Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

väyläverkko

Antikainen: Useita merkittäviä tiehankkeita Pohjois-Karjalaan

Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”

Auto on se menopeli, jolla suurin osa meistä on tullut synnytyslaitokselta kotiin. 
Auto on myös se, jonka kyydissä viimeinen keikka hoituu. Auto on kiinteästi mukana lähes jokaisen suomalaisen arjessa, muistutti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne Mikkelissä pitämässään puheessa.

Eilen vietettiin valtakunnallista Auton Päivää. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne muistutti Mikkelissä pitämässään puheessa, että auto on välttämätön liikkumisväline valtaosalle suomalaisista.
&#8211; Meillä on kotona kaksi keskihintaista ja keski-ikäistä autoa, toinen on dielsel vuosimallia 2014, ja sillä on ajettu 220 000 km. Toinen on bensa-auto vuodelta 2015, jolla on takana 125 000 kilometriä.
&#8211; Autoja on ajanut 5/6 perheemme jäsenistä. Pienemmän auton kylkiä ja renkaita on kohdeltu monta kertaa kaltoin, mutta mitään pahempaa kolaria tai muuta vahinkoa autoille tai niiden kuskeille ei ole teillä tai parkkitaloissa sattunut. Olemme siis autoinemme suhteellisen tavallinen perhe, eikä autoilun arjesta etäänny onneksi liikenneministerinäkään.
Autokanta vanhenee edelleen
Liikennekäytössä Suomessa olevien henkilöautojen keski-ikä oli vuoden 2022 lopussa 12,9 vuotta. 
Auton romutusikä on 22 vuotta, kun EU:n keskiarvo on 15 vuotta.
&#8211; Tänä vuonna saatiin jo hallitusneuvotteluihin tietoja, että autokanta vanhenee edelleen. Uusien autojen kauppa ei käy. Tilauksia on tehty tänä vuonna noin puolet tavanomaista vähemmän. Ilmiö ei rajoitu Suomeen. Kiinassa sähköautojen tammi-maaliskuun myynti notkahti yli 30 prosenttia viime vuoden loka-joulukuuhun verrattuna. USA:ssa sähköautot kertyvät myyntivarastoihin, Euroopassa Volkswagen leikkaa sähköautojen tuotantoa, Ranne kertoo.
&#8211; Tammi-maaliskuussa autoja toimitettiin romutusjärjestelmään 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Autokannan uusiutuminen edellyttäisi noin 140 000 uuden auton ensirekisteröintiä vuosittain. Vuonna 2022 ensirekisteröitiin alle 82 000 uutta autoa. Voi olla, että ensi vuoden ensirekisteröintilukemat jäävät alle 60 000.
Hankintatuki ei auta vähävaraisia
Ranteen mukaan moni haikailee edelleen hankintatukia, mutta niitä ei tältä hallitukselta ole tulossa.
&#8211; Tuet eivät ole oikeudenmukainen ja vaikuttava ratkaisu autokannan uudistamiseksi. Hankintatukea hyödyntäneet olivat Trafocomin selvityksen mukaan muuta väestöä ja muita uusia autoja ensirekisteröineitä varakkaampia. Heistä 57 prosenttia olisi hankkinut sähköauton ilman tukeakin. Vähävaraisia tuki ei auta, varakkaat eivät sitä tarvitse.
&#8211; Ilmastotavoitteiden mukaan Suomessa tulisi vuonna 2030 olla 750 000 ladattavaa autoa. Tämä ei ole mahdollista ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin 3 miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä. On epärealistista kuvitella, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima, Ranne huomauttaa.
Polttomoottoreita ei pidä tuomita
Ranteen meilestä EU:n tai Suomen hallinnon tehtävä ei ole määrätä, mikä on tulevaisuuden autojen, traktoreiden tai työkoneiden toimintaperiaate tai käyttövoima. Hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä.
&#8211; Suomen miljoonien polttomoottoreiden käyttöä ei pidä tehdä mahdottomaksi. Sen sijaan on luotava puitteet markkinaehtoisesti kilpailukykyisille, puhtaille, fossiilivapaille ja kehittyneille uusituville tai synteettisille polttoaineille, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa.
&#8211; Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto, vaan niihin siirtymisen pitää olla taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu, sitten kun auto on vaihdettava, Ranne sanoo.
Hallitus ei kurita autoilijoita
Hallitus ei ole menossa autoilijan kukkarolle vaan päinvastoin.
&#8211; Me kaikki tiedämme, että kun Suomen talous on kurjassa kunnossa. Me käännämme talouden suunnan, koska on pakko.
&#8211; Suomi on Pohjolan alisuorittaja ja heikoin talous. Enemmistö Euroopan maista on onnistunut pienentämään velkasuhdettaan koronasta, Ukrainan sodasta ja muista kriiseistä huolimatta, mutta Suomessa se on vain kasvanut. Tähän päälle tulevat Suomen talouden muut haasteet: työn määrä ei kasva, tuottavuuden kehitys on heikkoa, väestö vanhenee, Marinin hallituksen soteuudistus kaatuu syliin ja velanhoitomenot ovat vanhojen velkasyntien vuoksi räjähtämässä käsiin, Ranne muistuttaa.
Suomea vahvistettava tasapuolisesti
Ranteen mukaan niin suuria säästöjä, että talous saataisiin niillä tasapainoon yhden vaalikauden aikana, ei ole mahdollista tehdä romuttamatta suomalaisten arkea. Kokonaisveroasteen nosto ei myöskään ole ratkaisu.
&#8211; Hallitus onkin valinnut talouspolitiikan, joka säästää ja vahvistaa Suomea tasapainoisesti, vaikka se sisältää myös kipeitä päätöksiä. Velkaa joudutaan vielä ottamaan, mutta hallitus kääntää valtion talouden selvästi tasapainoisempaan suuntaan, kohentaa taloutta ja taittaa julkisen velkasuhteen kasvun.
&#8211; Menoja alennetaan asteittain koko vaalikauden ajan, jonka tuloksena julkinen talous vahvistuu kuudella miljardilla eurolla. Tästä summasta suoria säästöjä on neljä miljardia ja niitä toteutetaan etupainotteisesti ja laaja-alaisesti. Me kannustamme ja velvoitamme työntekoon ja yrittäjyyteen, siihen, että kukin rakentaa Suomea oman kykynsä ja voimiensa mukaan, Ranne sanoo.
Ministeriö mukana säästötalkoissa
Hallitus keventää työn verotusta 500 miljoonalla eurolla &#8211; painottaen pieni- ja keskituloisia. Verot kevenevät lähes yhdellä prosenttiyksiköllä 20 000–25 000 euron vuosituloilla. Kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä liikkumisen verotusta. Liikennepolttoaineiden verotus alenee 160 miljoonalla vuoden 2024 alusta.
&#8211; Myös johtamani liikenne- ja viestintäministeriö virastoineen osallistuu säästötalkoisiin ja Suomen rakentamiseen. Olemme aikaisempaa tarkempia rahojen käytössä kautta linjan.
&#8211; Laskemme investointirahoitustasoa hallituskauden aikana 720 miljoonalla eurolla. Toisaalta me toteutamme lähes kolmella miljardilla liikenneinvestointeja, joilla rakennetaan koko Suomeen kasvun edellytyksiä. Painotamme teiden kunnon ja turvallisuuden parantamista sekä elinkeinoelämän tarpeita. Tiestön korjausvelan taittaminen ja kasvun pysäyttäminen on keskeinen päämäärämme. Investoimme väyläverkon kehittämiseen 1,6 miljardia euroa, josta 0,52 miljardilla taklataan korjausvelkaa ja parannetaan turvallisuutta. Investointeja ei rahoiteta velkaa paisuttamalla vaan myymällä valtion omaisuutta, Ranne kertoo.
Merkittäviä panostuksia väyläverkkoon
Hallituksen velvollisuus on tervehdyttää julkista taloutta, karsia tuhlailua ja vahvistaa Suomea.
&#8211; Urakka on valtava, mutta välttämätön, jotta Suomi olisi turvallinen ja hyvä myös tuleville, maatamme rakentaville sukupolville. Hyvä autoilijoille, työtä tekeville ja yrittäjille. Niin hyvä, että meillä on varaa huolehtia heikoimmista ja tulevista, Suomen rakentavista sukupolvista, Ranne painottaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käärinyt hihat ja aloittanut paitsi osaltaan talouskurinpalautuksen, myös työt sujuvan ja turvallisen liikenteen eteen.
