

LEHTIKUVA
Mäkynen ihmettelee: Haluaako EU Suomen metsät koko Euroopan hiilivarastoksi?
Euroopan unioni on muuttunut yhä härskimmäksi jäsenvaltioita kohtaan ja pyrkii ottamaan hallintaansa kansallisomaisuutta, vaikka ne eivät edes kuulu EU:n toimivaltaan. Suomen metsien puolesta huolestunut kansanedustaja Jukka Mäkynen vaatii EU:ta pitämään näppinsä erossa maamme kansallisomaisuudesta ja hallitusta ajattelemaan kerrankin suomalaisten etua.
Kansanedustaja Jukka Mäkynen huomauttaa, että enää unionin suuntana ei näytä olevan edes EU-liittovaltio vaan Euroopan yhtenäisvaltio, eikä alkuperäisistä EU:n perussopimuksista ole paljonkaan jäljellä. Unionin toimivaltaan kuuluu kuitenkin ilmastopolitiikka, jonka kautta se tunkeutuu itsenäisten valtioiden tonteille ja pyrkii heikentämään jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta luonnonvaroihin.
– Otteen kiristyessä myös metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa ja kaikissa metsiä koskevissa esityksissä näkyy selvästi ympäristöjärjestöjen ideologinen kynänjälki. Tilanne näyttää Suomen kannalta pahalta, koska punavihreä hallituksemme on täysin rähmällään EU:n edessä, Mäkynen moittii.
Metsiemme hallinta on EU:n tavoite
EU valmistelee parhaillaan useita esityksiä, jotka vaikuttavat haitallisesti Suomen metsätalouteen. Tästä esimerkki on maankäyttöä säätelevä LULUCF-asetus (Land Use, Land Use Change and Forest), joka määrittelee, miten metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Aikaisemmin tämän asetuksen katsottiin olevan Suomen eduksi, koska metsiä on jo nyt kolme neljännestä maan pinta-alasta eikä metsäpinta-alaa voi juurikaan lisätä.
– Mutta mitä sitten tapahtui? Tilastokeskus kertoi toukokuussa, että Suomen maankäyttösektori eli pellot, metsät ja muu maankäyttö ei enää sidokaan hiilidioksidipäästöjä, vaan on muuttunut päästölähteeksi. Täysin absurdi väite, joka voidaan ampua alas ihan maalaisjärjellä ja sellaisilla laskelmilla, josta ideologinen ilmastohörhöily on otettu pois.
Suomea viedään kuin pässiä narussa
Suomi joutuisi tämän uuden laskentamallin takia ostamaan päästöoikeuksia muualta Euroopasta ja luvassa olisi yli 7 miljardin lisälasku. Jotta vältyttäisiin tältä, Suomen on vahvistettava hiilinieluja eli käytännössä hakkuita on rajoitettava, metsien lannoitusta lisättävä ja puuta ostettava ulkomailta.
– Tässä ei ole enää mitään järkeä, vaan sinisilmäistä Suomea viedään nyt kuin pässiä narussa. Kaikesta paistaa läpi se, että EU haluaa Suomesta koko Euroopan hiilinielun eikä välitä meidän metsien taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä.
– Valtion metsien osuus Suomen metsistä on neljännes, loput ovat yksityisten, pääosin suomalaisten perheiden omistuksessa. Suomalaiset metsänomistajat kysyvät täysin aiheellisesti, jäävätkö heidän metsänsä nielureservaateiksi vai kannattaako ylipäätään jatkaa metsien hoitamista enää, Mäkynen kertoo.
Ideologia tappaa järjen
Mäkysen mukaan on täysin selvää, että Suomen metsät ovat edelleen vahva hiilinielu. Metsien vuosittainen kasvu on merkittävästi suurempi kuin metsien käyttö ja luontainen poistuma. Näin on ollut joka vuosi yli 50 vuoden ajan. Suomi on hoitanut metsiään erinomaisesti, ja koko suomalainen metsäteollisuus sekä metsäntutkimus ovat maailman huippuluokkaa, josta muut maat voivat vain ottaa oppia.
– Myös suomalaisten tekninen osaaminen aina metsästä ja kannosta tehtaalle on hioutunut vuosikymmenten aikana huppuunsa. Meidän metsäkoneemme, harvesterit, tukkirekkojen päällirakenteet, digisovellukset ym. ovat maailmalla haluttuja vientituotteita. Mutta kaikki kehitys voidaan vihreällä ideologialla romuttaa!
EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen
Kaikessa päätöksenteossa mennään ilmastonmuutoksen ehdoilla. Liian kunnianhimoiset ideologiset ilmastotavoitteet ovat muuttaneet koko maankäyttösektorin päästölähteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi peltojen, turvemaiden maaperän ja maankäytön muutoksen päästöt ovat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin metsien nielut. Jotain radikaalia pitäisi Mäkysen mukaan tehdä, jos Suomen on tarkoitus olla hiilineutraali 15 vuotta aikaisemmin kuin EU:ssa yleisesti.
