

Mannheimin poliiseja paikassa, jossa afganistanilainen islamisti puukotti heidän kollegansa kuoliaaksi. / LEHTIKUVA
Mannheimin verinen veitsi-isku oli Saksassa yksi monista – poliitikot vaativat islamistien karkottamista ja rajua muutosta siirtolais- ja maahantulopolitiikkaan
Viimeisin tappava veitsi-isku tehtiin Saksasa viikko sitten Mannheimin kaupungin torilla, jossa afganistanilainen turvapaikanhakija surmasi 30-senttisellä taisteluveitsellään poliisin ja haavoitti viittä muuta ihmistä.
Saksassa tehtiin viime vuonna 13 844 veitsi-iskua. Sama tahti on jatkunut myös tänä vuonna. Lähes puolet iskuista on maahantulijoiden, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten tekemiä. Ulkomaalaisiksi ei lueta jo Saksan passin saaneita kaksoiskansalaisia.
Poliisi kuoli, poliitikko sai pahoja vammoja
Mannheimissa iskeneen islamistin ensimmäinen uhri oli puhetilaisuuteen valmistautunut saksalainen islamkriittinen poliitikko Michael Stürzenberger, joka sai iskusta vakavia vammoja kasvoihinsa ja jalkaansa.
Paikalla tilaisuutta valvomassa ollutta 29-vuotiasta poliisia afganistanilainen iski veitsellään päähän sellaisella vimmalla, että tämä kuoli kaksi päivää myöhemmin veitsen terän aiheuttamaan vaikeaan aivovammaan.
Liittokansleri vaatii karkotuksia
Islamistinen attentaatti synnytti torstaina liittopäivillä kovaäänisen ja riitaisan keskustelun Saksan maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta.
Liitokansleri Olaf Scholz (sd) nimitti tapausta terroriteoksi, joka takana on radikaalin islamismin ihmisvihamielinen ideologia.
Hänen mukaansa tällaiset rikolliset on karkotettava myös Syyriaan ja Afganistaniin, joita molempia on pidetty tähän asti maina, joihin ei karkoteta ketään niiden vaarallisuuden takia. Varsinkin vihreät ovat pitäneet tästä määrittelystä kiinni.
Oman maan suojelu menee edelle
Saksan oma turvallisuusintressi on Scholzin mukaan kuitenkin painavampi kuin intressi suojella rikollista. Myös terroritekojen ihannoinnin ja vähättelyn tulee johtaa hänen mielestään maasta karkottamiseen.
Karkotuksia yleisesti vastustavien vihreiden ryhmässä epäiltiin, ettei tekijän palauttamisesta päästä yksimielisyyteen Afganistania hallitsevien talebanien kanssa. He eivät myöskään halua, että talebaneille maksettaisiin sopimuksesta.
Saksan kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtaja Friedrich Merz vaati demarien, vihreiden ja liberaalien hallitukselta nopeaa ja päättäväistä reaktiota. Ainaisen varoittelun ja valittelun sijasta tarvitaan hänen mukaansa nyt konkreettisia tekoja.
Islamistinen keskus suljettava
Merz vaati sisäministeri Nancy Faeseria (sd) sulkemaan välittömästi Hampurissa sijaitsevan islamistisen keskuksen, joka on tullut kuuluisaksi uskonnon varjolla tekemästään aggressiivisesta agitaatiotoiminnastaan.
Keskuksen piiristä on järjestetty myös mielenosoituksia, joissa on vaadittu Saksan muuttamista islamilaiseksi kalifaatiksi sekä Saksan lain korvaamista islamilaisella sharialla.
Hallitusta Merz vaati lopettamaan Afganistaniin vuosittain ohjattavan satojen miljoonien eurojen arvoisen kehitysavun.
Vaihtoehtopuolue vaatii ”siirtolaiskäännettä”
Tapaus osoittaa, että Saksa ei kykene suojaamaan kansalaisiaan, sanoi oppositiossa istuvan oikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtaja Alice Weidel.
Hän vaati Saksaan ”siirtolaiskäännettä”, joka tarkoittaa rajojen sulkemisen laittomilta tulijoilta ja islamistien karkottamista.
Weidel syytti Mannheimin tapaukseen ja tuhansiin muihin veitsi-iskuihin viitaten hallitusta ideologiasta, joka suojelee rikollisia ja maksaa ihmishenkiä.
Hyvin integroituneesta tuli terroristi
Mannheimin iskuista pidätetty afganistanilainen Sulaiman A. saapui Saksaan vuonna 2013 veljensä kanssa alaikäisenä turvapaikanhakijana.
Vaikka hänen hakemuksensa hylättiin, niin hän sai silti luvan jäädä maahan. Myöhemmin hän avioitui naisen kanssa, jolla on Saksan passi. Avioparilla on 2- ja 3-vuotiaat lapset.
Medialle lausuntoja antaneet naapurit olivat pistäneet merkille aluksi esimerkillisen hyvin integroituneena pakolaisena pidetyn Sulaiman A:n muutoksen parrakkaaksi islamistiksi samalla kun hän muuttui aggressiiviseksi ja sulkeutuneeksi.
Poliisin tekemässä kotietsinnässä ja viestiliikenteestä löytyi merkkejä hänen kiinnittymisestään islamisteihin.
Saksassa islamistista ja terroristista potentiaalia
Saksassa on tilastojen mukaan 27 480 islamistia, joista 1 680:lla on ”islamistista ja terroristista potentiaalia”. Heistä 820:llä ei ole Saksan kansalaisuutta.
Osa islamisteista luokitellaan niin sanotuiksi ”vaarantajiksi”, jotka ovat koska tahansa valmiita osallistumaan terroritekoihin.
Saksan tuvallisuusviranomaiset varoittavat kohonneesta islamistisesta terrorivaarasta pian alkavien jalkapallon EM-kisojen yhteydessä.
Berliinin pelastuslaitos ja sairaalat ovat harjoitelleet mahdollisen iskun varalta. Kuvitellussa tilanteessa terrori-isku kohdistuu 900 ihmiseen, joista yli sata loukkaantuu erittäin vakavasti.
Saksassa on kuollut vuosina 2016-2023 tehdyissä islamistisissa terroriteoissa viisitoista ja loukkaantunut 104 ihmistä.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Michael Stürzenberger Nancy Faeser veitsi-isku laittomasti maahan tulevat Alice Weidel islamistit siirtolaiset karkotukset Olaf Scholz Turvapaikanhakijat Terrorismi Saksa Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Epäilty terrori-isku Saksassa: Veitsimies hyökkäsi islamisaatiota vastustavaan puhetilaisuuteen

Taas veitsihyökkäys Mannheimissa – nyt uhrina AfD:n paikallispoliitikko

Oikeisto- ja vasemmistoradikaalit sekä islamistit tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän rikoksia

Tutkimus: 85 % eurooppalaisista haluaa EU:lta enemmän tekoja laitonta siirtolaisuutta vastaan

Sisäministeri Rantanen: Hybridihyökkäyksiin vastaaminen on koko Euroopan asia – ”EU:n täytyy pystyä takaamaan oma turvallisuutensa kaikissa tilanteissa”

EU pyrkii takaisinottosopimukseen Nigerian kanssa – torjuakseen laitonta maahanmuuttoa

Poliittisesta väkivallasta epäilty italialainen vasemmistoaktivisti valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä

Taas hyökkäys Saksassa: Afgaani puukotti ukrainalaisnaista – Taleban lupaa ottaa karkotettavat vastaan

Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