&#8211; Meillä on valmistelussa mm. taksilain korjaussarja, julkisen liikenteen tehostamistekoja, liikenneturvallisuuden parantamispaketti ja 1,6 miljardin väylien, teiden, siltojen, vesiväylien kehittämis- ja korjausohjelma. Tästä yli puoli miljardia pistetään routavaurioiden ja muuten huonossa kunnossa olevien teiden ja siltojen korjausvelan taittamiseen.
&#8211; Jokaiseen maakuntaan on tulossa routavaurioiden korjausta ja liikenneturvallisuuden kohentamista. Investointien tärkeysjärjestystä ja aikataulua lyödään lukkoon syksyn budjettiriihessä, Ranne sanoo.
Tavoitteeksi nolla kuolemaa liikenteessä
Vaikka liikennekuolemat ovat Suomessa puolittuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, kuoli tieliikenteessä viime vuonna 196 ihmistä. Liikennekuolemien määrä on suhteessa väkilukuun yli 1,5 kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Norjassa. 58 prosenttia kuolimista tapahtui henkilöautoissa.
Terveydenhuollon tietoon tuli vuonna 2021 439 vakavasti loukkaantunutta. Kaiken kaikkiaan loukkaantuneita on vuosittain 3 500-4 000.
&#8211; Hallituksella ja koko Suomella on yhteinen tavoite, jota kohti meidän kaikkien pitää mennä: nolla liikennekuolemaan vuonna 2050. Tavoite ei ole mahdoton, mutta se on kova, kun se toteutuu. Se on maailmanennätys. Se on niin kova, että siinä tarvitaan meitä kaikkia, Ranne sanoo.
&#8211; Me ministeriössä tulemme tekemään parhaamme maailmanennätyksen saavuttamiseksi. Me parannamme turvallisuutta korjaamalla väyliä, vaatimalla kuskeilta ajotaitoa, valvomalla ja säätämällä turvallisuutta lisääviä lakeja. Me tulemme tekemään aikaisempaa enemmän ja parempaa yhteistyötä suomalaisten kanssa liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Keskitytään vain ajamiseen
Ranne sanoo, ettei liikenne- ja viestintäministeriö ole byrokraatti, joka vaikeuttaa autoilua tai pölyttynyt, arjesta vieraantunut virkakone, vaan turvatyyny, joka tekee parhaansa sen eteen, että autoilu olisi sujuvaa, kohtuuhintaista ja turvallista.
&#8211; Me liikenne- ja viestintäministeriössä, ja minä henkilökohtaisesti ministerinä, äitinä ja vaimona, tulen tekemään parhaani, että liikenteessä olisi turvallisempaa.
&#8211; Meidän jokaisen on otettava vastuuta toisistamme ja itsestämme liikenteessä niin, että jokainen, joka lähtee päivittäin liikenteeseen, töihin, kouluun, harrastuksiin, ihan muuten vain ajelemaan, palaa kotiin kunnossa, turvallisesti ja ilman isompia vahinkoja.
&#8211; Ei näprätä niitä kännyköitä tai laiteta huulipunaa, kun ollaan ratissa. Ei oteta, kun ajetaan. Teillä ei temppuilla tai kaahailla. Noudatetaan nopeusrajoituksia ja huomioidaan keli. Varataan riittävästi aikaa, Ranne listaa.
Huono päivä ei saa näkyä ratissa
Ranne vetoaa autoilijoihin, jotka näyttävät omalla toiminnallaan mallia lapsille ja nuorille:
&#8211; Meillä kaikilla on joskus huonoja päiviä ja kiire, keli on huono ja lapsi huutaa takapenkillä. Koko perheellä on nälkä, harrastuksiinkin pitäisi kuskata ja kodinkone on hajonnut.
&#8211; Silti on aina muistettava, että kaikessa arjen ja elämän pyörityksessä mikään ei ole niin tärkeää tai raivostuttavaa, että sen vuoksi kannattaisi ottaa liikenteessä riskejä. Ei yhtään mikään. Ei edes se, että ei meinaa ehtiä vaimon synnytykseen. Vaimolle ja vauvalle on kaikkein tärkeintä, että isä tulee turvallisesti heidän luokseen, vaikka sitten myöhässä.
&#8211; Ajellaan autoilla, eletään arkea ja pidetään toisistamme huolta.

