

LEHTIKUVA
Mäenpää: Ilmastorahasto on lakkautettava
Eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä laiksi Ilmastorahasto Oy ‑nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä ja siihen liittyvä talousvaliokunnan mietintö. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaati lakiehdotuksen hylkäämistä.
Hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi laki Ilmastorahasto Oy ‑nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä. Laissa olisi säännökset yhtiön toiminnasta, hallinnosta ja mahdollisuudesta käyttää valtion tukea rahoitusinstrumenteissaan.
Ilmastorahasto Oy:n toiminnan tarkoituksena olisi keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen sekä digitalisaation edistämiseen Suomessa. Ilmastorahasto Oy:n omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmastorahasto on perustettu Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n pohjalle.
Lakiehdotus hylättävä
Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa varajäsenenä perussuomalaisten vastalauseen kyseiseen talousvaliokunnan mietintöön.
– Me perussuomalaiset ehdotimme, että lakiehdotus hylätään ja sen sijaan hyväksytään seuraava lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa lainvalmistelun Vake Oy:n/Ilmastorahasto Oy:n pääoman palauttamiseksi ja kyseisen osakeyhtiön lakkauttamiseksi.”
Kokonaan valtion omistama Ilmastorahasto Oy olisi myös valtion tukea jakava kapean politiikkasektorin riskisijoitusyhtiö. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei näe valtion tehtäviin kuuluvan millään muotoa tällaisen kapean toimialan rahaston ylläpitoa.
– Katsomme, että tarpeelliset investoinnit muun muassa vihreään siirtymään toteutuvat yksityisellä pääomalla ja jo olemassa olevilla instrumenteilla. Edelliseen liittyen muistutamme, että Suomen Teollisuussijoitus Oy on jo toiminnassa. Suomella on myös vientitakuita myöntävä Finnvera, valtion sijoitusyhtiö Solidium sekä muun muassa ulkomaisia sijoituksia hakeva Business Finland, Mäenpää luetteli.
Hän huomautti myös, että vihreän siirtymän mahdollistavat uudet keksinnöt ja vähäpäästöiset tuotteet ovat nyt kysyttyjä ulkomailla. Tämän vuoksi yksityistä pääomaa hakeutuu varmuudella sijoittamaan lisää vihreään siirtymään, mikäli toiminta on liiketaloudellisesti ja riskiin nähden kannattavaa.
Tavoite siirrettävä vuoteen 2050
Hallituksen esityksessä Ilmastorahasto Oy:stä todetaan, että ilmastorahaston toiminta liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman hiilineutraaliutta koskevaan tavoitteeseen. Tavoitteen mukaan hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.
– Nykyhallituksen hiilineutraalisuustavoitteen järkevyys ja sitä myötä koko Ilmastorahasto Oy on syytä kyseenalaistaa. Kansallisesti yltiöpäinen ilmastopolitiikka tuottaa laskun suomalaisille mutta ei isossa kansainvälisessä kuvassa pelasta maailmaa. Perussuomalaisista on vaadittu jo pidempään, että hiilineutraalisuustavoite on siirrettävä vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite, huomautti Mäenpää.
Suomen kokoista politiikkaa
Muun muassa professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kummaksui jo vuonna 2018 Suomessa käytävää ilmastokeskustelua ja peräänkuulutti keskusteluun lisää realismia.
Suomen merkitys maailman CO2-päästöjen lähteenä on erittäin pieni. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvista CO2-päästöistä Suomen osuus on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa. Vaikka siis koko Suomi lakkaisi olemasta, ei sillä olisi ratkaisevaa vaikutusta ilmastoon.
– Eräässä Ilkka-Pohjalaisen uutisessa lausuin tässä kuussa, että Suomen ei pidä olla kokoaan suurempi. Vaikka en siinä yhteydessä tarkoittanut ilmastopolitiikkaa, niin sama lausahdus sopii aivan yhtä hyvin myös tälle politiikan osa-alueelle. Lopetetaan tämä rämäpäinen touhotus ja tehdään Suomen kokoista politiikkaa, Mäenpää painotti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hiilineutraaliustavoite Ilmasrahasto vihreä siirtymä ilmastotoimet Vake verovarat Esa Vakkilainen Fossiiliset polttoaineet Sanna Marin Juha Mäenpää hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön

Juha Sipilän lanseeraama Vake Oy muuttui Sanna Marinin Ilmastorahasto Oy:ksi – kansanedustaja Veikko Vallin ajaisi mieluummin miljoonatappioita tehneen yhtiön kokonaan alas

Sosiaalinen ilmastorahasto tekisi Suomesta toisten EU-jäsenvaltioiden sosiaaliturvan maksajan – perussuomalaiset vaativat hallitukselta täystyrmäystä rahastolle

PS laittaisi menot tärkeysjärjestykseen: ”Nyt maahanmuuttopolitiikka on Ruotsin tiellä ja talouspolitiikka Kreikan tiellä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








