Mäenpään toimenpidealoite: Polttoaineiden valmisteverot reilusti alemmaksi vuoden loppuun asti

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaatii tuoreessa toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin bensiinin, dieselin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteveron alentamiseksi nykytason ja EU-minimin puoliväliin väliaikaisesti heinäkuun 2022 alusta vuoden 2022 loppuun asti. Kansanedustaja kantaa erityistä huolta suomalaisista, joiden kodit lämpenevät öljyllä.

Polttoaineiden korkeat hinnat ovat puhututtaneet jo pitemmän aikaa Suomessa. Erityisesti Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 pakotteineen näyttää vaikuttavan niihin merkittävästi. Hinnat ovat kohonneet kuitenkin jo tovin ennen sitä. Ylen haastattelema energiaongelmiin perehtynyt teknillisen fysiikan professori Aalto-yliopistosta arvioikin, että hinnat voivat nousta tänä kesänä todella koviksi.

– Tilastokeskuksen tietojen mukaan diesel oli vuoden 2021 tammikuussa 1,38 euroa litralta. Tasan vuoden päästä 2022 tammikuussa hinta oli noussut 1,78 euroon litralta. Venäjän Ukrainaan kohdistaneen helmikuisen suurhyökkäyksen ja sodan laajentamisen jälkeen hinta oli maaliskuussa 2022 kohonnut jo 2,33 euroon litralta. Parin kuukauden päästä toukokuussa hinta oli 2,27 euroa litralta, Juha Mäenpää luettelee toimenpidealoitteessaan.

Hän muistuttaa välittömästi tämän jälkeen samanlaisesta hintakehityksestä bensiinin suhteen.

Öljylämmitteiset pientalot vaikeuksissa

Maaliskuussa 2022 uutisoitiin, että lämmitysöljyn hinta on korkeammalla kuin pitkään aikaan ja että kuukausikohtainen lisälasku voi olla yli 100 euroa. Hintaa nostavat erityisesti Venäjälle sodan myötä asetetut pakotteet ja vastapakotteet sekä sodan aiheuttama epävarmuus markkinoilla. Raakaöljyn hinta on noussut, mikä heijastuu myös lämmityspolttoöljyn markkinahintaan.

– Suomessa on noin 130 000 öljylämmitteistä pientaloa, joissa keskiverto perhe kesän lämmityksettömänä aikana kerää kassaa ja pyrkii syksyyn mennessä täyttämään öljysäiliönsä tulevaa talvea varten. Varalämpönä toimii useimmiten sähkö. Jos kotitaloudet eivät kohonneiden hintojen vuoksi pysty öljysäiliötä täyttämään, monet kotitaloudet joutuvat turvautumaan sähkölämmitykseen, nostaen sähkönkulutusta Suomessa. Nousseiden polttoainehintojen ja sitä kautta liikkumiskustannusten takia ihmisillä ei jää entiseen tapaan rahaa säästymään öljyä varten, Mäenpää kauhistelee.

Erityisesti viimeaikaisen uutisoinnin valossa tämä muodostuisi haasteeksi kansalaisille, sillä Suomessa on alettu entistä vakavammin varautumaan sähkönkäytön säännöstelyyn ja jopa sähköpulaan. Kyse on siis huoltovarmuudenkin kannalta merkittävästä asiasta. Asiasta on puhunut medialle muun muassa Fingridin eli Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän ja kehittävän yrityksen toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Taksiala kärsii

Mäenpään aloite muistuttaa, että hintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa. Kukkaron keventyessä pumpulla aiempaa enemmän jää rahaa vähemmän muihin hankintoihin. Kuluttajien lisäksi monet yrittäjät ovat ahtaalla. Kansanedustaja ottaa esimerkin taksialan karusta arjesta:

– Nykyhinnoilla taksien dieselkulut ovat nousseet 50 prosenttia verrattuna ennen koronapandemiaa olleeseen hintatasoon. Esimerkiksi Ylen jutussa mainitussa Porissa ja lähialueilla polttomoottorikäyttöinen taksi on toistaiseksi vielä kaikkein yleisin. Hybridien määrä on kasvussa, mutta täyssähköautoja Porissa ei ole vielä yhtään. Raumalla ja Merikarvialla taksina toimivia sähköautoja on yksi kummassakin. Haastatellun Porin taksiautoilijat ry:n puheenjohtajan mielestä sähköauton hankinta taksikäyttöön ei olekaan järkevää ennen kuin latausinfra on riittävän laaja ja tiheä.

Suomen hintakilpailukyky turvattava

Mäenpää vertailee aloitteessaan Euroopan eri maiden toimia Suomen toimiin – tai pikemminkin toimimattomuuteen. Energian osalta EU:ssa monet muut maat ovat tukeneet yrityksiä ja kotitalouksia hyvin avokätisesti – Italiassa ja Espanjassa tukitaso on ollut viime syksystä lähtien 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Suomen satsaukset ovat puoli prosenttia.

Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsi ja Saksa ovat väliaikaisesti laskeneet polttoaineverotuksen EU:n sallimalle minimitasolle. Tästä seuraa Suomelle hintakilpailukykyhaittaa.

– Toimenpidealoitteella puututtaisiin tähän maallemme haitalliseen kehitykseen.

Aloite huomauttaa, että polttoaineiden markkinahintojen nousun vuoksi valtion saamat ALV-tuotot ovat lisääntyneet. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n asiantuntijalaskelman mukaan vuositasolla kyse on noin 650 miljoonasta eurosta. Tämä vastannee suurusluokaltaan toimenpidealoitteen vaikutusta julkiselle taloudelle.

– Olisi reilua käyttää tätä summaa vastaavasti polttoaineiden valmisteveron alentamiseksi, Mäenpää vinkkaa.

Tukea myös taloustieteilijöiltä

Taloustieteilijöiden joukosta on huomautettu, että Ukrainan sodasta ja Venäjän vastaisista pakotteista johtuvaa äkillistä ja voimakasta polttoaineiden hinnan nousua voitaisiin väliaikaisesti hillitä julkisen vallan toimin, jotta inflaatio saataisiin aisoihin ja vältyttäisiin palkkainflaatiolta. Samaisten talousasiantuntijoiden piirissä pohditaan, että yksi tapa ajatella asiaa olisi miettiä, mikä on kohtuullinen kokonaisverotuotto, joka yhdestä litrasta polttoainetta enimmillään kannetaan.

– Lähinnä markkinatalouteen nojaavissa valtioissa keinot hyödykkeiden hintojen hillitsemiseen ovat kuitenkin rajalliset. Siksi ratkaisuja kannattaakin lähteä hakemaan veropoliittisilla ratkaisuilla – valtio voi halutessaan viedä vähemmän välistä. Veroja alentamalla säästetään myös työvoimakuluissa, kun samaa rahaa ei tarvitse kierrättää erilaisten virastojen kautta suorien tukien muodossa. Myös yrityksille ja kuluttajille järjestely on helpompi sekä säästää aikaa ja hermoja, kun etuja ei tarvitse hakea erikseen kynän ja paperin kanssa tai tietokoneen avulla. Veronalennus näkyy hyödykkeen hinnassa ilman erillistä hakemusta, selventää Mäenpää toimenpidealoitteen järkeenkäyvää ajatusta.

– Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa päättäjillä on vastuu löytää keinoja välittömimpään hätään. Työssäkäynnin pitää olla kannattavaa myös pitkien työmatkojen haja-asutusalueilla.