
Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle kuntavaaleihin
Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.

MIKA RINNE
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri järjesti kunta- ja aluevaalistartin viime lauantaina. Ohjelmassa oli myös piirin syyskokous sunnuntaina.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas kannustaa puoleen kenttäväkeä kampanjoimaan täysillä ensi huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa.
Peltokangas piti kokousväelle innostavan puheen Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin syyskokouksessa Jyväskylässä sunnuntaina.
– Kannustan perussuomalaisia ja meidän henkisiä lähtemään tuleviin vaaleihin mukaan listoiltamme sekä kenttäväkeä tekemään täysillä sen, mitä kansanliikkeen eteen on tehty tähänkin asti, Peltokangas sanoo.
Vanhat puolueet yrittävät epätoivoisesti jarruttaa perussuomalaisten kannatuksen nousua esimerkiksi voivottelemalla sote-palvelujen kriisiä, vaikka ongelmien syynä on Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemä sote-uudistus.
– Ei me katsella sivuille tai taaksepäin. Menemme suoraan eteenpäin omilla loistavilla teemoilla. Opposition propagandan voi unohtaa ja keskittyä omaan tekemiseen. Se on joka tapauksessa Suomen etu, Peltokangas toteaa.
Peltokankaan mukaan tulevien kunta- ja aluevaalien ehdokashankinta etenee kuin juna.
– Täysillä listoilla lähdetään liikkeelle ja muuta ei edes ajatella. Ehdokashankinta on hyvässä vauhdissa. Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka, Peltokangas uhkuu.
Perussuomalaiset pitivät viikonloppuna näyttävän vaalistartin eri puolilla Keski-Suomea. Puolueen paikalliset luottamushenkilöt ja ehdokkaat tapasivat kuntalaisia lauantaina.
Vaaliteltoille saapui suuri joukko ihmisiä nauttimaan lämmintä glögiä sankassa lumisateessa, ja kinkkuarvonnan lomassa puntaroitiin myös vaaliteemoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
– Puolueelle on tärkeää, että meillä on hyvä koneisto. Se luo puitteet liittyä puolueeseen ja lähtemään ehdolle. Vaaliteltoilla on tärkeää kertoa ihmisille, millaista on olla perussuomalainen luottamushenkilö kunnassa, Immonen katsoo.
Hänestä on tärkeää, että luottamustehtäviin saadaan uusia ihmisiä.
– Arvostetaan pitkään työtä tehneitä luottamushenkilöitä ja annetaan tilaa uusille tulokkaille. Vanhoissa kuvioissa pysyminen on merkki pysähtyneisyydestä, joten kuntapolitiikassa pitää pystyä uusiutumaan, Immonen muistuttaa.
Kansanedustaja Immonen haluaisi keventää hyvinvointialueiden byrokratiaa karsimalla aluevaltuustojen kokoa ja pienentämällä niiden roolia päätöksenteossa.
– Aluevaltuuston roolia ja tarpeellisuutta pitäisi pohtia uudelleen. Poliitikkojen suuri määrä sekä iso rooli pitkittää päätöksentekoa ja jäykistää esimerkiksi pelastusviranomaisten toiminnan kehittämistä. Poliitikkojen ei ole tarkoituksenmukaista olla ohjaamassa pelastustoimea, Immonen sanoo.
Tuulivoimaloita nousee ympäri Suomea, ja Immosen mukaan ne ovat yksi kuntavaalien teema. Monet kuntalaiset vastustavat tuulivoimaloita muun muassa kiinteistöjen arvon alenemisen ja maisemahaittojen takia. Osa kunnanjohtajista puolestaan haluaa voimaloita, sillä he laskevat niiden kasvattavan paikallista kiinteistöveropottia.
– Tarvitsemme Suomeen tuulivoimalain. Nyt tuulivoimaloihin liittyvä kiinteistövero on nappikauppaa. Meidän pitäisi verottaa tuulivoimayhtiöiden voittomarginaalia, jolloin kunnat hyötyisivät niistä taloudellisesti, Immonen sanoo.
Hänen mukaansa kuntalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa esiin on noussut huoli suurpetokannan kasvusta. Lisäksi perinteinen suomalainen perhekäsitys on saanut kannatusta.
– Monien suomalaisten mielestä perheeseen kuuluvat äiti, isä ja lapset. Tämä on konservatiivinen näkemys, mutta sillä on paljon kannatusta. Suurpetojen osalta ainakin pohjoisessa Keski-Suomessa huolestuttaa erityisesti karhukannan voimistuminen. Sen hallitsematonta kasvua olisi syytä pystyä rajoittamaan metsästyksen avulla, Immonen kertoo.
Laukaan Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Tommi Leppänen kertoi vaaliteltalla lauantaina, että hän on tyytyväinen puolueensa kannatukseen.
– Meillä menee entistä paremmin. Olemme saaneet uusia ja nuoria ehdokkaita tuleviin vaaleihin. Suuri yleisö on meidän puolellamme. Keskusta on vaikeuksissa, kun ne ovat demareiden kanssa samaa pataa, Leppänen toteaa.
Hänen seuraajanaan vuodenvaihteen jälkeen jatkava Olli Puttonen on samoilla linjoilla.
– Perussuomalaisten kannatus on kasvamaan päin. Uusia ehdokkaita on joka ikäluokasta. Minulla on todella positiivinen fiilis vaaleja ajatellen. Tavoitteena on olla Laukaan suurin puolue ensi huhtikuun vaaleissa, Puttonen sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.

Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman toteaa, että moni äänestäjä on kuntavaaleissa mennyt aiemmin niin sanottuun pormestarilankaan: Helsinkiin on kokoomusta äänestämällä toki saatu kokoomuslainen pormestari, joka kuitenkin on pitkälti luovuttanut operatiivisen johdon apulaispormestarille. Samaan aikaan Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on ollut vihreä Anni Sinnemäki. Lopputulos ei ole imarteleva.

Median klikkiotsikoiden kautta politiikasta välittyy usein riitaisa vaikutelma, joka ei kerro koko todellisuutta yhteisten asioiden hoidosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kutsuukin kansaa perussuomalaisten tapahtumiin, mikäli kiinnostaa tietää, mitä politiikassa oikeasti tapahtuu. - Pysy kuulolla, ja tutustu siihen, mitä sanottavaa meillä oikeasti on, Purra sanoo.

Kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen minimisuojaetäisyyden säätämisestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Aloitteen ehdotus täydentäisi toimia, joilla hallitus tavoittelee tuulivoiman hyväksyttävyyden vahvistamista.

Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää