Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jakaa presidentti Sauli Niinistön huolen Suomen talouskasvun pysähtyneisyydestä ja ylivelkaantumisesta. Keskeinen osa taloutta on energiamarkkinoiden jatkuva toimivuus myös poikkeustilanteissa. Asiasta toimenpidealoitteen tehnyt Mäenpää vaatii turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Siksi perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on tehnyt toimenpidealoitteen turpeen määrittelemiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi vuotuisen kasvun osalta.

– Kansanedustuslaitoksessamme vedotaan usein tieteeseen ja tutkimukseen. Pidänkin outona sitä, että tämä asia on poikkeus. Eduskunnan suuressa valiokunnassa äänestettiin 5.12.2000 turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi energialähteeksi. Äänten mentyä tasan arpa ratkaisi. Fakta on se, että turve uusiutuu ja että turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään, Mäenpää kertoo.

Ylivoimainen energiahuollon turvaaja

Soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alasta. Soista noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön, noin 250 000 hehtaaria on viljelykäytössä ja aktiivisessa turvetuotannossa on noin 50 000 hehtaaria, siis alle prosentti. Nykyisestä suopinta-alasta on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 prosenttia. Turve kattaa Suomen energiahuollosta noin 4 prosenttia.

Turve lisääntyy Suomessa eri lähteistä riippuen 45-100 miljoonaa kuutiometriä vuosittain, puu noin 103 miljoonaa kuutiota. Turvetta käytetään vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiometriä ja puuta noin 85 miljoonaa. Yksi rekkakuorma palaturvetta sisältää energiaa keskimäärin noin 200 MWh. Sama määrä puuhaketta sisältää energiaa noin 120 MWh, joten kuljetuskustannukset puulle ovat korkeammat. Puun korjuussa menee polttoainetta ja konetunteja noin 3-4 kertaa enemmän turpeeseen verrattuna.

Metsänhoidollisesti puita harvennettaessa energiaa saadaan kerättyä 50-100 MWh hehtaarilta noin 20-30 vuoden välein. Turpeesta saadaan energiaa noin 300-1 300 MWh hehtaarilta joka vuosi noin 20-30 vuoden ajan. Turpeen poltosta syntyy myös vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin puun poltosta.

– Turpeen ominaisuudet ovat ylivoimaiset Suomen energiahuollon turvaajana. Polttoaineena se on kotimainen ja parantaa siten energiaomavaraisuuttamme. Lisäksi turve on hyvin varastoitavaa. Energiaturpeen tuotanto varmistaa turpeen saatavuuden myös muilla huoltovarmuuskriittisillä aloilla, kuten kasvintuotannossa ja maataloudessa, Mäenpää sanoo.

Hiipivä pandemia

Suomen ruoantuotannossa broilerit kasvavat turvepehkussa. Naudan- ja osittain myös sianlihantuotannossa turvetta käytetään makuualustana ja kuivikkeena. Maidontuotannossa kuiviketurve varmistaa utareterveyttä ja eläinten hyvinvointia. Kuiviketurve pitää eläimet puhtaina ja terveinä. Turpeen happamuus on ominaisuus, joka parantaa hygieenisyyttä ruoantuotannossa ja vähentää antibioottien käytön tarvetta.

– Turpeen käytön ansiosta suomalaisen broilerien jalkaterveys on Euroopan parasta, ja siten suomalaiset broilerin varpaat ovat vientituote Aasian markkinoille. Turpeen ansiosta Suomessa tuotettu broilerinliha on antibioottivapaata. Monissa muissa maissa eläimiä lääkitään antibiooteilla jatkuvasti ennaltaehkäisevästi.

– Edellä mainittuun liittyykin käsite antibioottiresistenssi, joka on maailmanlaajuinen ongelma. Sitä on kuvattu sanaparilla ”hiipivä pandemia”. On jopa arvioitu, että siihen voi kuolla tulevaisuudessa enemmän ihmisiä kuin syöpään. Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia eli tulee sille vastustuskykyiseksi. Tästä seuraa, että kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa.

– Turve ehkäisee osaltaan antibioottiresistenssiä: sen antibakteerisuuden ansiosta antibiooteille ei ole tarvetta ja tuotantoeläimet pysyvät terveinä, Mäenpää huomauttaa.

Korvaavia vaihtoehtoja ei ole olemassa

Kasvuturpeessa kasvatetaan puuntaimet metsän uudistamiseen ja monet kasvissyöjien eväät, kuten lähes kaikki vihannekset, sekä koristekasvit. Kasvuturvetta viedään laivalasteittain myös ulkomaille, eli se on vientituote. Hollannissa tulppaaneita kasvatetaan suomalaisessa turpeessa.

– Osa päättäjistä katsoo, että turpeen käyttö ei ole ekologisesti kestävää ja että on pyrittävä löytämään sitä kestävämpiä korvaavia vaihtoehtoja. Näihin korvaaviin vaihtoehtoihin ei kuitenkaan voida siirtyä, ellei niitä ole olemassa.

– Turpeen käytön kannattavuus perustuu siihen, että tämä ketju toimii taloudellisesti järkevästi vain ja ainoastaan siten, että kaikki turve otetaan käyttöön. Pelkän kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto ja käyttö on taloudellisesti mahdotonta, toteaa Mäenpää.