

Turun iskun päätekijä, marokkolainen Abderrahman Mechkah saapui Suomeen viime vuonna. Sitä ennen hän oli oleskellut mm. Saksassa, missä häntä syytettiin pahoinpitelystä. / LEHTIKUVA
Marokkolaisten oleskeluluvat nousussa – tänä vuonna jo 195 myönteistä päätöstä
Marokkolaisille myönnetään vuosittain satoja oleskelulupia, mutta varsinainen turvapaikka heltiää harvemmin, koska Marokko on luokiteltu turvalliseksi ja yhteiskunnallisesti vakaaksi valtioksi.
Suomesta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden määrä ei numeroiden valossa juurikaan ole vähenemään päin. Vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia, eli hakemuksia kansainvälisen suojelun perusteella, jätettiin 5 657 kappaletta.
Kuluvan vuoden 2017 tammikuun alusta kesäkuun loppuun jatkuneella puolen vuoden tarkastelujaksolla turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 797 kappaletta, eli suhteellisesti vain hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Turvapaikkoja eniten irakilaisille
Tänä vuonna myönteinen turvapaikkapäätös on tehty 1 564 hakemuksen kohdalla ja toissijaisen suojelun kohdalla 432 hakemuksessa.
Määrällisesti eniten turvapaikkoja on tänä vuonna tammi-kesäkuussa myönnetty irakilaisille, yhteensä 874 kappaletta. Samoin irakilaiset olivat tilastokärjessä koko viime vuoden osalta, jolloin heille myönnettiin 2 977 turvapaikkaa.
Tänä vuonna myönnetty 31 097 oleskelulupaa
Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan EU-direktiivien ja Suomen lain mukaan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.
He, jotka saavat myönteisen päätöksen, saavat myös oleskeluluvan. Kuitenkin henkilö voi päästä Suomeen myös pelkän myönnetyn oleskeluluvan perusteella.
Tänä vuonna oleskelulupia on myönnetty 31 097 kappaletta. Suhteellisesti määrä on vain hieman vähäisempi kuin viime vuonna, jolloin oleskelulupia myönnettiin kaikkiaan 62 972 kappaletta. Eniten oleskelulupia on myönnetty venäläisille.
Oleskeluluvan voi saada usealla erilaisella perusteella, esimerkiksi sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskeluluvan voi saada myös työpaikan tai opiskelupaikan perusteella. Nämä kolme ovat myös yleisimmät perusteet, joilla oleskelulupa heltiää.
Marokkolaisille 360 oleskelulupaa
Viime viikon perjantain Turun puukkoiskuihin liittyen poliisi esittää vangittavaksi viittä Marokon kansalaista. Päätekijää Abderrahman Mechkahia epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.
Päätekijä on tullut Suomeen turvapaikanhakijana viime vuonna ja saanut sittemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Marokkolaisille ei ole 2016 myönnetty ainuttakaan turvapaikkaa. Sen sijaan heille myönnettiin 360 oleskelulupaa. Tämän vuoden 2017 tammi-kesäkuun välisenä aikana marokkolaiselle on myönnetty oleskelulupa 195 kertaa, joten määrä on suhteellisesti hieman nousussa.
Kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa hakeneista 22 oli tämän vuoden tarkastelujaksolla marokkolaisia. Heistä vain kolme henkilöä sai myönteisen päätöksen.
Turvapaikka myönnetty 32 kertaa
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että vuoden 2015 alusta vuoden 2017 heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 247 Marokon kansalaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta.
Tällä aikavälillä turvapaikka on myönnetty vain 32 kertaa.
– Tänä vuonna turvapaikkojen myöntäminen on vähentynyt ylipäätään, kun turvapaikkaratkaisuihin alkaa jo vaikuttaa uusi oikeuskäytäntö, korkein hallinto-oikeus (KHO) on ottanut tiettyjä kantoja, joita nyt sovelletaan päätöksissä, Repo sanoo.
Suurimpana turvallisuusuhkana liikenne
Ulkoministeriön luokittelun mukaan Marokko on yhteiskunnallisesti vakaa ja myös ulkomaalaiselle vierailijalle suhteellisen turvallinen maa. Suurin turvallisuusuhka on liikenne. Tähän nähden on selvää, että varsinaisia turvapaikkoja marokkolaiset eivät yleensä saa.
Turvapaikka voidaan kuitenkin myöntää, jos hakija ei saa suojelua omasta maastaan ja häntä vainotaan alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Tällainen tilanne voi periaatteessa olla myös suhteellisen vakaassa valtiossa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: KHO:n ei pidä lähteä politikointiin – ”Miksi yhtäkkiä kiinnostutaan vain turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien pätevyydestä?”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








