

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan
Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa palastellaan kotimaisen työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin ja analysoidaan laajasti työmarkkinoiden ongelmia. Raportin tuloksista on selvästi havaittavissa, että työntekijöiden palkkaamisen vaikeudet johtuvat usein muista syistä kuin siitä, että tarvittavaa työvoimaa ei olisi saatavilla. Työperäistä maahanmuuttoa raportissa esitetään kohdennettavaksi vain korkean tuottavuuden aloille, joissa palkkataso on vähintään 85 prosenttia suomalaisten mediaanipalkasta.
Suomessa väitetään olevan pulaa työvoimasta. Etenkin eduskuntavaalien alla kaikki puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – hehkuttivat väkevästi työperäisen maahanmuuton puolesta.
Vaatimukset ulkomaisten työntekijöiden haalimisesta Suomeen näyttäytyvät hieman ristiriitaisilta siihen nähden, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia vailla työtä olevia ihmisiä ja heidän lisäkseen vajaatyöllistettyjä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä. Silti poliittisessa keskustelussa esiintyy edelleen väitteitä, joiden mukaan Suomi ei muka tule pärjäämään ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Perussuomalaisten lisäksi tutkijat ovat torpanneet työvoimapulasta paasaavien poliitikkojen vaatimuksia. Esimerkiksi maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen pitää puheita työperäisestä maahanmuutosta epärealistisina ja vastuuttomina. Saukkosen mukaan etenkään huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia ei ratkaista maahanmuutolla.
Realismia työvoimapuladebattiin tarjoaa myös tuore työ- ja elinkeinoministeriön raportti, jossa palastellaan työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin. Raportissa osoitetaan, että usein syyt rekrytoinnin vaikeuteen ovat jossain muualla kuin tarvittavan työvoiman saatavuudessa. Varsin usein syynä ovat heikot työehdot sekä järjestelmän luomat kannustinongelmat.
Melkein joka kolmas siivooja on työtön
Tilannekuva työmarkkinoiden rekrytointiongelmista on jaettu kahteen osa-alueeseen: varsinaiseen työvoimapulaan, jossa vapaata työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla ja kohtaanto-ongelmaan, jossa vapaata työvoimaa on, mutta työnantajat silti kokevat huomattavia rekrytointivaikeuksia.
Esimerkiksi ammateista, joissa tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään raportissa mainitaan sote- ja ICT-alojen ammatit. Sotealalla olevien työttömien työnhakijoiden työllistäminen ei raportin mukaan riittäisi täyttämään kaikkia avoinna olevia tehtäviä. Tällaisia työnimikkeitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, yleis- ja erikoislääkärit, puheterapeutit ja psykologit.
Samaan aikaan Suomessa on useita matalan palkkatason tehtäviä, joilla aloilla työvoiman kysyntä on suurta, mutta tekijöitä on runsaasti työttöminä: esimerkiksi tarjoilijoita työttöminä on 16 prosenttia, vartijoita 9 prosenttia ja kioskimyyjiä 29 prosenttia.
Siivousalalla huomiota herättää se, että siivoojista 31 prosenttia – siis melkein joka kolmas – on työttömänä.
Heikosti palkattujen pula-ammattien kärjestä löytyvät tarjoilijat, joiden paikkoja on auki 516 enemmän kuin työvoimaa olisi tarjolla. Tarjoilijoiden palkoissa on havaittu olevan nousupaineita, mutta ravintoloiden kannattavuus rajoittaa palkkakilpailua, mikä puolestaan hidastaa työvoiman liikkuvuutta.
Etenkin ravintola-alalla työvoiman saatavuuden ongelmat liittyvät palkan ohella työolosuhteisiin ja työsuhdeturvaan. Avoimista paikoista liki 80 prosenttia on vuokratyötä, lyhyitä määräaikaisuuksia tai osa-aikaisia työsuhteita, mikä heikentää alan houkuttelevuutta. Tämä yhdessä matalan palkkatason kanssa heikentää kannustimia hakeutua näihin töihin.
Näiden ja eräiden muiden alojen kohonneet työttömyyslukemat onkin syytä pitää mielessä, kun työnantajayritykset ja poliitikot esittävät puhetta alojen työvoimapulasta.
Kotimaisten työllistymistä edistettävä
Onko työperäisen maahanmuuton lisääminen vastaus Suomen työmarkkinaongelmiin? Ministeriön raportin vastaus on kieltävä. Raportin mukaan ensisijainen keino työvoiman saatavuuden parantamiseksi ei ole tarjonnan lisääminen, sillä Suomessa vapaata työvoimaa olisi saatavilla – vaikkakaan ei ihan niin paljoa, että kaikki avoimet paikat pystyttäisiin täyttämään.
Ulkomaista työvoimaa virtaa tälläkin hetkellä paljon erityisesti matalapalkka-ammatteihin, joita ovat esimerkiksi toimisto- ja laitossiivoojat, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, talonrakentajat, lähihoitajat sekä myyjät. Näissä ammateissa ulkomaisen työvoiman potentiaali nousee näin ollen suureksi, mutta tilanne on johtanut niin sanottuun negatiiviseen työvoimapulaan. Tämä tarkoittaa sitä, että avoimet työpaikat voisivat hypoteettisesti olla täytettävissä jo valmiiksi työttöminä työnhakijoina olevilla henkilöillä. Tarjolla olevan työvoiman työllistymisen esteenä voivat kuitenkin olla esimerkiksi kannustinloukut.