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Uuden hallituksen hallitusohjelma tuo maahan työpaikkoja, suomalaista työtä ja työllisyyttä, rohkeampia yrityksiä ja investointeja sekä kansalaisille parempaa ostovoimaa. Hallitusohjelma tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös uusilla investoinneilla.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi eduskunnassa ryhmäpuheenvuorossaan, että hallitus tulee toteuttamaan mittavan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää niin rautatieverkon kehittämistä eri puolella maata kuin muitakin työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita. Siis koko maassa.
&#8211; Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen suunnataan potista 1,6 miljardia euroa. Väyläverkon investoinnit kohdistetaan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille ja pahimpien pullonkaulojen purkamiseen. Hallitus huomioi myös alempiasteisen tieverkon, Purra sanoi.
Investointeihin ei oleta uutta velkaa
Infrapaketti rahoitetaan valtion omaisuuden myynneillä.
&#8211; Investointeihin ei oteta velkaa. Valtion omaisuus vain vaihtaa muotoaan. Omaisuuden myynti keventää samalla valtion sijoitusriskejä ja siirtää painopistettä finanssisijoittajuudesta valtion perustehtäviin keskittymiseen.
&#8211; Tämä hallitus keskittyy monessa muussakin asiassa perusasioihin ja perustehtäviin, eli niihin, jotka valitettavasti viime aikoina ovat jääneet kovasti jalkoihin, Purra sanoi.
Kokonaisveroaste ei nouse
Huomiota voi kiinnittää myös siihen, mikä ei muutu.
&#8211; Kokonaisveroaste ei nouse. Yritysten yhteisöveroaste ei nouse. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Maakuntaveroa ei tule. Eläkkeisiin ei kosketa, Purra lupasi
Valtiontaloutta ohjaa jatkossa kehysjärjestelmä, joka asettaa katon pääluokkakohtaisille menoille ja lisätalousarvioille &#8211; tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus aikoo myös noudattaa menokattoja.

