torvalds (r) vastasivat kysymykseen.
Kumpula-Natri vastasi, että hänen käsityksensä mukaan europarlamentaarikkojen kesken suomalaiset ovat olleet yksimielisiä tukemaan lyijyasetuksissa poikkeusta Suomelle ja perustelleet sitä samoilla perusteilla kuin mitä puolustusvaliokunnassa on käytetty.
– REACH eli kemia-asetus on lykätty ja osittain juuri Venäjän hyökkäyksestä johtuen. Seuraavalla kaudella tästä tullaan tappelemaan, vastasi Torvalds.
Vastausten perusteella asia työllistää jatkossakin suomalaisia poliitikkoja sekä kotimaassa että kauempana Euroopassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- reserviläistoiminta lyijyasetus Nils Torvalds Miapetra Kumpula-Natri Puolustusvaliokunta Hallitusohjelma Juha Mäenpää europarlamentti Suomi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää vaatii EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä – vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset

Mäenpää vie tietoisuutta EU:n toisesta lyijyasetuksesta kansainväliselle tasolle: Moninaisia uhkakuvia niin viranomaisille kuin kansalaisillekin

Mäenpää: Lyijykielto haittaisi myös puolustusteollisuutta

PS-mepit Hakkarainen ja Huhtasaari vastustavat jyrkästi lyijyhaulien kieltoa: ”Komission tavoitteena ampuma-aseiden täyskielto”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