Lisäksi on eräitä työvoimapula-ammatteja, joissa tarvittavan koulutuksen suorittaminen sekä kotimaisten kielten riittävän taitotason saavuttaminen muutenkin hidastavat maahanmuuttajan matkaa työmarkkinoille. Ulkomaan kansalaisuuden nähdään lisäksi olevan yksi työllistymistä vaikeuttava riskitekijä.
Tässä tilanteessa olisikin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista olla perusteltua pidättäytyä työvoiman rekrytoinnista ulkomailta ja sen sijaan keskittyä sellaisiin toimiin, jotka edistävät kotimaisten työttömien työnhakijoiden työllistymistä.
Työperäiselle maahanmuutolle ei juuri tukea
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on ollut työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen useille ammattialoille. Ministeriön raportti ei kuitenkaan anna tällaiselle politiikalle varauksetonta tukea. Raportin suosituksen mukaan puhuttaessa julkisin varoin tehtävästä työvoiman houkuttelusta, on resurssit järkevintä kohdistaa korkean tuottavuuden aloille.
Koska työperäisen maahanmuuton lisäämisellä pyritään julkisen talouden tasapainottamiseen, on olennaista, että työperäinen maahanmuutto kohdistuu ammatteihin, joissa muuttajat pystyvät elättämään itsensä ja perheensä työtuloillaan.
Perussuomalaisten mukaan työperäinen maahanmuutto tulisi nähdä vain täydentäväksi elementiksi suomalaisilla työmarkkinoilla. Perussuomalaisten mukaan Suomesta haettavan työluvan edellytyksenä tulisi jatkossa olla Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot.
Myös ministeriön raportissa esitetään ulkomaisen työvoiman houkuttelulle ennakkoedellytyksiä: ulkomaisen työvoiman houkutteleminen Suomeen tulisi kohdistua lähinnä ammatteihin, joissa kotimaisen työvoiman tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään, joissa kielitaito tai tutkintovaatimukset eivät näytä kohtuuttomasti hidastavan matkaa työmarkkinoille ja joissa palkkataso on vähintään 85 % suomalaisten mediaanipalkasta. Näin ollen raportista ei voi löytää tukea matalapalkkamaahanmuuton edistämiselle.
Työnteon kannustimia voi lisätä monella tavalla
Työvoiman saatavuuden ongelmiin raportissa nähdään yhtenä ratkaisuna Suomessa jo olevien ihmisten osaamisen ja työkyvyn kehittämisen potentiaalin ottamisen hyötykäyttöön. Raportin mukaan kohtaanto-ongelmaa tulisi taklata ottamalla käyttöön toimia, joilla edistetään siirtymien tukemista ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille. Ylitarjonta-ammatteja löytyy monista pienistä luovan alan ammateista, mutta myös joistakin lukumääräisesti suurista ammateista kuten myyjät. Ylitarjonta-alojen koulutusta tulisi myös supistaa.
Työmarkkinoilla liikkuvuutta voidaan lisätä myös palkkakilpailulla. Raportin mukaan yritysten kannattavuuden ja tuottavuuskehityksen parantuminen lisäisi työllistymisen kannusteita, kun yritysten mahdollisuus työsuhteiden ehtojen parantamiseen ja palkkakilpailuun lisääntyisi.
Työn vastaanottamisen kannusteita voisi periaatteessa parantaa myös työttömien sosiaaliturvan heikentämisellä, mutta jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla joustojen on havaittu olevan hyvin pieniä tai jopa olemattomia.
Työttömien työnhakijoiden kannusteita olisi kuitenkin helppo parantaa monilla muilla selkeillä toimilla, kuten purkamalla byrokratialoukkuja, keventämällä raportointivelvoitteita, lyhentämällä maksuviiveitä ja parantamalla työvoimapoliittisten päätösten ennakoitavuutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylitarjonta tarjoilijat työn kannustimet palkkataso siivoojat Pasi Saukkonen raportti työolot työ- ja elinkeinoministeriö matalapalkka-alat kielitaito kohtaanto-ongelma työvoima työttömät hoitoala Kannustinloukut Työperäinen maahanmuutto Julkinen talous Sosiaaliturva Rakennusala perussuomalaiset koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Maahanmuutto heikentää alaa ja kielitaidottomat hoitajat ajavat muita hoitajia pois alalta – Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Poliisilta järkyttävä arvio ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä – hallituksen maahanmuuttopolitiikka tukee ihmiskauppaa, riistoa ja ihmisoikeuksien polkemista

Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula – Leena Meri huomauttaa, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt: ”Mitäs heille tehdään?”

Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Tanska ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötään haittamaahanmuuton rajoittamiseksi – perussuomalaiset haluavat Suomen samaan seuraan

Koponen: Tarvitsemme kansallisen syntyvyysstrategian

Jimmie Åkessonin tyrmää yhteisen pakolaispolitiikan ja uhkaa hallituskriisillä: Euroopan unionista on tulossa Ruotsille pakkopaita

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