Painopiste siirtyy epäolennaisuuksista valtion perustehtäviin: Väyläverkkoon ja rautateille tulossa miljardien investointi

Eduskunta aloitti tänään keskustelun hallitusohjelmasta. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti ryhmäpuheenvuorossaan heikon julkisen talouden korjaamisen välttämättömyyttä.

&#8211; Suomen julkisen talouden tilanne on kestämätön. Uusi hallitus tulee ohjelmallaan korjaamaan tilanteen ja oikaisemaan suunnan. Me haluamme jättää lapsillemme maan, joka säilyy pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, varmistaen samalla työnteon ja yrittämisen edellytykset, Riikka Purra aloitti.
Suomessa vallitsee Purran mukaan laaja yhteisymmärrys talouden tilanteen vakavuudesta.
&#8211; Maamme velkasuhteen kasvun pysäyttäminen ja tulevan EU:n talouskurisopimuksen noudattaminen edellyttävät valtiovarainministeriön arvion mukaan kuuden miljardin euron sopeutustoimia tällä vaalikaudella, ja näinkin sopeuttamisurakkaa riittää seuraavallekin hallitukselle.
Ratkaisuja on löydettävä sisältä
Purra huomautti, että talouskasvu tulee arvioiden mukaan olemaan heikkoa, eikä hallitus pysty vaikuttamaan kaikkiin muuttujiin.
&#8211; Hallitus ei pysty toimillaan muuttamaan maamme väestörakennetta, kansainvälistä taloussuhdannetta, Venäjän ulkopolitiikkaa tai Italian velkasuhdetta. Menojen kasvua hillitsemällä ja joustavuudella me tulemme selviämään edessä häämöttävistä haasteista ilman, että suomalaiset joutuisivat kohtuuttoman eteen.
&#8211; Maallemme on myös jätettävä taloudellista liikkumavaraa yllätysten varalta. Etenkin turvallisuuspoliittinen vaikea tilanne haastaa jatkuvasti myös meidän talouttamme, Purra korosti.
Oikeudenmukaisuutta ja vastuuta
Purran mielestä oikeudenmukaisuudella on poliittisessa puheessa usein tarkoitettu kansalaisten ja jopa kansakuntien tulojen ja varallisuuden tasaamista eli lopputulosten tasa-arvoa.
&#8211; Oikeudenmukaisuudeksi voidaan kuitenkin kutsua – ja minä haluan kutsua – ihmisten ja kansakuntien oikeutta oman työnsä hedelmiin ja vastuuta omista taloudellisista sitoumuksistaan, Purra huomautti.
&#8211; Oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että veronmaksajan rahat ovat valtion ja että valtio päättää, mitä rahalla tehdään. Tai että kaikkea, siis kaikkea, rahoitetaan veronmaksajan rahalla. Velaksi.
Ei pelkkiä tukia ja oikeuksia
Purra totesi, ettei kehityksen päätepisteenä voi olla yhteiskunta, jossa ihminen saa mahdollisimman paljon tukia ja kaikkeen on vain oikeuksia.
&#8211; Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia. Kullekin kykyjensä ja voimiensa mukaan.
&#8211; Kansalaisten ja kansakuntien vastuun lisääminen omasta taloudestaan on myös oikein. Tämä vähentää moraalikadon, vapaamatkustamisen ja kilpailukyvyttömyyden tapaisia ongelmia. Siirtymä vasemmalta oikealle on tosiasia, ja sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia, Purra ennusti.
Käytännön tekoja
Hallitusohjelma tähtää julkisen talouden tasapainottamiseen menoleikkauksin, rakenteellisin uudistuksin sekä työllisyyden kasvattamisen kautta. Ohjelman toimenpiteet eivät Purran mukaan ole ideologisia, vaan pohjaavat valtiovarainministeriön arvioihin ja taloustieteeseen.
&#8211; Emme kutsu menolisäyksiä tulevaisuusinvestoinneiksi tai kovempaa verottamista oikeudenmukaisuudeksi. Emme kuvittele, että velka ei tulisi maksettavaksi tai että lainattu raha olisi ilmaista. Olemme palanneet normaalin talouden ymmärryksen aikakaudelle, Purra sanoi.
Kannustava verotus
Purran mukaan palkkatuloverotuksen keventäminen lisää työnteon kannustimia ja vahvistaa ostovoimaa. Verokevennyksissä painotetaan pieni- ja keskituloisia, kun taas kaikkein suurituloisimpien osalta jatketaan solidaarisuusveroa eli korotettua veroprosenttia.
&#8211; Työllisyyden paraneminen tulee vähentämään sosiaaliturva- ja työttömyysmenoja, ja kasvattamaan verotuloja. Tämä osaltaan vähentää tarvetta menoleikkauksille, Purra korosti.
Hallitus ei nosta polttoainehintoja
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Hallitus takaa ohjelmassaan, ettei se tule nostamaan pumppuhintoja. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.
&#8211; Kasvavien valmisteverotuottojen ja seuraamusmaksujen ohjaaminen hintakompensaatioon varmistaa, että pumpulla tankkaava suomalainen huokaisee kerrankin helpotuksesta. Pitkien välimatkojen maassa tämä turvaa elämisen ja yrittämisen edellytyksiä. Ensimmäistä kertaa Suomen hallitus tekee vain sellaista ilmastopolitiikkaa, että se ei nosta arjen kustannuksia eikä heikennä kilpailukykyä, Purra linjasi.
Lääkehintojen vaikutus pieni
Julkisuudessa on esitetty huolia lääkkeiden kallistumisesta. Purra muistutti, että arvonlisäveroasteen nousu neljällä prosenttiyksiköllä tarkoittaa valtiovarainministeriön laskelman mukaan, että pienituloisimmalla kymmenyksellä lääkemenot kasvavat keskimäärin 2,3 eurolla kuukaudessa.
&#8211; Lääkekatto eli vuosiomavastuu on edelleen noin 600 euroa vuodessa, mikä suojaa lääkkeitä paljon tarvitsevia hintojen nousulta.
Ei sairaana töihin – turhat poissaolot pois
Ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi omavastuupäiväksi on herättänyt pelkoja tulojen pienenemisestä ja sairaana töihin tulemisen yleistymisestä. Purra huomautti, että mikäli työehtosopimuksessa on sovittu, että ensimmäinen sairauspäivä on palkallinen, se on jatkossakin palkallinen.
