Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”

RT:n mukaan budjettiriihen väylärahoituksessa näyttää viimein orastavan hyvä kehityssuunta, joka ”pitää säilyttää yli hallituskausien”.

– Hallitus osoitti budjettiriihessä lähes 210 miljoonan euron lisäyksen perusväylänpitoon ja väyläverkon korjausvelan purkamiseen vuodelle 2025. Rahat tulevat hallituksen reilun 500 miljoonan euron korjausvelkapaketista, josta puolet otettiin käyttöön heti hallituskauden alussa. Reipas startti näkyy jo: teitä päällystetään tänä vuonna noin 4 000 kilometriä – yli kaksi kertaa viime vuoden määrä, RT toteaa tiedotteessaan.

Tiet paranevat tuntuvasti

Loppu korjausvelkaraha oli tarkoitus jakaa hallituskauden lopuille kolmelle vuodelle, mutta  infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry esitti etupainotteista rahankäyttöä.

– Halusimme tiestölle kaksi perättäistä hyvää vuotta, jolloin korjausvelka ei kasva. Nyt tämä toteutuu, ja tiet paranevat tuntuvasti myös 2025, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Juha Arvola toteaa.

RT:sta kerrotaan, että asvalttimiehiä tultiin kesällä henkilökohtaisesti kiittämään, kun teitä päällystettiin viimein myös alemmalla tieverkolla.

– Uskomme, että ryhtiliike väylärahoituksessa johtaa laajempaan havahtumiseen ja rahoitustason järkevöitymiseen myös pidemmällä aikavälillä.

”Fiksut päätökset tuottavat tulosta”

Rakennusteollisuus muistuttaa, että tilastojen valossa väylärahoitusta on laiminlyöty jopa vuosikymmeniä ja jäljet ovat karut: Suomen väyläverkon korjausvelaksi laskettiin vuoden alussa 4,2 miljardia euroa.

– Fiksut päätökset tuottavat onneksi tulosta. Tämän budjettiriihen myötä korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle. On tärkeää, että talouden sopeuttamisen lisäksi hallitus satsaa myös kasvuinvestointeihin, joita infrahankkeet nimenomaan ovat, INFRAn toimitusjohtaja ja RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo ja kiittelee, että ”ilmassa on nyt merkkejä väyläpolitiikan uudistumisesta”.