
MATTI MATIKAINEN
Ministeri Ranne: Hallituksen satsaukset kumipyöriin jatkuvat – tämän vuoden aikana teitä päällystetään 4 000 kilometriä
Hallitus jatkaa liikenneinfrastruktuurin korjausvelan kasvun hillitsemistä. Hallitus sopi budjettiriihessä, että korjausvelan purkamiseen esitetään yhteensä 200 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
Kansalaiset ja elinkeinoelämän toimijat tarvitsevat ja ansaitsevat toimivan ja turvallisen tieinfran, sanoo liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.
– Olemme sitoutuneet vähentämään huonokuntoisten teiden määrää ja parantamaan kumipyöräliikenteen arkea.
Rima pidetään korkealla myös ensi vuonna
Vuoden 2024 aikana päällystetään noin 4 000 km teitä ja saadaan huonokuntoisten teiden kilometrimäärä laskusuuntaan.
– Rima pidetään korkealla myös ensi vuonna eli asfaltintuoksua on tiedossa myös ensi keväänä. Hallitus rakentaa suomalaisille sitä, mitä arjessa tarvitaan, Ranne lupaa.
Korjausvelan purkaminen on viimein alkanut
200 miljoonan korjausvelkarahalla täydennettäisiin erityisesti maanteiden vuoden 2025 päällystysteiden ja rakenteiden korjausohjelmaa sekä siltojen korjausohjelmaa koko maassa.
Kuluvana vuonna 2024 korjausvelkaa puretaan 250 miljoonan euron määrärahalla. Rahoitus on kohdennettu tienpitoon maanteiden korjausvelan vähentämiseen.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Itäinen Suomi mielissään valtatie 15:n hankerahoituksen toteutumisesta – Sheikki Laakso: ”Vihdoinkin kuokka iskee maahan”
Ministeri Ranne: Turvallisuutta ja taloutta vahvistavat tiehankkeet nuijittu riihessä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne budjettiriihestä: ”Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Tietyömailla urakoidaan ennätyksiä ja vahvistetaan Suomea

Mäkelä: Hallitus investoi vahvasti liikenteeseen – ”Korjausvelkaa puretaan jopa 250 miljoonalla eurolla”

Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