&#8211; Tarkoituksena on vähentää turhia poissaoloja, ja kyllä, niitäkin on. Kenenkään ei haluta tulevan sairaana töihin, Purra totesi.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että todellisuudessa aiheettomat, ilman lääkärintapaamista tehdyt lyhyet sairauspoissaolot ovat pois työnantajan ja siten myös työntekijöiden pussista. Tarkoitus ei ole aiheuttaa tarpeetonta haittaa, vaan vähentää väärinkäytöksiä sekä ohjata varmuuden vuoksi sairauslomaa ottaneita epävarmoja työntekijöitä suoran vapaapäivän sijaan esimerkiksi etätöihin tai korvaaviin työtehtäviin.
&#8211; Lapsen sairastumisen takia kotiin jäävä työntekijä on oikeutettu samoihin etuuksiin kuin aiemminkin, Purra sanoi.
Ohjelma tuo suomalaista työtä
Purra pitää itsestäänselvänä, että ”talouden tilanteen perintönä tälle hallitukselle jättäneet tahot” tulevat arvostelemaan hallituksen ohjelmaa ankarasti.
&#8211; Maltti on valttia, eikä pelottelu ole aiheellista. Luotan siihen, että kansalaiset, lehdistö ja talouden asiantuntijat tulevat saamaan ison kuvan kohdalleen ja pystyvät näkemään hallitusohjelman vievän meitä oikeaan suuntaan. Kaikilla sektoreilla.
&#8211; Tämä hallitusohjelma tuo maahan työpaikkoja, suomalaista työtä ja työllisyyttä, rohkeampia yrityksiä ja investointeja, kansalaisille parempaa ostovoimaa, Purra luetteli.
Mittava infrapaketti
Hallitusohjelma tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös investoinneilla. Hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää rautatieverkon kehittämistä eri puolella maata ja muita työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita.
&#8211; Koko maassa. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen suunnataan potista 1,6 miljardia euroa. Väyläverkon investoinnit kohdistetaan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille ja pahimpien pullonkaulojen purkamiseen. Hallitus huomioi myös alempiasteisen tieverkon. 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys käynnistyy heti, Purra kertoi.
Infrapaketti rahoitetaan valtion omaisuuden myynneillä. Velkaa ei siis Purran mukaan investointeihin oteta, eikä valtion omaisuuden määrä muutu, vaan se vaihtaa muotoaan.
&#8211; Omaisuuden myynnit keventävät samalla valtion sijoitusriskejä ja siirtävät painopistettä finanssisijoittajuudesta valtion perustehtäviin keskittymiseen. Tämä hallitus keskittyy monessa muussakin asiassa perusasioihin ja perustehtäviin, niihin, jotka oikeamielisen poseeraamisen ja hyvesignaloivan retoriikan aikakaudella jäivät kovasti jalkoihin, Purra perusteli.
Eläkkeisiin ei kosketa
Purran mielestä huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, mikä ei muutu.
&#8211; Kokonaisveroaste ei nouse. Yritysten yhteisöveroaste ei nouse. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Maakuntaveroa ei tule. Eläkkeisiin ei kosketa.
&#8211; Valtiontaloutta ohjaa jatkossa kehysjärjestelmä, joka asettaa katon pääluokkakohtaisille menoille ja lisätalousarvioille &#8211; tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus aikoo myös noudattaa menokattoja, Purra huomautti.
Talouden korjaamiselle vahva mandaatti
Julkisen talouden saattaminen kestävälle polulle on Purran mielestä välttämätöntä.
&#8211; Turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta ei ole mahdollista tinkiä. Heikoimmassa asemassa olevat tulee huomioida, samalla kun kansalaisten ja yritysten &#8211; kuten myös muiden EU-maiden &#8211; vastuuta itsestään ja taloudestaan on mahdollista lisätä.
Purra totesi, että kansa on antanut vahvan mandaatin Suomen julkisen talouden tasapainottamiselle siten, että valtion menot asetetaan tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Aitoa hyvinvointia ei ole se, että mikäli vain voidaan verottaa enemmän tai velanotto on mahdollista, verotetaan ja velkaannutaan lisää, ja rahat käytetään äänestäjiä miellyttävällä tavalla. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Me katsomme kokonaisuutta, rakkaan isänmaamme etua, Purra sanoi.
&#8211; Vaikka hallitusohjelmamme tavoitteet ja toimenpiteet ovatkin kohdallaan, hyväkin suunnitelma on vain niin hyvä kuin sen toteutus, Purra muistutti.
Kannamme vastuumme
Purra myönsi, että linjauksien muuttaminen hallituksen esityksiksi ja lainsäädännöksi vie aikansa. Osa rakenteellisista uudistuksista tuo hyötyä viiveellä ja epäsuorasti työpaikkojen ja talouskasvun muodossa.
&#8211; Tällöin toimien hyödyllisyyttä tai välttämättömyyttä on helppo epäillä. Oppositio varmasti tekisi monet asiat toisella tavalla ja saattaa sen tiettäväksi kaikin mahdollisin keinoin.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä seisoo tämän ohjelman takana yhtenäisenä. Kannamme vastuumme ja osallistumme yhteisen laivamme luotsaamiseen pois karikoilta. Monet asiat muuttuvat, ja juuri niin pitää ollakin, Purra sanoi.

Purra: Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia

väyläverkko

Antikainen: Useita merkittäviä tiehankkeita Pohjois-Karjalaan

Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Painopiste siirtyy epäolennaisuuksista valtion perustehtäviin: Väyläverkkoon ja rautateille tulossa miljardien investointi

Purra: Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025