

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Meri ja Ronkainen: Ampumaratojen riittävyys varmistettava
Viime vuosikymmenien aikana ampumaratojen määrä on vähentynyt rajusti muun muassa ympäristönsuojelun ja meluhaittojen vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustajat Leena Meri ja Jari Ronkainen ovat tehneet kirjallisen kysymyksen ampumaratojen riittävyydestä vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan ja ihmisten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi.
Ampumaratojen määrä on vähentynyt rajusti viime vuosikymmenien aikana. Vielä 2000-luvun vaihteessa ratoja oli noin 2 000, kun tänä päivänä niitä on noin 650. Ampumaratoja on suljettu muun muassa ympäristönsuojelun ja meluhaittojen vuoksi, kun ratojen lähettyville on rakennettu eikä ampumaradalle ole osoitettu uutta aluetta.
– Haluamme, että ampumaradan perustamiseen ja ylläpitoon liittyvää byrokratiaa selkeytetään, jotta ampumatoimintaa eivät estäisi kohtuuttomat selvitysvaatimukset. Ampumaradan ylläpitäjälle voidaan asettaa ehdoksi esimerkiksi äänivallin rakentaminen, vaikka rata olisi kaukana asuinalueesta, kertovat kansanedustajat Leena Meri ja Jari Ronkainen.
– Kustannuksia aiheutuu myös maaperä- ja pohjavesitutkimuksista, joita luvan saaminen edellyttää. On huomattava, että suurin osa ampumaradoista pyörii vapaaehtois- ja talkootyön pohjalta, joten viranomaisen ei tule säätää ainuttakaan perusteetonta rasitetta toiminnan harjoittajien haitaksi.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit turvattava
Byrokratian selkeyttämisen lisäksi kansanedustajat haluavat hallituksilta toimia, jotta ampumaratojen ylläpitoon ja rakentamiseen myönnetään riittävästi rahoitusta. Laaja ja toimiva ampumarataverkosto palvelee esimerkiksi metsästäjiä, ampumaharrastajia, reserviläisiä ja viranomaisia. Siten määrärahojen lisääminen palvelisi niin viranomais- kuin harrastustoimintaa.
– Suomalaiset ovat viime aikojen tapahtumien jälkeen entistä kiinnostuneempia vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutukseen osallistumisesta. Tämä näkyy esimerkiksi MPK:n kurssitarjonnassa, kurssit täyttyvät ennätystahdilla. MPK järjestää ampumakoulutusta niin reserviläisille kuin myös aiheesta kiinnostuneille aloittelijoille, naisten kursseille ilmoittautuneita on jonoksi saakka, kertoo puolueen 1. varapuheenjohtaja ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri.
– Joten nyt olisi eduskunnan tehtävä turvata riittävät resurssit, jotta kaikki maanpuolustuksesta kiinnostuneet pääsevät mukaan kursseille eikä ampumapaikkojen vähäisyys rajoita kurssien kehittämistä.
– Maanpuolustustoiminnan ja viranomaisten lisäksi ampumaratoja käyttävät 300 000 metsästäjää ja tuhannet ampumaharrastajat. Siten yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi edistettäisiin tuhansien ihmisten harrastusmahdollisuuksia. Senkään arvoa ei sovi väheksyä, eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Ronkainen painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ampumakoulutus ampumaradat vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus turvallisuuskoulutus meluhaitat Maanpuolustuskoulutus MPK metsästäjät vapaaehtoinen maanpuolustus ampumaharrastus kirjallinen kysymys viranomaiset Ympäristönsuojelu Reserviläiset Leena Meri Byrokratia Jari Ronkainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna

Sivarista takaisin reserviin – Ronkainen: Onko reserviläisen siviilipalvelukseen hakua mahdollista perua?

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Koponen: Drone-yksiköt osaksi maanpuolustusta

Purra: Mihin tehtäviin määrättäisiin suomalaisnaiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta?

Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – ”On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”

Immonen: Ampumaratoja tarvitaan lisää – ”Rataverkoston on oltava kattava koko maassa”

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