– Hakkuiden rajoittaminen Suomessa voi tietenkin laskennallisesti helpottaa Suomen hiilineutraalisuuden saavuttamista, mutta globaalia ilmastoa sillä ei todellakaan pelasteta! Maailmalla tarvitaan puuta yhä enemmän, ja jos emme saa omia metsiämme hyödyntää, hakkuut vain siirtyvät niihin maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on Suomea löyhempää.
– Kun metsänhoitoa ohjaa ideologia, järkikin katoaa. Meidän suomalaisten ei tarvitse muuttaa hyväksi koettua metsäpolitiikkaamme, vaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen. Euroopan unionin ei tarvitse tulla opettamaan meille metsänhoitoa, koska sen me jo osaamme pitkällä kokemuksella. Pitäkää näppinne erossa kansallisomaisuudestamme, koska nämä asiat eivät EU:lle kuulu! Mäkynen vaatii.
Suomen etua tulisi ajaa enemmän EU:ssa
Mäkynen on todella huolissaan Suomen puolesta, koska metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa osana ilmastopolitiikkaa sellaisella kiireellä, että Suomella on vaikeuksia pysyä mukana. Esimerkiksi tuleviin metsäesityksiin Suomen ennakollinen vaikuttaminen on ollut surkeaa. Hallitus alkaa toimia vasta sitten kun komissio täräyttää esityksensä ulos, ja silloin se on jo myöhäistä.
– Jos haluamme vaikuttaa esityksiin, ennakkokantojen on oltava komission tiedossa hyvissä ajoin. Meidän vihertävät meppimme eivät nähtävästi aja Suomen etua, jos esitykset koskevat vihreää siirtymää. Kun meillä on lisäksi ideologisesti hajanainen hallitus, niin on varmasti vaikeaa päästä metsäkysymyksissä edes samalle kartalle.
– Suomi kaivaa omaa hautaansa olemalla liian lojaali ja myönteinen EU:n vaatimuksille. Tämän suunnan on muututtava, jos haluamme säilyttää kansallisvaltiomme ja päättää itse omista luonnonvaroistamme. Hallitus, ajatelkaa kerrankin Suomen ja suomalaisten etua ja lopettakaa se bilettäminen!
Suomen on taisteltava metsiensä puolesta
Kun tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa, tarvitaan lisäksi vahvaa hiilensidontaa Pohjoismaiden metsissä, jotka ovat Euroopan keuhkot. Suomen on taisteltava metsiensä puolesta, koska monella Euroopan maalla on se käsitys, että kasvattamalla hiilensidontaa pohjoisen metsissä voidaan hiilen tupruttamista jatkaa muualla Euroopassa.
– Metsiemme merkitys vihreänä kultanamme ei ole hävinnyt mihinkään, ja koko metsäsektori täytyy pitää meidän omassa kansallisessa päätösvallassamme. Tulevaisuudessa puuraaka-aineen käyttö laajenee uusiin uusiutuviin korkean jalostusasteen tuotteisiin, ja tässä Suomi voi olla tulevaisuudessa iso globaali toimija, Mäkynen uskoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Euroopan yhtenäisvaltio hiilivarastot ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka hiilineutraalisuustavoite metsät ideologiset hankkeet vihreä siirtymä luonnonvarat Hiilinielut kansallisomaisuus liittovaltiokehitys kansallinen itsemääräämisoikeus Euroopan unioni Ilmastonmuutos Lulucf Jukka Mäkynen ilmastopolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Suurin suomalaisiin metsiin kohdistuva uhka tulee EU:sta, ilmastovaatimukset menneet liian pitkälle – ”Peli pitää viheltää poikki”

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

EU-parlamentin ympäristövaliokunta luovuttaa vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta – Hakkarainen protestoi: ”Metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta! Peli vihellettävä poikki”

Hakkarainen EU:n ilmastopaketista: Näillä toimilla EU rasvaa omaa hirttoköyttään – ”Missä on se vaaka, jolla hiilidioksidia mitataan?”

Huhtasaari Strasbourgissa: ”Eurooppa pelastuu kyllä ja eurooppalaiset pärjäävät, kunhan nykymuotoisesta EU:sta päästään eroon”

Hakkarainen EU:n metsästrategiasta: ”Vihreä siirtymä on myrkky”

EU rankaisee metsätalousmaita puuttumalla metsäbiomassan käyttöön – Hakkarainen: ”Johan sen järkikin sanoo, että puu on uusiutuva luonnonvara”

Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








